Sienten mannitoli ja trehaloosi voivat aiheuttaa vatsavaivoja

Yleisesti ottaen sienet ovat terveellistä ruokaa, mutta osa ihmisistä saa sienistä vatsan väänteitä. Lienee mahdollista, että osa sienten aiheuttamista vatsanvaivoista menee turhaan epäiltyjen myrkkyjen piikkiin, vaikka syy olisi sienten tavallisissa ei-myrkyllisissä ravintoaineissa.

Jonkin verran on tutkimusnäyttöä siitä, että tavanomaisten ruokasienien aiheuttamat vatsavaivat johtuvatkin useimmiten mannitolista ja joskus myös trehaloosista eli sienisokerista.

Sienten mannitoli

Sienissä on runsaasti FODMAP–hiilihydraatteihin lukeutuvaa mannitolia. Mannitoli on ksylitolin ja sorbitolin sukulainen sokerialkoholi eli polyoli.

Kaikki polyolit erytritolia (Suomessa saatavana nimellä “Karppisokeri”) lukuunottamatta kuuluvat ns. FODMAP-hiilihydraatteihin eli huonosti imeytyviin, paksusuolessa käyviin hiilihydraatteihin. FODMAP-hiilihydraatit lienevät terveyttä edistäviä yleisesti ottaen, mutta ärtyvän suolen oireyhtymästä (“herkästä vatsasta”) kärsiville ne voivat aiheuttaa melkoisia vatsanväänteitiä, kuten kipua, ilmavaivoja, ripulia (1,2). Ärtyvästä suolesta kärsii 5-16 % suomalaisista riippuen mitä diagnostista kriteeristöä käytetään (3).

Sienissä on muihin kasvikunnan tuotteisiin nähden poikkeuksellisen paljon mannitolia, tyypillisesti kuivapainosta 2-20 % (4).

Sienten trehaloosi

Sienille ominainen hiilihydraatti on trehaloosi eli sienisokeri. Sitä on tyypillisesti sienissä 1-10 % kuivapainosta (4) ja sitä esiintyy myös hyönteisissä. Trehaloosi nimi tulee ilmeisesti Trehala -sanasta.

Trehaloosi on disakkaridi, jossa kaksi glukoosimolekyyliä on liittynyt toisiinsa α,α-1,1 -sidoksella. α-glukosidaasi entsyymi ei kykene pilkkomaan trehaloosia, kuten se pilkkoo sakkaroosia tai tärkkelystä, vaan trehaloosin pilkkomiseen tarvitaan trehalaasi-entsyymiä. Harvinainen trehalaasi-entsyymin puutos on kuvattu. Grönlannissa jopa 8 %:lla on trehalaasin puutos, mutta eurooppalaisissa väestöissä trehaloosin puutosta esiintyy vähäisesti eli vähemmän kuin 1 %:lla (6).

Trehalaasin puutoksen yleisyyttä ei ole Suomessa tutkittu, mutta Heikki Arolan tutkimuksessa on osoitettu, että trehaloosin huono imeytyminen aiheuttaa vatsaoireita (7). Arolan tutkimuksessa ei selvitetty mannitolin osuutta oireisiin.

Alla oleva taulukko kertoo muutaman yleisen sienen mannitoli ja trehaloosipitoisuuden kuivapainosta. Sienten vesipitoisuus on n. 90 %, joten tuoreiden sienten vastaavat pitoisuudet ovat noin 10 % taulukon pitoisuuksista.

Näyttökuva 2014-9-1 kello 11.12.33

Lopuksi

Sienet kuuluvat sipulien, omenoiden, täysjyväviljojen ja palkokasvien ohella siihen luonnollisten ruokien joukkoon, jotka ovat sinänsä terveyttä edistäviä mutta aiheuttavat osalle vatsanväänteitä.

Trehalaasi-entsyymipuutosta esiintyy vain < 1%:lla länsimaisissa väestöissä. Täten sienten aiheuttamat vatsavaivat johtunevat useammin mannitolista kuin trehaloosista. Olipa syy kumpi tahansa sienet voivat olla näin satokauden aikaan yksi lisäsyy vatsanväänteisiin.

Sienten välillä on merkittäviä eroja mannitolin ja trehaloosin pitoisuuksissa ja on mahdollista, että jotkin vain vähän mannitolia sisältävät sienet ovat myös herkkävatsaisille sopivia pieninä annoksina. Toistaiseksi eri sienien mannitoli- ja trehaloosimäärästä on vielä vain vähäisesti tietoa, mutta esimerkiksi Tapion herkkusienessä on vain noin 10 % tavanomaisen valkoisen herkkusienen mannitoli- ja 30 % trehaloosimäärästä.

Suurin osa ihmisistä sietää kuitenkin pienet tuoreiden sienten mannitoli- ja trehaloosimäärät hyvin. Pilkkoutumaton trehaloosi tuskin aiheuttaa kaikille entsyymin puutoksesta kärsiville oireita, aivan samalla tavalla kuin kaikki laktoosi-intolerantikot eivät saa pienistä annoksista laktoosia oireita. Tarvitaan yleensä herkkyydelle altistavia tekijöitä kuten suoliston herkistynyt kipuaistimus, lisääntynyt kaasun tuottotaipumus ja suoliston mikrobihäiriö (kuten herkkävatsaisilla usein on).

Jos vatsa sietää, nautitaan sienistä!

Lähde

Barros L, Cruz T, Baptista P, Estevinho LM, Ferreira IC. Wild and commercial mushrooms as source of nutrients and nutraceuticals. Food and Chemical Toxicology 2008;42:2742–2747

Lisää sienien terveysvaikutuksista

Kuituja herkkutateista ja vitamiineja kantarelleista – sienet ovat terveysruokaa (HS)

Viljellyt sienet yllättävät monipuolisuudellaan (Kehittyvä Elintarvike -lehti)

Mini-review on edible mushrooms as source of dietary fiber: Preparation and health benefits

Macro and trace mineral constituents and radionuclides in mushrooms: health benefits and risks

 

6 thoughts on “Sienten mannitoli ja trehaloosi voivat aiheuttaa vatsavaivoja”

  1. Näetkö mahdollisena tehdä viljellyistä sienistä terveysvaikutteisia tuotteita vientiin? Määrien pitäisi olla tosi suuret ja terveyshyödyt oivat.
    Suomi tarvitsee nyt kaikki uudet ideat käyttöön.

    1. Mikäpä ettei joku saattaisi saada niistäkin elantonsa, mutta ei tällä isompaa vaikutusta liene. Samoin kotimaisten kasviproteiinin lähteiden kasvattaminen ja markkinointi on kannustettava business, kuten Varsinais-Suomessa jo tehdäänkin.

      1. Aivan, jos se olisi helppoa, joku olisi sen jo tehnyt (useimmiten svenskit).
        Jätetään siis asia ajatusmyssyyn:
        Meillä on satoja homekouluja ja kunnantaloja yms muuttumassa jätteeksi.
        Jos joku sienilaji olisi terveyspommi ja siitä kyettäisiin saamaan useampi sato/v mm. lämmön, kosteuden ja valosäädöillä, niin homerakennukset saataisiin uusiokäyttöön(?). Tämän pidemmälle minä en kykene ajatusta viemään ja saattoi nytkin mennä metsään.

  2. Kurkkasinpa mielenkiinnosta mitä kaapista löytyvässä säilykeherkkusienipurkissa sanotaan. Hiilihydraatteja on 1,4 g/100 g ja proteiinia 1,8 g. 2,5 g on ravintokuitua. Koko purkillisessa on 170 g sieniä, joten hiilihydraatteja on 2,4 grammaa.

    Jos tuo koko hiilihydraattimäärä olisi mannitolia ja trehaloosia, niin vähä-FODMAPpisella ruokavaliolla (9 g/pv) purkillinen kyseisiä säilykesieniä täyttäisi jo neljäsosan. Onko se sitten paljon vai vähän.. Onko sienissä juuri muita sokereita?

    1. Kyllä, siellä on pieniä määriä maltoosia ja joitakin muita huonosti tunnettuja sokereita. Katso lähteenä oleva Barrosin tutkimus taulukko 2.

Comments are closed.