Omatekoinen terveellinen ”margariini” syntyy nopeasti

Margariineista on taas viime aikoina keskusteltu muuallakin kuin tällä sivustolla. Tämän päivän Hesarissa on kirjoitus margariineista ja niiden rasvahappokoostumuksista. Erittäin kattava rasvalevitteiden vertailu löytyy Syö hyväähankesivustolta.

Nyt hiihtolomien aikaan on ehkä aikaa kokeilla kotitekoisen rasvalevitteen tekemistä. Olen tehnyt sitä useita kertoja, ja on todettava, että sen maku ja käytettävyys ovat oikein hyvät.  Oheinen video selvittää minuutissa miten homma tehdään.

Voit maustaa levitteen esimerkiksi jodioidulla mineraalisuolalla ja haluamillasi yrteillä. Suolaa tarvitsee laittaa korkeintaan 2 grammaa (n. 1/5 teelusikka). Itse en laita suolaa levitteeseen usein lainkaan, koska voissa on itsessään riittävästi suolaa. Levitteestä saa rasvahappokoostumukseltaan vielä paremman jos rypsiöljyn osuutta voihin kasvattaa yli tuon 250 g/200 g -suhteen (öljyä oltava ≥2,75 dl).

Edellä mainitulla reseptillä tehty levite täyttää Sydänliiton Sydänmerkki-kriteerin, joka  on seuraava

  • tyydyttyneitä rasvahappoja (SAFA) korkeintaan 30 % tuotteen rasvasta
  • suolaa korkeintaan 1 g/100 g
  • Ehdollinen suositus: rasvaa yli 60 % koko tuotteen painosta eli mieluummin ”ei” kevytlevitteille

Omatekoisen levitteen ainoa huono puoli käytössä on se, että se pehmenee huoneen lämmössä nopeammin kuin teolliset margariinit. Alla oleva kuva kertoo erilaisten levitteiden rasvahappokoostumuksen.  Vihreällä pohjalla oleva levite on omatekoinen voi-rypsiöljysekoite.

Becelin rasvahappokoostumus on parempi kuin itsetehdyn esimerkkinä olevan, mutta itsetehty levite kamppailee hyvin Keijun kanssa.

Levitteen voi tehdä myös oliiviöljystä, jolloin rasvahappokoostumus on jonkin verran huonompi kuin rypsiöljyä käytettäessä (taulukko alla). Extra virgin oliiviöljyn käyttö tosin toisi mukanaan vihreät väriaineet eli polyfenolit, joilla on havaittu useissa tutkimuksissa terveyttä edistäviä vaikutuksia.

Margariinien ja öljyjen tuotetiedot olen ottanut juuri uudistuneesta Finelitietokannasta. Laskelmat olen tehnyt Excel-ohjelmassa, eikä niitä ole ulkopuoliset tarkistaneet.

Selitteet: PUFA= monityydyttymättömät rasvahapot, MUFA=kertatyydyttymättömät rasvahapot ja SAFA=tyydyttyneet rasvahapot (”kova rasva”)

taulukko margariini

PS. Mikään ei estä dippaamasta leipää pelkkään öljyyn tai käyttämästä esimerkiksi hummus-tahnaa tai avokadoa levitteenä

[Öljyn määrä korjattu 2,5 dl:sta 2,75 desiin tarkan lukijapalautteen pohjalta 24.2.2016 klo 20.27, kiitos. 250 grammaa öljyä on huoneen lämmössä tilavuudeltana lähempänä 2,75 desiä kuin 2,5 desiä. Samainen henkilö huomautti, että jotkin mainittujen margariinien %-arvot poikkeavat hiukan valmistajien omista ilmoituksista, esim. Keiju 60 on saanut Sydänmerkin. Selitys voi olla esim. se, että käyttämässäni Fineli-tietokannassa ei ole viimeisimpiä päivitettyjä tuotetietoja mm. Keijun osalta.]

9 thoughts on “Omatekoinen terveellinen ”margariini” syntyy nopeasti”

  1. Jos tarvitsisin rasiarasvaa (en koe tarvitsevani), sekoittaisin ekstraneitsytoliiviöljyä, voita ja pellavansiemenöljyä. Näin samassa rasvassa olisivat oliivin polyfenolit ja siitä saataisiin myös hieman PUFAa, erityisesti alfalinoleenihappoa.

    Toimittamassani Suomen Terveysravinto -blogissa olen muuten aivan hiljattain kirjoittanut kriittisesti margariiinien vaihtoesteröinnistä:

    http://suomenterveysravinto.fi/blogi/margariinien-haitallinen-vaihtoesterointi/

    1. Pellavansiemenöljyn maku voi tökätä joillakin. Vastaanotolla tapaa aika paljon ihmisiä, jotka eivät pidä edes extra virgin oliiviöljyn mausta. Mutta kannattaa kokeilla; camelinaöljykin käy pellavaöljyn sijaan jos sitä jostain vielä löytää. Saksanpähkinöiden murskaaminen rasvasekoitteen joukkoon parantaisi myös koostumusta erityisesti omega-3 rasvahappojen määrää. Mutta se olisi aika kallis tehdä viritettyä maapähkinävoita.

  2. Hyvä että erilaisia vaihtoehtoja kasviöljyjen käyttöön esillä!

    Ehkä pitäisi kuitenkin puhua rasvaseoksesta/rasvaseoslevitteestä, kun voita merkittävä määrä mukana. Margariinissahan on käytetty muita ”kovetusmenetelmiä”.

    Ja kyllä, erilaisia sekoituksia voi kokeilla. Ravintosisällön lisäksi myös maku ja hinta ovat keskeisiä kriteerejä valitessamme eri vaihtoehtojen välillä.

    1. Hyvä pointti. Margariiniksi ei saa kutsua voi-kasvirasvalevitettä. Korjailen jäljelle jääneet margariini sanat ”levitteeksi”.

  3. Mä kyllä sulattaisin varovasti voin, erottelisin heran(jää pohjalle) ja sekottaisin sen oliivioljyn kanssa ja antaisin jäähtyä. Oliiviöljy huomattavasti paremman makuista, kuin rypsiöljy, Yrttejä/valkosipulia/mausteita vois lisätä mistä tykkää.

    lisäksi tämä ”Levite” toimii paistaessa paremmin kun hera ei pala pannuun kiinni. Ja tietty kohtuu lämmöllä toi paistaminen.

      1. Itse olen sulattanut huoneen lämmössä reilun pari tuntia. Silloin voi sekoittuu öljyyn hyvin.

      2. Kattilassa pienellä lämmöllä, niin ettei rasva kupli. Miksei varovasti mikrossakaan.

  4. Kiitos Reijolle oman levitteen laatimisohjeista. Näiden avulla kenenkään ei tarvitse huolehtia margariinin vaihtoesteröinnistä tai hydrauksesta. Itse kuitenkin pitäisin kasvirasvan (PUFA) osuuden minimissään, koska ihminen tarvitsee hyvin pieniä määriä omega-6 rasvoja. Liiallinen määrä johtaa oksidatiiviseen stressiin ja sairauksiin:
    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3824598/

Comments are closed.