Teollinen transrasva häviää elintarvikkeista meillä ja muualla

Aina silloin tällöin törmää väitteeseen siitä, että suomalaisissa margariineissa olisi edelleen runsaasti transrasvaa ja siksi voi olisi terveellisempää. Tällaisen sutkautuksen saattaa kuulla vastaanotolla, lukion terveystiedon tunnilla tai nettifoorumeilla. Viime viikolla Antti Heikkilä näyttää blogissaan täräyttävän täyden laidallisen huuhaata kohti kasvirasvoja:

Monikaan ei tiedä, että kaikki ”pehmeät” kasviöljyt sisältävät transrasvoja, joita syntyy niiden valmistuksen yhteydessä. Transrasvat ovat todellisia myrkkyjä aiheuttaen syöpää, sydäntautia, diabetesta jne. Lista on pitkä. Ongelma on niin vakava, että vihdoin Yhdysvaltojen viranomaisetkin heräsivät asiaan ja tulevat kieltämään transrasvat.”

Englanninin kielisillä ravintosivustoilla tähän törmää tasaisella syötöllä. Ajatus margariinien ja kasviöljyjen transrasvoista on kuitenkin aikansa elänyt.

Keräsin tähän kirjoitukseen uusinta tietoa Suomesta ja Englannista sekä muulta Euroopasta.

Margariinit

Margariini keksitiin jo 1869, mutta se tuli laajempaan terveystutkijoiden tietoisuuteen 1950- ja -60-luvuilla. Näinä vuosikymmeninä margariini kovetettiin kemiallisesti hydraamalla ”osittain kovettamalla”. Transrasvan haitat selvisivät 1980- ja 1990-luvuilla, ja  tämän jälkeen hydrauksen on korvannut vaihtoeströinti ja palmöljyn käyttö.

1950-luvulla margariineissa saattoi olla transrasvaa jopa 23-42 % (Mabrouk & Brown 1959). Sittemin 1960-70 -luvuilla oltiin tyypillisesti tasossa 20-30 %. Koska transrasva vei niin suuren osan margariinin painosta, ei alkuperäiselle luontaiselle käsittelemättömälle linolihapolle jäänyt paljon tilaa. Itse asiassa linolihappoa ja siten PUFA:aa kokonaisuudessaan oli 1950-1970 -luvuilla margariineissa vähemmän kuin transrasvaa.

Kuvankaappaus 2013-12-9 kello 9.21.35
Margariinien transrasvamäärässä tapahtunut muutos 1960-2005. Lähde: www.thehrart.org.
Ravinder Reddy, American Heart Association. Trans Fat Conference. October 10-11, 2006. Kuvaesitys

Edellä esitetty tieto on Unileverin asiantuntijan analyysi vuosikymmenten aikana tapahtuneesta muutoksesta. Jotta asia ei olisi margariineja valmistavan tahon varassa otetaan pari puolueetonta poimintaa.

Suomessa margariinien transrasvoja on viimeksi tutkinut Tiina Ritvanen väitöskirjassa, joka tarkastattiin Helsingin yliopistossa muutama viikko sitten. Väitöksen ilmainen osajulkaisu  kosketti nimenomaan Suomessa kaupan olevien margariinien ja ”kermakkeiden” transrasvapitoisuuksia. Suomalaisten margariinien transrasvapitoisuus oli keskimäärin 0,34 %. Eniten transrasvaa sisältävässä margariinissa oli transrasvaa 1,1 % ja vähiten transrasvaa sisältävässä 0,0 %. Kevytlevitteissä transrasvapitoisuuden keskiarvo oli 0,08 %.

Kuvankaappaus 2013-12-9 kello 9.32.41
*) Beare-Rogers JL et al. The linoleic acid and trans fatty acids of margarines. Am J Clin Nutr. 1979 Sep;32(9):1805-9. **) Ritvanen, T., Putkonen, T. , Peltonen, K. A comparative study of the fatty acid composition of dairy products and margarines with reduced or substituted fat content. Food and Nutrition Sciences, Vol. 3, 2012, pp. 1189-1196

Entä jos onkin niin, että Suomi on poikkeus? Ei näyttäisi olevan, sillä esimerkiksi Iso-Britanniassa on sama kehitys. Brittien margariinien transrasvapitoisuuden mediaani on tällä hetkellä 0,22 % (Roe et al. 2013).

Kasvirasvajäätelöt ja kermakkeet; ei transrasvaa

Ritvasen tutkimuksessa havaittiin, että kermojen korvikkeina käytettävissä kasvirasvavalmisteissa, ”kermakkeissa”, ei myöskään ole transrasvaa merkittäviä määriä. Sama koskee kasvirasvajäätelöitä ja juustoja joissa osa rasvasta on korvattu kasvirasvoilla.

  • ”Kermakkeiden” transrasvapitoisuus 0,08 %
  • Kasvirasvajäätelöiden transrasvapitoisuus 0,14 %
  • Kasvirasvajuustojen transrasvapitoisuus 0,06 %

Missä sitten transrasvaa voi vielä olla?

Transrasvaa esiintyy luontaisesti maidon rasvassa. Fineli-tietokannan mukaan suomalaisessa voissa on luontaista transrasvaa 2 % ja Oivariinissa 1,3 %. Englantilaisessa tutkimuksessa voin transrasvapitoisuudeksi mitattiin 1,96 %(Roe et al. 2013).

Ritvasen tutkimuksessa Suomessa myynnissä olevissa Edam-, Emmental- ja Havarti-tyyppisissä vähärasvaisissa juustoissa oli transrasvaa 2,07-3,39 %. EFSA:n mukaan maitotaloustuotteissa on luontaisesti transrasvaa tyypillisesti n. 3-6 %.

Grilleistä myytävät ranskalaiset ja (uppo)paistetut kalat, kananugetit, sipulirenkaat ja vastaavat on potentiaalisia teollisen kasvirasvan lähteitä. Brittiläisessä selvityksessä leivitetty uppopaistettu kala sisälsi transrasvaa 2 %, ranskalaiset 0,11-2,1 %, kun taas kanatuotteet pikaravintoloista vain 0,14-0,89 %. Lihapiirakoissa ja -pasteijoissa sekä pakasteina myytävissä patongeissa oli transrasvaa 0,14-0,81 %. (Roe et al. 2013).

Suomalaisten grilli- ja pikaruokien transrasvapitoisuutta en tiedä tutkitun. Erilaiset pasteijat ja pop cornit, varsinkin ulkomailta tulevat saattavat sisältää jonkin verran transrasvaa. En kylläkään usko, että yli 2 %:n pitoisuuksia tavataan Suomessa enää juuri missään elintarvikkeessa, lukuunottamatta rasvaisia juustoja ja kermoja.

Itä-Euroopassa matkustellessa tilanne on kuitenkin aivan erilainen.  Jos Unkarissa, Puolassa tai Tsekeissä syö ranskalaiset kananugeteilla, pop corn-annoksen sekä reilusti keksejä (100 g) tällaisen ruoka-annoksen transrasvapitoisuus voi olla 10-20 g, kun Saksassa, Briteissä ja Ranskassa se olisi vain 1-2 g. (Stender et al. 2012). Vertailun vuoksi, suomalaisten päivittäinen transrasvan saanti kokonaisuudessaan (sis. juustot, voi jne.) on uuden Finravinto 2012 -tutkimuksen mukaan 0,5 E % eli 1,1 grammaa 2000 kcal energitasolla.

Lopuksi

Transrasva on imago-ongelma mm. margariiniteollisuudelle, ja siten sen hävittämiseen elintarvikkeista on ponnisteltu jo pitkään erityisesti Euroopassa. Yhdysvalloissa 2014 voimaan tulevan transrasvan ”kiellon” myötä teollisesti kasviöljystä kovettamalla tuotettu transrasva häviää markkinoilta Jenkeissäkin. Itä-Eurooppa tulee perässä, sieltä löytyy transrasvaa vielä useista tuotteista. Luontainen  maitorasvassa, kuten voissa ja juustossa, esiintyvä transrasva jää elintarvikkeisiimme.

Aiheesta lisää netissä

Lähteet

Ritvanen, T., Putkonen, T. , Peltonen, K. A comparative study of the fatty acid composition of dairy products and margarines with reduced or substituted fat content. Food and Nutrition Sciences, Vol. 3, 2012, pp. 1189-1196

Roe M, et al. Trans fatty acids in a range of UK processed foods. Food Chem. 2013 Oct 1;140(3):427-31

38 thoughts on “Teollinen transrasva häviää elintarvikkeista meillä ja muualla”

  1. ”Transrasvaa esiintyy luontaisesti maidon rasvassa.”

    Mahtaako tuon maidon transrasva kuitenkin olla vähän erilaista kuin tuo teollisesti valmistettu? Maitorasva ja siis myös sen sisältämä transrasva on ihan turhaan mollattu. Olen siinä käsityksessä, että maitorasvojen syyllistäminen mm.sydän ja verisuonisairauksissa on melko epävakaalla pohjalla. Ja tähän keskusteluun on ehkä turhaa mainitakaan sitä k:lla alkavaa, jota aina mainostetaan tulevan varsinkin rasvaisista maitotuotteista…noita sairastumisen riskitekijöitäkin kun on niin monen monituista, ei ole vain yhtä syyllistä.

    Haitallisempia ovat kovetetut tai osittain kovetetut kasvirasvat, eli esim. monissa kekseissä ja muissa valmisleivonnaisissa käytetty ainesosa, ja nyt näin joulun aikaan esim. torttutaikinassa, mikä on siis margariinista tehty, ei sama asia kuin voitaikina. Niitä on myös monissa jäätelöissä ja kuten mainitsit, kermakkeissa.
    Kovetettuja kasvirasvoja on monissa muissakin valmisruoissa, ei vain leivonnaisissa. Ja kun nämä vielä yleensä yhdistetään runsaaseen hiilihydraattiin, useimmiten niihin runsaasti käsitelyihin ja valkoisiin, niin siinä se on huono yhdistelmä…

    Yllä olevassa kirjoituksessa luetellaan ja kartoitetaan sitä, miten paljon me suomessa saamme transrasvoja, näyttäisi siltä, että niitä määrällisesti tulee melko vähän, käytännössä varmaan suunnileen samoja lukemia kun muissakin länsimaissa, mutta jospas onkin niin, että meidän kroppamme ei ole suunniteltu sietämään yhtään sitä vähääkään teollisesti valmistettuja transrasvoja?

    1. *Osittain* kovettamisessa syntyy juuri transrasvaa, joka on se ongelma. *Loppuun* kovettaminen hydraamalla tuottaa tyydyttynyttä rasvaa, eikä tuota transrasvaa. Nämä kaksi pitää erottaa! Harvardin sivuilta:

      ”Exposing liquid oils rich in unsaturated fats to hydrogen gas for a longer time yields a hard, waxy, fully hydrogenated fat. This means it has become a saturated fat, and is completely trans-fat free. Blending unprocessed liquid vegetable oil with such fully hydrogenated vegetable oils yields a semi-soft fat that is trans fat free and can be used for margarines, baking, and other types of cooking.

      Vielä suomeksi. Pelkä sana ”kovettaminen” ei siis ole paha sana, vaan ”osittainen kovettaminen”. Loppuun kovetettua tyydyttymätöntä rasvahappoa ja prosessoimatonta öljyä sekoittamalla saadaan siis pehmeää rasvaa jota käytetään mm. leivonnassa. Tällainen tuote ei siis sisällä transrasvaa vaan tyydyttyneeksi rasvaksi muutettua rasvaa ja luontaisi transrasvavapaita tyydyttymättömiä rasvahappoja.

      Transrasvahapot on juurikin siksi haitallisia että ne laskevat HDL-kolesterolia (hyvää kolesterolia) ja lisäävät LDL -kolesterolia eli ”pahaa” kolesterolia. Muitakin haitallisia vaikutuksia niillä on, kuten inflammaation lisääntyminen (näyttö yllättävän heikkoa).

      Maitotalosutuotteet eivät liity etenevien väestötutkimuksien mukaan juuri mihinkään krooniseen sairauteen paitsi eturauhassyöpään (lievä yhteys). Siksi on epätodennäköistä, että maitotaloustuotteiden transrasvaa kannattaisi lähteä ”pelkäämään”. Maitotaloustuotteiden edut selittyvät mielestäni kylläkin ihan muilla tekijöillä kun sillä että niiden transrasva olisi edullista, tai että tyydyttynyt rasva olisi edullista.

  2. Et saa Viljaton suomalsta ravintoasiantuntijaa ikinä myöntämään, että voissa voisi olla hyödyllisiä terveysvaikutuksia, vaikka kuinka yrittäisit. Huvittavaa kuinka tässä vuosi sitten kauhisteltiin voin kulutuksen kasvua ja sen muka aiheuttamaa kolestoritasojen nousua, joka muka tule aiheuttamaan runsaasti sydänkuolemia. Nyt Reijokin viittaa suomen virallisiin 2012 tilastoihin, joissa todetaan liikalijavuuden vähentyneen.

    Silloin syytettiin karppaajia, pitäisikä niitä nyt kuitenkin kiittää?

    1. Minun mielestäni olisi ihan yhtä reilua antaa jotain kunnia karppaamiselle lihavuuden vähentymisestä jos kerta ollaan suomalaisten kolesterolin nousustakin sitä yksistään syyttämässä.

    2. Voi ja ylipäätänsä eläinrasvat – myrkyttömiä kaloja lukuunottamatta – eivät ole terveydelle hyödyksi. Atkins ja vastaavat hörhöilydieetit tulevat näkymään terveydellisinä ongelmina.

      ”With headlines like “Saturated Fat is Not Your Heart’s Enemy,” and “NOT GUILTY: The Long-Standing Vilification of Saturated Fat Finally Turning to Vindication,”(23,24) some of the media and blog coverage of these studies would have you believe that scientists had given a green light to eating bacon, butter, and cheese. But that’s an oversimplified and erroneous interpretation. Read the study and subsequent studies more closely, and the message is more nuanced: Cutting back on saturated fat can be good for health if people replace saturated fat with good fats, especially, polyunsaturated fats. (16,25) Eating good fats in place of saturated fat lowers the “bad” LDL cholesterol, and it improves the ratio of total cholesterol to “good” HDL cholesterol, lowering the risk of heart disease. Eating good fats in place of saturated fat can also help prevent insulin resistance, a precursor to diabetes. (26)”

      http://www.hsph.harvard.edu/nutritionsource/fats-full-story/#the-bottom-line

      Harvardilla on kalsiumista ja maidostakin hyvä artikkeli, josta selviää ettei maito ole aivan sellainen kaikkivoipa ihmemanna millaisena Valio sen yrittää tuoda esille.

      http://www.hsph.harvard.edu/nutritionsource/calcium-full-story/#calcium-from-milk

    3. TuureTaas,

      miksi pitäisi myöntää jotain sellaista jonka tueksi ei vaikuta olevan näyttöä? Rasvaisten maitotuotteiden osalta näyttöä on jossain määrin hapanmaitotuotteiden, kuten juustojen ja jogustin, osalta kohtuukäytön suhteen kohorttitasolla.
      Lisäksi näyttö ns. luonnollisten transrasvojen eduista on lähinnä anekdotaalista. Eipä niistä kyllä haittakaan taida olla.

      Ja mitäköhän ”viljaton” oikein halusi näillä pitkillä vuodatuksillaan sanoa? Kolesterolista pitää puhua väkisin joka välissä, toki niin ettei sillä ole mitään väliä kuin voi on hyvää ja margariini pahaa jne. jne.

      Eikö sitä voita nyt voi syödä ilman että siitä yrittää vääntää terveysruokaa?

  3. Ovatko vakseenihappo (lähinnä maitorasvassa) ja elaidiinhappo (lähinnä kasvirasvassa) mielestäsi terveysvaikutuksiltaan samanarvoisia transrasvahappoja? Tutkimusten mukaan niillä näyttäisi olevan kovastikin erilaiset vaikutukset ihmisessä. Googleta vaikka 🙂

    1. Tässä hyvä Harvardin proffin kommentti/minikatsaus aiheesta, jota kautta voi kukin aloittaa lueskelun aiheesta sen enempää kommentoimatta.

      Sinänsä ihan turha lähteä pilkkomaan rasvahapoiksi voita. Se mikä ratkaisee on voin syömisen vaikutukset ihmiseen vs todellinen vaihtoehtoinen rasvan lähde. Ihmiset syövät voita, voi-kasviöljyseosta, margariinia tai kasviöljyä. Tärkeiden biokemiallisten markkereiden suhteen margariini pärjää voita paremmin suorissa vertailevissa kliinisissä tutkimuksissa.

      1. Jep jep, transrasva=transrasva=transrasva siinä missä hiilihydraatti=hiilihydraatti=hiilihydraatti 🙂 No joo, vaan Yhdysvalloissa FDA tekee pesäeron eri transrasvahappojen välillä.

        ” Virasto pyrkii lisäämään transrasvahapot ruoassa kiellettyjen lisäaineiden listalle. Listattuja aineita saa ilmetä ruoassa vain erityisluvalla. Kielto ei koske luonnollisia transrasvahappoja.”

        http://www.hs.fi/ulkomaat/Yhdysvallat+haluaa+kieltää+transrasvat+ruoasta/a1383796708543

  4. Reijo kirjoitti: Missä sitten transrasvaa voi vielä olla?

    Kymmenen kärki:

    ”Rasvahapot trans

    1. Teollisuusmargariini 80% kaulinta 6.7g 100g”
    2 Juustonaksu 4.6g 100g
    3 Voitaikinarasva 4.3g 100g
    4 Jäätelö, kasvirasvajäätelöpuikko, suklaakuorrute 2.7g
    5 Riisisuklaa 2.6g 100g
    6 Keksi, vohvelikeksi 2.6g 100g
    7 Voi suolaton 2.5g 100g
    8 Voiöljy 100%, maitorasvaa 2.3g 100g
    9 Paistinrasva laardi 2.3g 100g
    10 Jäätelö, kasvirasvajäätelötuutti 2.3g 100g

    http://tinyurl.com/mgel8kf

  5. No kun kerran Reijo itse otti tuon k:lla alkavan puheeksi…:)
    Niin siis kuinka suuri on todelisuudessa siis ihan aikuisten oikeesti tuo kolesteroli mihinkään oikeesti syyllinen??? Esim. sydän – ja verisuonitaudeissa kun on monta muutakin muuttujaa (kuin myös niin monissa muissakin sairauksissa) että en kolesterliarvoja yksin nostaisi ns.tikun nokkaan. Mutta ei tämän enempää K.sta ainakaan mun näppikseltäni…ja tässä puheenvuorossa.:)

    ”Minun mielestäni olisi ihan yhtä reilua antaa jotain kunnia karppaamiselle lihavuuden vähentymisestä”

    Hienoa että olet tätä mieltä, mutta miksi sitten sitä kunniaa karppaamisesta laihduttamiseen ei tahdo mistään virallisesta tuutista kuuluvan, jos nyt ei tätä sinun lausettasi oteta huomioon? Jos jotain positiivista laihduttamisen suhteen karppauksesta sanotaankin, sanotaan heti perään myös, että se sopii vain lyhytaikaiseen laihduttamiseen, ei pitkäaikaiseen ”käyttöön”.

    wikipediasta lainattua: http://fi.wikipedia.org/wiki/Transrasva

    ”Transrasvalähteitä ovat osittain kovetettua rasvaa sisältävät einekset, valmisateriat, ruoanvalmistustuotteet, leipomo- ja konditoriatuotteet sekä uppopaistetut ruuat. Tuotteen osittain kovetetun rasvan transrasvapitoisuudesta voi saada varmuuden vain, jos tuottaja kertoo sen tuoteselosteessa. Osittain kovetettu kasvirasva sisältää trans-rasvoja. Jos kovetus on täydellistä, rasva ei sisällä trans-rasvaa vaan tyydyttynyttä rasvaa.”
    Sitten tässä vielä noista tyydyttyneistä:

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Tyydyttynyt_rasvahappo

    Näinhän Reijo sen kertoilikin olevan, olin siis väärässä, että on eroa sillä onko kyseessä osittain vai kokonaan kovetettu rasva. No miten on, kun kyse on kokonaan kovetetusta kasvirasvasta, joka tuon yllä kopsatun wikipediatiedon mukaan on siis tyydyttynyttä rasvaa, niin eikös se tyydyttynyt rasva ollutkin sitä haitallista rasvaa? Että sitä haitallista rasvaa onkin nimenomaan kasviöljystä tehty kovetettu – siis tyydyttyneeksi – tehty rasva, myös margariini??? Ja vaikka osa margariinista nykyisin olisikin myös öljyä sisältävää yhdistelmää (esim.riini-loppuiset) on siellä siis mukana koko joukko niitä tyydyttyneitä rasvoja.

    (toki ymmärrän että wikipediaa ei pitäisi pitää kovin tieteellisenä lähteenä, mutta ei siellä varmaan ihan koko sisältö huuhaatakaan ole.)

    Mä nyt menen kyllä ihan sekaisin näistä rasvoista… No, joka tapauksessa voi on parempaa kuin margariini, mun kroppani ja mun suuni mielestä.. Ja tämä nyt on mulle enemmän makuasia kuin mitään muuta, ja makuasioistahan ei pitänyt kiistellä…vai miten se meni. Kun jättää nuo kaupan valmiit einekset, leivonnaiset yms. joko osittain tai kokonaan kovetettuja margariineja olevat tuotteet päivittäisestä ruokavaliostaan pois, on sitten loppupeleissä se ja sama, vaikka voissa transrasvoja olisikin, kun niitä on kokonaisuudessa huomattavasti vähemmän, kun kerran niiden transujen ylenmääräiset lähteetkin on poissa. Voita kun vaan ei määräänsä enempää pysty kertaistumalta syömään…
    Vielä kysyisin lopuksi, kun näistä transrasvahapoista on vielä puhe, niin miksi luonnossa olevat transrasvat aina lasketaan yhteen noiden teollisesti valmistettujen kanssa, jos ja kun ne kerran ovat erilaisia syntytavoiltaan? Syntymekanismi varmaankin myös vaikuttaa siihen lopputuotteeseen ja sen sisältöön.

  6. Sorry, sormet oli näppiksellä nopeammat kuin ajatus, siis ei riini-loppuiset voi-öljysekoitukset olekaan niitä tyydyttynyttä kasvirasvaa sisältäviä, sori, olin väärässä tässä(kin) asiassa..
    mutta monet muut varsinaiset margariinit joita varsinkin einesteollisuus käyttää…ne on sitä osittain tai kokonan kovetettua kasvirasvaa käyttäviä.

  7. A.H. Latasi aika paljon blogissaan rypsiöljyn niskaan noita transrasva syytöksiä että niissä olisi oikeasti enemmän kuin raportoidaan. onko siis fineli vai A.H. siis väärässä ja muodostuuko rypsiöljystä transrasvoja enemmän kuin vaikka oliiviöljystä paistaessa jne ?

    1. En ole nähnyt tieteellistä pohjaa tuolle väitteelle. Ehkä on kyse tästä harhaluulosta, että paistaessa ryspiöljyä syntyisi transrasvoja? Weston Price ja tutkimus. Edes yli 250 asteen lämmössä ei synny transrasvoja (hapettumista tapahtuu kyllä).

  8. ”Bad news is good news.”
    Transrasvojen väheneminen ei sovi tähän kategoriaan. 🙂
    Kiitos Reijo yhteenvedosta.

  9. Vakseenihappo ja Elaidiinihappo transrasvoja tiettävästi.

    Nämä ei kuulunut kylläkään kansakoulun oppimäärää. Wikipedian ”yliopisto” kyllä tuntee nämä ”hulttiot”

  10. Hyvä asia, että trans-rasvat ovat selkeästi vähentyneet kasvirasvoissa. Onko tutkimustietoa tyypillisten valmisruokien transrasvapitoisuuksista ? Olen ymmärtänyt, että niissä on melko usein osin kovetettuja kasvirasvoja.

    Jotenkin ei voinut tosiaan olla pistämättä silmään miten monta kertaa otit esille luonnollisen transrasvan.

    Hyvä, että ammut alas turhia luuloja nykyisistä transvanmääristä kasvirasvatuotetteissa, mutta en vaan ymmärrä miksi alleviivaat luonnollisentransrasvan määrää maitotaloustuotteissa ?

    Kuten itseksin aiemmissa kommenteissa mainitsit, olennaista on mikä on esimerkiksi voin, maitorasvan, trans-rasva vapaan kasvirasvan tai trans-rasvaa sisältävän kasvirasvan vaikutusterveyteen.

    Eikös tästä nyt ole selkeästi näyttöä, että teollinen kasvirasva, joka sisältää merkittävästi transvaa on terveydelle haitallista ? Maitorasvojen kohdalla vastaava näyttöä ei ole. Sen takia suora teollisten ja luonnollisten transrasvojen suora vertailu on mielestäni hifistelyä, joka ei johda mihinkään.

    Teolliset trans-rasvat on kuitenkin esimerkki siitä mihin voidaan ajautua kun ”kikkaillaan” ravitsemuksella. Tämä on sinällään kova ja häpeällinen tappio ravitsemus ”tieteelle”. Saatiin aikaan enemmän pahaa kun hyvää.
    Tämä tappio pitäisikin nielaista ja toisaalta sitten kun tämä asia on suurilta osin korjattu, niin se pitäisi pystyä myös hyväksymään myös kovien rasvojen kannattajien puolella.

    Heikkilän kirjoituksissa on itseänikin häirinnyt viime aikoina turha kärjistäminen. Pari hänen kirjaa aikaisemmin lukeneena ihmettelen miksi blogien sävy on kovasti erilainen kuin kirjoissa. Blogi kirjoitukset ovat kärkkkäitä ja keskittyvät tiettyihin henkilöihin liikaa, kun taas kirjoissa on paljolti ihan hyvää asiaa. Ehkä blogien on tarkoitus provosoida, tiedä häntä :).

    Kaikesta huolimatta, uskon, että Heikkilä on onnistunut erittäin hyvin yhdessä asiassa, jossa niin moni terveydenhuollon ammattilainen on epäonnistunut – potilaan motivoinnissa elämäntapa muutokseen. Tästä johtuen hän on myös saavuttanut erittäin hyviä tuloksia.

    En tiedä tuliko tämä vahingossa kahteen kertaan ?

    1. Aika kovia väitteitä esität, kuten ”saatiin aikaan enemmän pahaa kun hyvää.”. Useimmissa maissa on sydänkuolleisuus, kuten Suomessa, laskenut ja vanhemman polven mmargariinitkin tuottaa paremman kokonaiskolesterolin ja HDL:n suhteen kuin voi (Mensinkin meta-analyysi 2003). Toki, pieleen meni margariinien vuosikymmenet 1950-1970; rasvahappokoostumus oli kaukana ideaalisesta.

      Teollisen kasvirasvan haitallisuus perustuu sataunnaistettujen kuolleisuus/sairastuvuustutkimuksien mukaan vain (!) Sydney Diet Heartiin. Muu näyttö on kohorttien (joita usein moitit) ja surrogaattimarkkeri RCT-tutkimuksien varassa. On vielä epäselvää mikä oli erittäin transrasvapitoisen margariinin osuus ja mikä älyttömän suuren linolihapon saannin osuus Sydney’n tutkimuksen tulokseen. Sydneyn tutkimuksesta on julkaistu vain sydänkuolleisuus tulokset, olisi ollut mielenkiintoista tietää myös sydäninfarktin ilmaantuminen ei kuolemaan johtavien infarktien osalta.

      Vastapainona Sydney’lle on mm. LA Veterans, jossa väheni yhteen laskettu aivohalvaus-, amputaatio- ja sydänkuolleisuus. Lisäksi suomalainen mielisairaalatutkimus, jos sen hyväksyy riittäväksi metodologialtaan. Kaikissa muissa puhtaissa rasvanvaihtotutkimuksissa (6 kpl) tuli tasapeli. Vaikka ei olekaan pelkkä rasvavaihtotutkimus, Lyon Diet Heart’ssa jaetiin ainoana ilmaisena ruokana rypsipohjaista margariinia (1980-luvulla), ja hyvin kävi. Sydänkuolleisuus väheni yli 70 %.

      Halusin tuoda esiin sen, että jos transrasvasta puhutaan, on ihan turha unohtaa että sitä on maitorasvassa. Netti ja google on pullollaan margariinia ja transrasva. On aika muistutella, ettei transrasva ole margariinien yksinoikeus.

      1. Nyky hetken margariineista en väitä mitään, suuntaan enkä toiseen. voipi olla parempi kun voi, tai sitten ei. Voi riippua vähän käytöstäkin, paistamiseen vaiko leivän päälle jne.

        Mieluusti näkisi vain tietysti että tutkittaisiin enemmin niitä päätetapahtuamia markkereiden sijaan, koska aina voi olla. että tietyssä ruuassa voi olla jotain, joka suojaa sydäntaudilta kolesterolivaikutuksista huolimatta.

        Esimerkiksi juusto vaikuttaisi melko terveelliseltä nykytiedon valossa, huolimatta siitä, ettei siinä on reilusti tyydyttynyttä rasvaa ja jopa sitä trans-rasvaa. Juuston hyvät vaikutukset eivät käy ilmi kolesteroliarvoista.

        Viittasin noihin ensimmäisiin vuosikymmeniin. Silloin hätiköitiin, ja tehtiin johtopäätökset pääasiassa korrelaatioiden perusteella. Tilalle tuotiin ”kiireellä” jotain, joka on halpaa ja potentiaalisesti ehkä vaarallisempaaa ja ihmiset joutuivat hieman koekaniineiksi.

        Mielisairaala tutkimus tosiaan ei ole arvo-asteikossa ihan korkeimmillaan ainakaan itsellä. Noista muistakin tutkimuksista on joskus puheltu yksityiskohtaisemmin, mutta ei viitsi lähteä siihen taas.

        ”On aika muistutella, ettei transrasva ole margariinien yksinoikeus.”

        Ehkä…pohdiskelin vain, että voiko tässä olla mahdollisesti hieman saman tyylistä kapea katseisuutta kuin esimerkiksi fruktoosin terveysväittämien hyväksynnällä, mutta vain päinvastaiseen suuntaan. Vai oletko sitä mieltä, että juustoa pitäisi varoa nyt sen trans-rasvapitoisuuden takia ?

        Anyway, kuten sanoin, on hyvä juttu että koveteut kasvirasvat sisältävät nykyään huomattavasti vähemmän trans-rasvaa.

      2. Joo, en ole juuston varomisen kannalla sen transrasvahappopitoisuuden vuoksi. Lähinnä tässä voitaisiin lopettaa hupattaminen margariinien transrasvoista. Se oli ja meni.

        Toki edelleen olisi kiinnostavaa selvittää nykymargariinin vaikutukset rypsiöljyä vastaan. Niitä tutkimuksia en ole nähnyt. Eikä taida tulla.

  11. Hyvä artikkeli. Kaipaisi vielä erottelua erityyppisistä transrasvoista. Olisi kiva kuulla, kun sellaista täydennystä löytyisi jostain. Välillä tuntuu, että Suomessa raportoidaan nuo suuren maailman tutkimukset valtavalla viiveellä.

    Tässäkin artikkelissa tulee taas vastaan se, että ilmoitetaan prosentteina trans-rasvojen pitoisuuksia. Onko kyseessä massaprosenttisuus vai osuus ainemäärästä? Rasvoista vai koko massasta? Rasvahapoista vai rasvoista? Alan sisällä varmaan on selvää, että nämä ovat massaprosenttisia osuuksia rasvahapoista, mutta kun puhutaan tuotteista, joiden rasvapitoisuus on korkea tai vaihteluvälit pitoisuuksissa pieniä, tämä sekoittaa.

    1. ” Rasvoista vai koko massasta? Rasvahapoista vai rasvoista?”

      Asia selviää alkuperäistutkimuksista. Ritvasen ja Roen tutkimuksissa oli osuudesta ”koko massasta”.

  12. Eikö olennainen kysymys nykyisessä tilanteessa ole, onko vaihtoesteröinti harmitonta?

  13. Mirka kysyy tärkeän kysymyksen. Itse en usko ehtiväni elinaikanani tulla vakuuttuneeksi vaihtoesteröinnin harmittomuudesta. Miten kauan kesti ennen kuin osittain kovetuksen haitat havaittiin, saati myönnettiin?

    Juhana Harju kirjoittaa blogimerkinnössään Margariinien ”pehmeät rasvat” eivät ole kylmäpuristettujen kasviöljyjen veroisia:

    ”… margariinien kiinteyttämisessä käytetään myös vaihtoesteröintiä. Sillä saattaa olla aikaisempaan osittain kovetettujen kasvirasvojen ja niiden synnyttämien transrasvojen käyttöön verrattavia haittoja. Uudessa perusteellisessa katsausartikkelissa todetaankin: ’Rasvan vaihtoesteröinnillä… on suurina määrinä kielteinen vaikutus rasva-aineenvaihduntaan ja sen on osoitettu vaikuttavan glukoosiaineenvaihduntaan, immuunijärjestelmään ja maksaentsyymeihin.’

    Samassa katsauksessa otetaan myös kantaa margariinien vaihtoesteröintiä vastaan ja todetaan, että ’kiinteää rasvaa tarvittaessa muuntelemattoman tyydyttyneen rasvan, kuten palmuöljyn, palmuoleiinin tai mahdollisesti jopa myös palmunsiemenöljyn ja kookosöljyn käyttö tuntuisi vaihtoesteröityä rasvaa suotavammalta ajatellen pitkäaikaisia biologisia implikaatioita.’ ”

    Muistettakoon, että Juhana EI kuulu vhh-ruokavalion kannattajiin, saati että olisi karppaaja.

    Osittain kovetetuista kasvirasvoista vaihtoesteröityihin siirtyminen ei asiaa paranna. Tämä pitäisi saattaa Eviran ja THL:n tietoon; nehän ovat olleet niin onnellisia siitä että suomalaiset eivät levitemargariineista saa teknotransseja.

    1. Se, että *suurilla* vaihtoesteröityjen rasvahapojen annostelukokeilla saadaan huonoja vaikutuksia glukoosi-, rasva- tai tai muihin aineenvaihduntaan ei vielä tarkoita, että niiden vähäinen tai kohtuullinen määrä margariinissa vaikuttaisia lainkaan terveyteen.

      Asian voi selvittää tutkimalla esim. voita tai ”vanhanaikaista” margariinia vaihtoesteröityä ”uutta” margariinia vastaan. Tällaisia tutkimuksia on tehty 1990-luvulta lähtien. Ne mitkä olen käteeni löytänyt eivät viestitä mitää haittaa. Suuri osa näistä tutkimuksista (mutta ei kaikki) on tehty Benecolilla tai ProActivilla eli mukana on kasvistanoli tai -steroli.

      Olisi kuitenkin hyvä verrata vaihtoesteröityjä perusmargariineja vasten *rypsi- ja oliiviöljyä* metabolisten parametrien suhteen isoissa ja pitkäkestoisissa aineistoissa. Saataisiin niiden todellinen ero kasviöljyyn esiin.

      Mainitsemiesi tutkimuksien pohjalta jää kiinnostus siihen, että miten paljon kasviöljyjä huonompi nykyajan margariini on. Ainakin siitä puuttuu kylmäpuristettujen öljyjen polyfenolit, joihin itse uskon jossain määrin.

  14. Olen penkonut teknotranssikysymystä jonkun verran. On perää siinä, että elintarviketeollisuus ei enää käytä teknotransseja entiseen malliin.

    Tässä Ingmanin kasvirasvajäätelötiedot:
    Ingmanin kasvirasvajäätelöt:
    ”Mistä kasvirasva on peräisin?
    Ingman Ice Creamin käyttämä kasvirasva on palmuöljyn (osittain fraktioitu, ei kovetettu) ja kookosrasvan sekoitus. Kasvirasvassa ei ole kolesterolia, eikä trans-rasvahappoja. Palmuöljy on tuotettu vastuullisesti ja eettisesti, josta on tuottajan todistus. Uusien kevyempien Apetit kasvirasvajäätelöiden (vanilja, nougat-toffee, puutarhamarja) sisältämä kasvirasva on palmuöljyn ja rypsiöljyn seos. Myöskään tämä kasvirasva ei ole kovetettu, eikä sisällä kolesterolia tai trans-rasvahappoja.”

    Pieni kiintoisa ainesosahistoria. Google löytää vielä verkosta Pingviinin lakritsi-hyla-monipakkauksen tiedot:
    ”Ainekset: Kerma, sokeri, vehnäjauho, osittain kovetettu kasviöljy, maltodekstriini, tärkkelyssiirappi, maitoproteiini, emulgointiaineet (soijalesitiini, E322, E471), sakeuttamisaineet (E401, E412), lakritsijauhe, herajauhe, ammoniumkloridi (salmiakki), aromit (vanilliini, vanilja), värit (E153, E 150c), tärkkelys, suola ja pintakäsittelyaine (E901). Saattaa sisältää hivenen pähkinää ja maapähkinää.”

    Kun ao. sivulla peruuttaa osoitetta ylemmäs, ei lakritsijäätelö enää olekaan monipakkausten tuotelistassa. Nykylistan tuotteiden ainesosissa ei mainita osittain kovetettua kasvirasvaa, vaan ylimalkaisesti pelkästään ’kasvirasva’, ’kasviöljy’ tai ’kasvirasvat (palmu, auringonkukka)’ ilman tarkennusta – PAITSI Pingviini Suklaa monipakkauksen ainesosissa, joissa edelleen mainitaan osittain kovetettu kasvirasva. Olisiko unohtunut päivittää? Herättää joka tapauksessa epäilyn muiden tuotteiden kasvirasvojen suhteen.

    Ei ainakaan kannata luottaa teknotranssittomuuteen, jos kasvirasvan laatua ei ole mainittu tarkasti.

    1. kannatta valita kermajäätelo, tai kerma näiteen kovetettujen kasvirasvojen sijasta jätskinä tai ”kermana”. Maistuukin paremmalta. Sitäpaitsi käsittääkseni todettu Reijonkin aikaisemmissa maitorasva-jutuissa neutraaliksi jopa terveyttä edistäviksi kohtuudella käytettynä.

  15. ”Miten kauan kesti ennen kuin osittain kovetuksen haitat havaittiin, saati myönnettiin?”

    Kovetettujen rasvojen haitallisuus tiedettiin jo 70-80 luvulla aivan tasatarkkaan. Isä niistä vedytettyjen rasvojen haitoista puhu. Isä kuoli sitten 80 luvulla. Mistä ukko tietonsa sai? Tietenkin hoitavilta lääkäreiltä. Puska kuului Duodecim, mutta lähti lovet paukkuen koska P-K oppeja ei hyväksytty. Ihmetyttää miksi se vedyllä kovetettu rasva pääsi terveystuotteeksi.

  16. Jos voin sisältämä transrasva on kemiallisesti täsmälleen samaa ainetta kuin muiden elintarvikkeiden sisältämä ns. teollinen transrasva, sen vaikutus terveyteen on aivan sama. Elimistö ei tunnista, tuleeko transrasva voista vai jostain muusta lähteestä. Jos tilanne olisi tämä, on turha yrittää väkisin vääntää voista terveellisempää ja vähätellä sen sisältämää transrasvaa, muihin asioihin ja eroihin tässä kantaa ottamatta.

  17. Reijo: ”… suomalaisten päivittäinen transrasvan saanti kokonaisuudessaan (sis. juustot, voi jne.) on uuden Finravinto 2012 -tutkimuksen mukaan 0,5 E %”

    Parempaan suuntaan on menty, jos verrataan esim. vuonna 1998 julkaistuun TRANSFAIR-tutkimukseen, jonka mukaan päivittäinen transrasvan saanti oli suomalaisilla 0,9 E%,
    http://bit.ly/1f8e9l2

    ”Transrasva on imago-ongelma mm. margariiniteollisuudelle, ja siten sen hävittämiseen elintarvikkeista on ponnisteltu jo pitkään erityisesti Euroopassa.”

    Euroopan maista ainakin muuten Tanskassa teollisten transrasvojen saanti elintarvikkeista on pyritty minimoimaan jo vuodesta 2003 lähtien: http://1.usa.gov/18Vc7pV, http://1.usa.gov/1f8eiVy

    Mie: ”Lisäksi näyttö ns. luonnollisten transrasvojen eduista on lähinnä anekdotaalista.”

    Esim. CLA:n osalta näyttöä on saatu lähinnä eläinkokeista: http://bit.ly/1h0Wk8K
    Tässä yksi uusi artikkeli: http://bit.ly/19CZ5YI

    Someone: ”Onko tutkimustietoa tyypillisten valmisruokien transrasvapitoisuuksista ?”

    Seuraavassa itävaltalaistutkimuksessa valmisruokien (n = 7) transrasvan kokonaispitoisuudet olivat keskimäärin 0,12 g/100g: http://bit.ly/18DO506

    ”Eikös tästä nyt ole selkeästi näyttöä, että teollinen kasvirasva, joka sisältää merkittävästi transvaa on terveydelle haitallista ?”

    Reijo vastasikin jo ylempänä, mutta linkitän tähän joitakin artikkeleja, joissa käsitellään transrasvojen terveysvaikutuksia yleisesti:

    http://1.usa.gov/JfDkYR
    http://1.usa.gov/1hNpDP1
    http://1.usa.gov/1byjQIf
    http://1.usa.gov/1aWnA2J
    http://bit.ly/1d8yAg7

    Jan: ”Alan sisällä varmaan on selvää, että nämä ovat massaprosenttisia osuuksia rasvahapoista”

    Jos katsoo Fineliä, niin siellä ainakin näyttäisivät olevan E%-osuuksia kokonaisenergiasta. Atwaterin kerroin on rasvalle 9 kcal/g.

  18. ”Jos voin sisältämä transrasva on kemiallisesti täsmälleen samaa ainetta kuin muiden elintarvikkeiden sisältämä ns. teollinen transrasva, sen vaikutus terveyteen on aivan sama”

    Niin näinhän asia ei ole, vaan ne ovat kemiallisesti keskenään erilaisia. Kaksoissidos sijaitse eri kohdassa ja CLA:ssa on lisäksi cis-sidoksia trans-sidosten lisäksi, kun taas teolliset trans-rasvat sisältävät yleensä vain trans-sidoksia.

    Ja kyllähän pääasiassa näyttäisi ennenkin siltä, että CLA, jota saadaan erityisesti crass-fed lehmien maidosta/lihasta on monin tavoin terveydelle edullista kun taas päinvastaisia tuloksia on saatu teollisesta transrasvasta.

    Tässä yksi yhteenveto:

    http://advances.nutrition.org/content/2/4/332.full

    CLA:n vaikutuksista sydänsairauksiin on tehty käsittääkseni melko vähän kontrolloituja tutkimuksia, mutta tulokset ovat viitannet suojaavaan vaikutukseen. Eläin kokeista on myös saatu viitteitä siitä, että CLA:lla _saattaa_ hillitä ateroskleroosin kehittymistä.

    Samoin väestötutkimukset ovat löytäneet assosiaatioita CLA:n syöpää suojaavasta vaikutuksesta. Ei tietysti osoita mitään kausaalista yhteyttä vielä, mutta ei tulokset ainakaan huonoilta näytä. Joten mielestäni on ihan aiheellista tehdä selvä ero teollisen ja luonnollisen trans-rasvan välille.

    Reijolle vielä lyhyt kommentti ylempänä käytyyn keskusteluun(pitää tiivistää viimeiseen viestiin 🙂 ):

    Samaa mieltä tuosta margariinien trans-rasva hypetyksestä. Taitaakin olla niin, että A. Heikkilän viimeisin blogi osaltaan kirvoitti sinulta tämän kirjoituksen :). Ja olisi tosiaan mielenkiintoista nähdä rypsyöljyn / kovetetun rypsyöljyn vertailututkimuksia.

    1. ”Ja kyllähän pääasiassa näyttäisi ennenkin siltä, että CLA, jota saadaan erityisesti crass-fed lehmien maidosta/lihasta on monin tavoin terveydelle edullista kun taas päinvastaisia tuloksia on saatu teollisesta transrasvasta.”

      CLA:n määrät maidossa, lihassa ja voissa ei ehkä kuitenkaan nouse sellaisiksi, että vaikuttaisivat todella merkittävästi terveysmittareiden värähtämiseen mihinkään suuntaan. Tästä esimerkkinä tämä tutkimus, jossa tavanomainen voi ja ”grass-fed-butter” eli vapaana laiduntaneen lehmän voi olivat ihan yhtä hyviä rasva-arvojen ja inflammaatiomarkkereiden suhteen.

      On ihan mielenkiintoista kemiallistä pähkäilyä pilkkoa ruoka yksittäisiksi molekyyleiksi ja lähteä sieltä kautta perustelemaan erilaisia terveysvaikutuksia. Jos voi olisi osoitettu hyvin terveelliseksi useissa tutkimuksissa, tällaisella pilkkomisella oli tarkoituskensa. Mutta kun voi ei ole pärjännyt margarinille kliinisissä tutkimuksissa Siksi tämä pilkkominen on omiaan sekoittamaan ihmisten päät, ja vieraannuttamaan pääasiasta eli siitä, mikä ko. ruuan (voin) vaikutus terveysmuuttujiin todellisessa vertailutilanteessa vs joku muu vertailuruoka (esim. margariini).

      Jos teillä on osoittaa vahvaa ja vakuuttavaa näyttöä, että voi on keskeisten terveysosoittimien suhteen selkeästi parempi kuin margariini ihmisellä tehdyissä satunnaistetuissa tutkimuksissa niin mielelläni sen todisteiston näkisin.

      Siihen saakka, tämä on tällaista asian pyörittelyä edes takas, jonka todellisia vaikutuksia ihmisessä kannattaa kyseenalaistaa vahvasti.

  19. Voisin kysyä miksi tehdä näistä asioista niin vaikeita ja mihin ylipäätään tarvitaan kasviöljyjä?

    Etenkään niitä jo valmiiksi kaupan hyllyllä pilaantuneita eri tavalla käsiteltyjä voiteita ja öljyjä.

    Maitorasvasta saa kaikki ihmisen tarvitsemat rasvahapot ja paljon muita terveyttä edistäviä aineksia. Suuren kova rasva kauhupropagandan myötä valta osa kansalaisista ei tiedä, että maitorasvat saa myös omega6 ja omega3/ALA rasvahappoja. OmegaKutosta on 3,6g ja omegaKolmosta/ALA 2,2 g per 100 grammassa noin keskimäärin. Luomuruokinnassa olleiden lehmien tuottama maitorasvassa vielä enemmän. Omega6/3 suhde on todella optimaalinen ja määräkin riittävä mikäli käyttää tarpeellisen määrän maitorasvaa. Näiden välttämättömien rasvahappojen tarvehan ei ole kovin suuri.

    Mikäli voin syönti tuottaa tuskaa, hyvää maitorasvaa saa mm. erityyppisistä juustoista ja täysrasvajugurteista.

    1. ”Ruikkuhan” esitteli oikein klassisen satsin:

      1) Kasviöljyt ovat terveellisiä kohtuukäytettynä, siksi niitä kannattaa nauttia.

      2) ”Kaupan hyllyillä” pilaantumiset ovat urbaanilegendaosastoa, samoin ”maitorasvasta-saa-kaikki” -jutut: sopii hiukan laskeskella millaisia n-3 -määriä esim. voin tai juuston syönnillä saa hankittua ilman että energiansaanti lähtee lapsesta. En tiedä mihin ”maitorasvaan” viittaat, mutta esim. voissa on n-3 -rasvahappoja Finelin mukaan 0,4 g / 100 g.

      3) Optimaalisen suhteen kohdalla yhden tuoteryhmän tuijottaminen on hölmöä sillä asiaa täytyy tarkastella koko RUOKAVALION tasolla.

      Syökää nyt ihmiset sitä voitanne jos se maistuu. Älkää teeskennekö sen olevan ihmelääkettä tai terveellistä.

      1. Eikö ole tosiasia että rypsiöljy hapettuu kun seisoo valossa? Mitä mieltä M Tarvasen (TY) väitöskirjasta jossa todetaan ettei antioksidantit estä hapettumista?

        Hapettuuko voi samaan malliin?

        Olen myös törmännyt väitteeseen että kauramaidon rypsi/rapsiöljy muuttuu transrasvaksi valmistuksen aikana. Mistä nämä saavat sitten tietonsa? Huolestuttaa koska poikani juo sitä maitoellergian vuoksi.

Comments are closed.