Lihan ja kalan kulutus Suomessa, Finravinto 2012

Jokin aika sitten blogissani Lihatiedotus ry:n tominnanjohtaja Riitta Stirkkinen kertoi, että suomalaisten punaisen lihan käyttö on 590 grammaa päivässä. Hän ei pystynyt erottelemaan miten paljon suomalainen kuluttaa prosessoitua punaista lihaa  (makkaroita jne.) ja miten paljon käsittelemätöntä punaista lihaa. Lihatiedotuksen kertoma kulutusarvio perustuu ravintotaseen tietoon eli kaikkeen kulutukseen Suomessa. Luku on saatu jakamalla kulutusluku koko Suomen väestömäärällä. Toisin sanoen siinä ei ole huomioitu esimerkiksi sitä, että väestön äärilaidat, vaikkapa pienet lapset, eivät syö (eivätkä tarvitse) lihaa yhtä paljon aikuiset tai nuoret.

Finravinto 2012 -tutkimuksen tiedot ruokien kulutuksesta ja ravinnon saannista ovat valmistuneet. Niiden mukaan työikäiset suomalaismiehet käyttävät lihaa (ei sis. kalaa tai kanaa) 1,0 kiloa viikossa. Naisten vastaava luku on 0,5 kiloa viikossa. Siis valtava ero. Kalaa miehet käyttävät 238 grammaa ja naiset 259 grammaa viikossa. Naiset syövät siis selvästi enemmän kalaa suhteessa kaikesta liha- ja kalaproteiinista. Makkaroita työikäiset suomalaismiehet käyttävät viikossa 280 grammaa ja naiset 112 grammaa.

Finravinto 2012 -tutkimuksen kulutusluvut lienevät lisäksi alakanttiin ottaen huomioon tavanomaisen ruuankäytön aliraportoinnin.

Punaista lihaa, makkaroita ja muita lihajalosteita pitäisi uuden ravitsemussuosituksen mukaan syödä kypsennettynä korkeintaan 500 grammaa viikossa (raakapaino 700-750 g). Kalan ja kanan syönnille ei ole vastaaavaa grammamääräistä suositusta. Kala suositetaan syötäväksi 2-3 kertaa viikossa eli laskujeni mukaan tämä tarkoittaa 300-450 grammaa viikossa. Kanan ja kalkkunan syömisestä ei ole suositusta.

Täten voidaan todeta, että Finravinto 2012 -tutkimuksen mukaan työikäiset suomalaiset miehet syövät punaista lihaa ja lihajalosteita noin kaksinkertaisen määrän, kun taas naisten punaisen lihan ja lihajalosteiden kulutus on lähes suositusta vastaavalla tasolla. Kalaa työikäisten suomalaisten tulisi syödä lähes kaksi kertaa enemmän.

Lähde Ovaskainen M-L ,Tapanainen H,  Raulio S, Männistö S,  Pakkala H,  Paturi M , Helldán A, Virtanen S , Vartiainen. Finravinto-tutkimus: Kovan rasvan käyttö kasvoi selvästi vuosina 2007–2012. Suomen Lääkäri lehti 2014; 69: 1067-1072a (otsakkeeesta huolimatta artikkeli sisältää paljon muutakin tietoa kuin tyydyttynyttä rasvaa koskevaa asiaa). Kaikille avoin nosto

Finravinto 2012 lihan ja kalan käyttö
Lihan ja kalan kulutuksen jakautuminen työikäisillä Finravinto 2012
-tutkimuksen mukaan

 

Punainen liha, makkara ja kana Finravinto 2012
Työikäisten suomalaisten lihan kulutus ja sen jakautuminen eri lihoille Finravinto 2012
-tutkimuksen mukaan

 

11 thoughts on “Lihan ja kalan kulutus Suomessa, Finravinto 2012”

  1. Kuinka suurta lihamäärää vastaa paketillinen (400g) verilettuja? Lasketaanko ne prosessoiduksi lihajalosteeksi?

    1. Minusta veriletut ei vastaa lainkaan lihaa tai prosessoitua lihaa. Mutta en tiedä onko THL laskenut ne tuohon Muut-luokkaan. Muutenkin on epäselvää, mitä tuo muut luokka todella pitää sisällään. Vaikuttaa kaatoluokalta, johon on laitettu kaikki muu mikä ei sovi mainittuihin muihin luokkiin. Jos jokus THL:n henkilö on kuulolla, ehkä voisi valaista?

      Rautaa on veriohukaisissa paljon (n. 10 kertaa enemmän kuin punaisessa lihassa), mutta esimerkiksi proteiinia vain kolmasosa. Kysymykseesi ei siis voi antaa yksiselitteistä vastausta. Kts. Fineli.fi ”veriohukaiset”.

  2. Lihatiedotuksen mukaan lihan kulutus on kyllä 590 grammaa viikossa, päivässä 84 grammaa. Nämä Finnravinnon luvut eivät kyllä oikein natsaa Lihatiedotuksen lukujen kanssa, Jos Finnravinnon luvut kertoo 25-74-vuotiaan väestön määrällä, lopuille jäisi sellaiset 38 grammaa päivässä.

    Yksinkertaisin selitys on, että ihmiset mieltävät lihan terveelliseksi ja yliraportoivat sen käytön.

    Toinen selitys on muut ja makkara, Suomessa menee kuitenkin aika paljon sisäelimiä sekä lisäksi perunajauhoja ja hevosta makkaraan. Hevosta syödään jopa enemmän kuin lammasta.

    Veri on laskettu ilmeisesti elimiksi, eli se on osastossa ”muut”, samoin kuin esim. broilerinmaksa, en kyllä

    1. Kaikki on mahdollista. Vastaanottokokemuksen ja nettijuttujen perusteella luulen kylläkin, että punaisen lihan terveysmielikuva ei ole noin hyvä. Makkarassa on jonkinverran muita ainesosia kuin lihaa, mutta toisaalta onhan meillä makkaroita joita mainostettiin muutama vuosi sitten, että ”lihaa yli 100 % painosta” jne. (kun vettä oli hävinnnyt). Joitakin makkaroita on, joissa on hävyttömän vähän lihaa.

      Veren paikasta mihin se on laskettu, en tiedä.

  3. Olisi hyvä kokonaiskuvan hahmottamisen kannalta käsitella kaikki väestöryhmät myös, lapset, nuoret ja vanhukset, Lihan, kalan, proteiininen kulutusmäärät ilmoitettuna ja vaikutus heidän terveyteen.

    Oletan ravintotietämyksen/ymmärryksen jatkossa luonnollisesti kasvaessa suositusten muuttuvan enemmän sukupuoli ja ikäluokkaspecifisiksi.

  4. ”Kuuluu kummia” Itävallasta.

    ”Nutrition and Health – The Association between Eating
    Behavior and Various Health Parameters: A Matched
    Sample Study

    ..Our results revealed that a
    vegetarian diet is related to a lower BMI and less frequent alcohol consumption. Moreover, our results showed that a
    vegetarian diet is associated with poorer health (higher incidences of cancer, allergies, and mental health disorders), a
    higher need for health care, and poorer quality of life. Therefore, public health programs are needed in order to reduce the
    health risk due to nutritional factors.”

    http://tinyurl.com/ntzy45c

    1. Jussipussi, pysyittäisikö asiassa eli rasvassa? Kasvisruokavalion tuominen tähän meta-anlyysikeskusteluun ei vie tätä teemaa kovin eteenpäin.

      Tuo linkittämäsi tutkimus on yksittäinen poikkileikkaustutkimus. Niiden vahvuus on samaa luokkaa kuin huhtikuisten järvenjäiden ;-). Yksittäisiä havaintoja on laidasta laitaa. Tässäkin esimerkki kummista uutisista: transrasvaa suojaa aivoverisuonitapahtumalta.

    2. Jussipussi, kasvissyönnin terveellisyyttä on selvitetty huomattavasti laadukkaammissa tutkimuksissa kuin linkittämäsi itävaltalaistutkimus. Etenevien väestötutkimusten pohjalta on tehty myös kaksi meta-analyysiä, Key ym. 1999 ja Huang ym. 2012.

      Näyttö näyttäisi puoltavan sitä, että kasvissyöjät ovat yleensä terveempiä kuin valtaväestö (pienempi kuolleisuus) ja vähintäänkin yhtä terveitä kuin terveystietoiset sekasyöjät.

  5. En tiennyt että tämän aiheen käsittely on kiellettyä tässä liha keskustelussa.

    Laitan nyt tämän vielä kuitenkin kolmanneksi. Kyllä näitäkin mielestäni kannattaa tutkia, keskustella kun puhutaan ruokavalioista ja eri asioiden suhteista niissä.

    ”Anna-Liisa Kosonen: Tiukka kasvisruokavalio altistaa puutostaudeille

    Itä-Suomen yliopistossa on meneillään tutkimus kasvisruokavalion vaikutuksista ihmisten terveyteen. Kotitaloustieteen professori Anna-Liisa Kosonen kertoo kolumnissaan, että alustavien tulosten mukaan tiukkaa kasvisruokavaliota noudattavat vegaanit tarvitsevat ruokavalioonsa lisäravinteita.

    Vegaanien olisi myös hyvä saada yksilöllistä ravitsemusneuvontaa ruokavalion koostamisessa.”

    http://tinyurl.com/q2z9cqr

    1. Sorry Jussipussi. Minä olin rasvameta-analyysissä vielä … Älypuhelimen kautta kommentoidessa jäi huomaamatta missä kirjoituksessa ollaan.

  6. Minäkin elän käsityksessä, että veri lasketaan sisäelimiin.

Kommentointi on suljettu.