Voiko aknea lievittää ruokavaliolla? Katsaus tutkimusnäyttöön.

Pidin parisen viikkoa sitten Ravitsemusterapeuttien yhdistyksen koulutustilaisuudessa Tampereella esitelmän teemalla ”Terve iho ja ravitsemus”. Tässä kirjoituksessa käsittelen lyhyesti puolet luentoni aiheesta eli sen mitä nykytiede kertoo aknen ja ravitsemuksen välisistä yhteyksistä.

Aknessa perusongelma on ihon liika talin tuotanto, ihon normaalin bakteerin Propionibacterium acnes’in kertyminen talirauhasen ympärille ja follikkeliaukon (karvatuppiaukon) tukkeutuminen ja myöhemmin tulehdus (inflammaatio). Näin syntyy finni/aknenäppylä (”pus”/”pustule” kuva alla).

akne

Akne syyt lienevät pitkälti geeneissä ja hormonitoiminnassa, mutta ruokavaliollakin on osansa. Luettelen alla tärkeysjärjestyksessä tutkimusnäytön perusteella ruokavalioon liittyvät seikat, jotka ovat yhteydessä aknen ilmaantumiseen ja/tai vaikeuteen.

Linkit alkuperäisiin tutkimuksiin taulukoissa 1. tutkijan nimen kohdalla ja tekstissä numeroina.

1. Glykemiakuorma

Ruokavalion glykemiakuorma on ainoa ruokavalioon liittyvä asia, joka on osoitettu  pahentavan aknea useassa satunnaistetussa melko hyvin tehdyssä tutkimuksessa. Alla oleva taulukko kertoo glykemiakuorman vähentämisen merkityksen (low vs. high GL) satunnaistettujen tutkimusten mukaan. Taulukko on koottu pääosin vuonna 2013 USA:n ravitsemusterapeuttien tiedelehdessä ilmestyneestä katsausartikkelista (1), joka muutoinkin on keskeinen tämän kirjoituksen lähde.

Vuoden 2012 jälkeen ei ole ilmestynyt uusia satunnaistettuja tutkimuksia glykemiakuorman merkityksestä. Smithin tutkimuksien erityinen vahvuus on, että se oli ns. syöttötutkimuksia eli tutkittavilla tarjottiin suurin osa koe-asetelman mukaisista ruuista ilmaiseksi.

Asetelma Kesto Tutkittavat Tulos
Smith et al. 2008 RCT 12 vkoa N=31 Akne lieveni Low GL:llä
Smith et al. 2007a RCT 12 vkoa N=43 Akne lieveni Low GL:llä
Smith et al. 2007b RCT 12 vkoa N=43 Akne lieveni Low GL:llä
Reynolds et al. 2010 RCT 8 vkoa N=58 Ruokavalioilla ei eroa
Kwon et al. 2012 RCT 10 vkoa N=32 Akne lieveni Low GL:llä

Korkea glykeeminen kuorma tarkoittaa käytännössä runsasta nopeasti sokeristuvien eli höttöhiilihydraattien käyttöä. Eri ruokien aiheuttamia glykemiakuormia on esitelty mm. Harvardin yliopiston sivustolla.  Aknen hoidossa käytetyn matalan glykermiakuorman ruokavaliossa vältettäviä hiilhydraatteja ovat:

  • makeiset
  • limonadit ja sokeroidut mehut
  • maito- ja valkoinen suklaa
  • makeat leivonnaiset
  • sokeri
  • valkoinen riisi
  • peruna
  • vaalea leipä

Aknesta kärsivän kannattaa siis valita hiilihydraatit siten, että kaikki hiilihydraatit ovat hitaasti sokeroituvia. Lisäksi glykemiakuormaa saa vähennettyä riittävästi lievällä hiilihydraattien määrän rajoittamisella. Hyvä ohjenuora lienee kokeilla hiilihydraattien rajoittamista noin <200 grammaan päivässä (voit laskea hiilarimääräsi Finelissä). Tulosten pitäisi näkyä viimeistään parissa kuukaudessa. Matalan glykemiakuorman ruokavaliossa suosittavia hiilihydraatteja ovat:

  • Täysjyvävilja (kaura, ruis, ohra, tattari, kvinoa, tumma riisi) ja niistä tehdyt tuotteet kuten pasta tai puuro tai leipä
  • Pavut ja linssit sekä herneet
  • Hedelmät (suuria määriä banaania ja viinirypäleitä voi olla hyvä välttää)
  • Marjat
  • Juurekset poislukien peruna
  • Vihannekset (hiilihydraattimäärä onkin luontaisesti erittäin vähäinen)

Ruokavalio kannattaa muutoinkin suunnitella terveyttä edistäväksi eli ravitsemussuosituksia ja/tai Välimeren ruokavaliota mukailevaksi. Matalan glykeemisen kuorman ruokavalio on hyvä pohja terveydelle yleisesti. Alla olevassa kuvassa yksi mahdollinen esimerkki tällaisesta ruokavaliosta. Kuvan tarkoitus on ilmentää ruoka-ainevalintoja yleisellä tasolla, sen ei ole tarkoitus olla määräävä.

Low GL

2. Maitotaloustuotteet

Glykemiakuorman jälkeen tutkimusnäytössä on iso ”hajurako” muihin ruokavaliotekijöihin. Maitotaloustuotteiden vähentämisestä aknen hoidossa ei ole satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia.

Sen sijaan väestötutkimuksiin perustuvaa näyttöä löytyy kohtuullisesti. Alla olevan taulukon mukaisesti kaksi etenevää kohorttia, yksi tapausverrokki- ja ja yksi retrospektiivinen tutkimus osoittavat  maitotaloustuotteiden ja erityisesti maidon juotuna liittyvän suurempaan aknen riskiin. Taulukon ainoa poikkileikkaustutkimus puolestaan osoittaa maidon käytön liittyvän vähäisempään riskiin. Poikkileikkaustutkimkselle ei kuitenkaan voi laittaa niin paljon painoarvoa kuin eteneville kohorteille.

Asetelma Kesto Tutkittavat Tulos
Law et al. 2009 Poikkileikkaus E/R N=322 Maidon käyttö yhteydessä vähäisempään aknen riskiin.
Di Landro et al. 2012 Tapausverrokki E/R N=225 Maidon käyttö yhteydessä lisääntyseen aknen riskiin.
Abedamowo et al. 2005 Retro-spektiivinen E/R N=47 355 Maito yhteydessä lisääntyneeseen aknen riskiin.
Adebamowo et al. 2006 Etenevä kohortti n. 1-2 v N=6094 Maito yhteydessä lisääntyneeseen aknen riskiin.
Adebamowo et al. 2008 Etenevä kohortti n. 1-2 v N=4273 Rasvaton maito yhteydessä lisääntyneeseen aknen riskiin.

3. Suklaa

Suklaaseen liittyvät tutkimukset ovat ristiriitaisia ja niitä leimaa heikko metodologia. 1960-luvulla tehdyissä tutkimuksissa suklaan verrokkina on ollut toinen runsaasti rasvaa, sokeria ja yleensä energiaa sisältävä (high GI) herkku. Tällainen verrokki voi itsessään pahentaa oireita, koska se lisää glykeemista kuormaa; siten tulosten tulkinta on vaikeaa ja tutkimusten anti todellisuudessa vähäinen.

Uudemmissa 2011 ja 2014 tehdyissä tutkimuksissa metodologia on ollut toisella tavoin puutteellinen. 100 %:n suklaan käyttöannokset, joilla akne on päivien 4 ja 7 kohdalla saatu pahenemaan, ovat olleet epärealistisen suuria (jopa 170-340 g/pv). Satunnaistetun Caperton et al. (2014) tutkimuksen tulkintaa vaikeuttaa lisäksi se, että tutkimuksessa ei esitetä suoraa analyysiä lume vs. 100 % suklaa, joka on yleisesti hyväksytty ja vaadittu tapa verrata aktiivihoitoa ja lumetta. Tutkimuksessa on myös muita tulkintaa vaikeuttavia piirteitä.

Asetelma Kesto Tutkittavat Tulos
Grant & Anderson (1965) ”intervention” ? N=8 Maitosuklaalla ei vaikutusta. ”No change in acne severity”.
Fulton et al. 1969 RCT 1 kk N=30 Suklaalla (2 patukkaa päivässä vs. Valkoinen suklaapatukka) ei vaikutusta. ” Chocolate did not aggravate acne.”
Block et al. 2011 Avoin seuranta 14 pv N=10 100 %:n suklaa annoksella ad 340 g (!) lisäsi lähtötilanteesen nähden aknea. Ei kontrolliryhmää.
Caperton et al. 2014 RCT 7 pv N=14 100 %:n suklaasuklaa annoksella 28-170 g lisäsi lähtötilanteesen nähden aknea annosvasteisesti. Analyysia lumeseen nähden  koko ryhmän tasolla ei esitetä.

Joka tapauksessa näyttää siltä, että tumma suklaa riittävän suurella annoksella voi pahentaa oireita. Jos maitosuklaa pahentaa oireita, se tapahtunee paitsi kaakaon vuoksi niin myös suuren sokerimäärän eli glykemiakuorman vuoksi.

Toistaiseksi ei ole vankkaa tietoa, millä mekanismilla 100 % suklaa lisäisi aknea, sillä kaakao paradoksaalisesti vähentää insuliinipitoisuuksia veressä  (2 ) eikä kaakaon tiedetä vaikuttavan IGF-1-pitoisuuteen. Sekä kohonnutta insulinipitoisuutta että IGF-1 pitoisuutta on yleisesti esitetty keskeisiksi aknen syntymekanismeiksi (1,3). Eräs tutkijaryhmän on havainnut, että kaakoa stimuloi aknebakteerin Propionibacterium acnes’in  aiheuttamaa inflammaatiota in vitro (4).

Alla oleva kuva kertoo (vain) yhden tutkijan käsityksen siitä miten länsimainen ruokavalio liittyy akneen (3). Comedogenesis kuvassa tarkoittaa talirauhasen tukketumisen seurauksena syntyvää mustapäätä (comedone) ja tämän jälkiseurauksena aknen syntyä/pahenemista.

Akne ja ruoka
Melnik BC. Linking diet to acne metabolomics, inflammation, and comedogenesis: an update. Clinical, Cosmetic and Investigational Dermatology. 2015;8:371-388

4. Ravintolisät

Omega-3 rasvahappoja on tutkittu yhdessä satunnaistetussa tutkimuksessa (5). Siinä kalaöljyn omega-3 rasvahappojen (EPA ja DHA) käyttö annoksella 2 g/pv vähensi aknea 10 viikon seurannassa. Samalla tavoin aknea lieväntävästi vaikutti myös GLA (gamma-linoleenihappo) annoksella 400 mg, joka vastasi 4 grammaa käytettyä purasruohoöljyä. Tutkimuksen selvä heikkous on se, että kontrolliryhmälle ei annettu mitään hoitoa, ei edes tyhjiä kapseleita. Siten osa kalaöljyn tai purasruohoöljyn vaikutuksista lienee lumehyötyä.

Berberiiniä on tutkittu yhdessä satunnaistetussa tutkimuksessa lumeeseen nähden. Berberiini ja lumeen välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa 4 viikon hoidon aikana, vaikka berberiini lievitti aknea lähtötilanteeseen nähden (6).

Laktoferriini on maidon heraproteiinifraktiossa vähäisesti esiintyvä proteiinifraktio. Sen osuus kaikista maidon proteiineista on vain korkeintaan 0,1 %. Laktoferriiniä syötettiin lumekontrolloidussa vaihtovuorokokeessa 34:lle aknesta kärsivälle tutkittavalle 12 viikon ajan osana jogurttia (7). Lumeryhmä söi pelkkää jogurttia. Laktoferriini vähensi akne leesioiden kokonaismäärää lumeeseen nähden 23,1 %:lla ja tulehtuneiden leesioiden määrää 38,6 %:lla. Tämä on toistaiseksi ainoa satunnaistettu tutkimus laktoferriinista, joten lisänäyttöä kaivataan.

Sinkkiä on tutkittu ainakin neljässä satunnaistetussa tutkimuksessa annoksella 30-60 mg/päivä erilaisia aknelääkkeitä tai lumetta vastaan(8,9,10, 11). Niissä tutkimuksissa sinkkilisä vaikutus on ollut tetrasykliinin kaltainen tai heikompi ja selvästi huonompi kuin minosykliinin. Sinkin turvallisuus ja siedettävyys pitkäaikaiskäytöllä mainituilla annoksílla (ad 60 mg) on jossakin määrin kyseenalainen, sillä turvallisen saannin ylärajan pidetään ravitsemussuosituksissa 50 mg/pv. Keskimääräinen suomalaiset saavat sinkkiä jo yksin ruuasta noin 12 mg/pv (1,4 mg/MJ). Sinkin minimisaantisuositus 7-9 mg/pv.  Useissa mainituissa tutkimuksissa pieni osa tutkittavista sai mainituista sinkkiannoksista mahasuolikavana oireita, kuten ripulia ja pahoinvointia.

5. Muut ruuat ja ruokavaliot

Kaikkien muiden ruokien osuus aknen synnyssä on selvitetty heikosti. Satunnaisia yksittäisiä poikkileikkaus- tai tapausverrokkitutkimuksien löydöksiä on kuvattu seuraavista ruuista, mutta näiden perusteella ei minusta pidä tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Yksittäisten poikkileikkaus- tai tapausverrokkitutkimusten anti tieteelle ilman muuta samansuuntaista eri menetelmin kerättyä tieteellistä näyttöä on vähäinen.

Lisääntyneeseen aknen riskiin on liittynyt seuraavat ruokavaliotekijät (1, 12, 13):

  • merilevä
  • vähäinen kalan syönti
  • runsas possun lihan syönti
  • runsas uppopaistettujen ruokien syönti
  • hiilihapotettujen juomien runsas käyttö (viitannee käytännössä limonadeihin)
  • pähkinöiden syönti
  • sokerin runsas käyttö
  • vähäinen kasvisten ja hedelmien syönti
  • runsas tyydyttyneen- ja transrasvan saanti

Vähentyneeseen aknen riskin on puolestaan liittynyt seuraavat ruokavaliotekijät (14):

  • Välimerellinen ruokavalio

Joissakin nettikirjoituksissa suositettuja sinänsä terveellisiä juomia ja ruokia, kuten vihreä tee, jogurtti ja rasvainen kala ei ole tutkittu aknessa. Terveellisiä ne ovat, mutta niiden hyödyt perustuvat mutuun tai loogiseen päättelyyn, ei tieteelliseen näyttöön.

Sokerin itsenäistä vaikutusta on tutkittu myös yhdessä satunnaistetussa tutkimuksessa, eikä siinä sokerin rajoittamisella havaittu vaikutusta (15).

6. Kokonaisevidenssi vähäistä ja hoidon vaikuttavuus epävarmaa

Aknen ja ruokavalion yhteyksistä on ilmestynyt viime vuosina kolme katsausartikkelia (1,15,16), joista kaikki pyytävät laittamaan jarruja liialle innokkuudelle koskien aknen ravitsemushoitoa.

Esimerkiksi parhaiten dokumentoitua alhaisen glykemiakuorman ruokavaliota koskevat tutkimukset painottuvat Smithin tutkimusryhmän tuloksiin, joten tulosten toistettavuus muiden tutkijaryhmien taholta olisi suotavaa. Toinen aknetutkimuksia koskeva ongelma on, että ruokavalioita ei ole verrattu esimerkiksi lääkehoitoihin. Vertaamalla lääkehoitoon saataisiin selville se, miten paljon ruokavaliohoito voi auttaa suhteessa tavanomaiseen lääkehoitoon verrattuna tai sen lisänä.  Pelkkä tilastollinen paremmuus ei sinänsä vielä kerro tutkitun hoidon käytönnön tehosta vielä mitään.

Otan esimerkiksi kirjoitukseni ensimmäisessä taulukossa mainitun Kwon et al. tutkimuksen, jonka mukaan matalan glykemian ruokavaliolla saavutettiin tilastollisesti merkitsevä väheneminen aknenäppylöiden määrässä 10:ssä viikossa. Akne näppylöiden määrä väheni 15-25 % enemmän kuin kontrolliryhmällä mutta yli 70 % näppylöistä oli edelleen olemassa 10 viikon jälkeen (kuva alla). Akne siis lieveni, mutta ruokavalio ei ratkaissut akneongelmaa.

Huomioitavaa myös on, että tulokset eivät näkyneet kahdessa viikossa vaan vasta 5 viikon kohdalta alkaen. Ruokavaliohoidossa pitää olla kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä.

 

akne kwon
Kwon, et al. Clinical and histological effect of a low glycaemic load diet in treatment of acne vulgaris in Korean patients: A randomized, controlled trial. Acta Derm Venereol. 2012; 92: 241–246

Aknen ja ruokavalion yhteyksien tutkimus on valitettavasti ollut hyvin hidasta sitten 1960-luvulta lähtien ja tutkimusmassan kokonaismäärä vielä melko vähäistä.

Lopuksi

Tutkimusnäyttö tukee matalan glykemiakuorman ruokavalion kokeilua aknessa, mutta on hyvä muistaa myönteisten vaikutuksien ilmaantuvan hitaasti. Matalan glykemiakuorman ruokavalion muut vaikutukset terveydelle ovat pääosin myönteisiä: verensokeri, kolesteroliarvot ja matala-asteisen tulehduksen määrä elimistössä vähenee sekä kuidun, vitamiinien ja hivenaineiden määrää todennäköisesti lisääntyy verrattuna korkean glykemiakuorman ruokavalioon. Kolikon kääntöpuoli saattaa olla joidenkin kohdalla lisääntynyt kaasun muodostus suolistossa.

Tapauskohtaisesti maitotuotteiden poistamista voi myös harkita kuten myös kaakaota sisältävien suklaatuotteiden ja kaakaojuomien tauottamista. Maitotuotteiden mahdolliseen poistamiseen liittyy kalsiumin saannin merkittävä vähentyminen. Siksi kalsiumin riittävästä saannista kannattaa varmistua muilla keinoilla, kuten kalsiumilla rikastettujen kasviperäisten juomien käytöllä tai kalsiumsupplementaatiolla. Kalsiumin saantisuositus aikuisille on 800 mg/pv ja oman kalsiumin saannin voi laskea Finelissä. Siellä voi myös vertailla eri juomien ja ruokien kalsiumpitoisuuksia ”vertaile elintarvikkeita” toiminnolla.

[Korjaus: Alla olevan Ainon kommentin perusteella kirjoituksen maitotaulukko ja sen yllä oleva kappale korjattu 19.4.2016 klo 10.45]

10 thoughts on “Voiko aknea lievittää ruokavaliolla? Katsaus tutkimusnäyttöön.”

  1. Olen vajaat puoli vuotta sitten tarkastellut samaa aihetta tässä kirjoituksessani. Pidän todennäköisenä, että Reijo on tukeutunut kirjoitukseeni, koska hänen kirjoituksensa rakenne muistuttaa niin paljon omaani. Siksi olisi ollut reilua mainita kirjoitukseni.

    Sain vaikutelman, että olen tukeutunut ruokavalion mahdollisuuksia tarkastellessani laajempaan lähdekirjallisuuteen kuin Reijo. Tutkimuskirjallisuuden lisäksi olen tukeutunut myös ihotautilääkärien kirjoittamiin kirjoihin, jotka perustuvat tutkimustiedon lisäksi myös kliiniseen kokemukseen siitä, mikä toimii. Kaiken kaikkiaan ravitsemushoidon mahdollisuudet ovat mielestäni aknessa selvästi parempia kuin minkä kuvan Reijon kirjoituksesta sai.

    Ravitsemushoidon mahdollisuuksia vähättelevä tyyli Reijon kirjoituksessa ei juuri rohkaise kokeilemaan ravitsemushoitoa. Se on harmillista sikälikin, että aknen lääkehoito ei läheskään aina auta ja saatu apu on usein tilapäistä. Lisäksi käytetyillä lääkkeillä (esim. retinolilääkitys ja antibiootit) on haittavaikutuksia.

    1. Suosittelen lukemaan myös Juhanan kirjoituksen aiheesta. Juhana tekee yleensä hyviä katsauksia.

      Kirjoitukseni rakenne tulee etupäässä ensimmäisestä lähteestä joka on kaikkien ilmaisesti luettavissa linkin takaa. Siitä voi jokainen itse päätellä mistä rakenne on peräisin. Ko. artikkeli on Yhdysvaltojen ravitsemusterapeuttien yhdistyksen katsausartikkeli aknesta ja ruokavaliosta. Juhanan teksti ei sisällä lainkaan tätä artikkelia. Ei ole ihme, että asiasisältö on teksteissämme samankaltainen sillä olemme kartoittaneet samaa aihetta ja olemme löytäneet PubMed’sta osittain samat tutkimukset ja ennen kaikkea samat ravintotekijät. Epäilen, että meidän kirjoituksemme muistakin aiheista kuten Välimeren ruokavaliosta ovat osittain samanrakenteiset tai sisältöiset.

      Kirjoituksessani on yhteensä 30 tieteellistä artikkelia (nimetyt taulukoiden ja numeroidut viitteet) ja joista kolme uutta kriittistä asiantuntijoiden katsausartikkelia. Juhanan kirjoituksessa on yhteensä 20 lähdettä joista kaksi on ei-vertaisarvoituja populaarikirjoja. Yhtään kriittistä tieteellistä artikkelia Juhana ei ole sisällyttänyt tekstiinsä.

      Populaarikirjat ei ole lainkaan tieteellisesti validia aineistoa. Minun kirjoitukseni otsikko onkin ”Katsaus tutkimusnäyttöön”, jolloin on pystyttävä osoittamaan myös puutteet tiedossa eikä vain poimia omaa ajattelua tukevat tutkimukset.

      Minusta on oikein esitellä tieteelliset tutkimukset laajasti, niissä esitettyjen tulosten heikkoudet ja kokonaisanti. Se ei ole vähättelyä, se on totuudenmukaisen kuvan esittelyä. Olisi tieteen kokonaisnäytön valossa yhtä oikein väittää Juhanan artikkelin liioittelevan ruokavalion merkitystä.

  2. Hei! Joissakin noissa maitotutkimuksissa rasvattomalla maidolla oli vahvempi yhteys akneen kuin rasvaisemmilla. Tietysti ne ovat vain yksittäisiä tutkimuksia, mutta osaatko sanoa mikä vaikutusmekanismi tässä voisi olla takana? Maidon bioaktiivisista molekyyleistä ja hormoneista oli jotain mainintaa.
    Ja katsoin nopeasti, että tuossa Law ym. 2009 tekemässä tutkimuksessa maitotuotteiden käyttö olisi itse asiassa yhteydessä vähempään aknen ilmentymiseen. Olenko väärässä?

    1. Olet oikeassa Aino! Korjaan tuon virheen taulukkoon, kiitos kun huomasit.

      En osaa sanoa miten maidon rasvapitoisuus voisi vaikuttaa asiaan edullisesti. Jos katsoo työtä kaavakuvaa tässä kirjoituksessa niin siitä nähdään, että tyydyttyneen rasvan, siis myös maitorasvan, on oletetty lisäävän aknea. Eli tämä ei ainakaan olisi selitys.

    2. Rasvaton maito aiheuttaa hieman korkemman insuliinivasteen kuin rasvainen ja kaiketi sitä kautta myös suuremman IGF-1 kasvuhormonipitoisuuden. Ero ei ole suuri verrattuna siihen, että maito ylipäätään aiheuttaa odotettua suuremman insuliinivasteen:
      http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15788109
      Reijo mielestäni mitätöi Melnikin tutkimuksia vetoamalla siihen, että hän on yksittäinen tutkija. Hänen tuotoksensa puhukoon puolestaan:
      https://scholar.google.fi/scholar?hl=fi&q=bodo+c+melnik+milk&btnG=
      Aika vaikea löytää ketään enemmän asiaa tutkinutta olkoonkin, että on vain yksittäinen tutkija.

      1. Tuossa mainitsemassasi tutkimuksessa (1.linkki) insuliinvasteissa ei ole tilastollisesti merkitseviä eroja. Käyriä silmämääräisesti katsoen ainoastaan 15 min kohdalla insuliiniresponssi on hieman suurempi rasvattomalla maidolla. 30 min kohdalla ja sen jälkeen insuliini on molemmilla maidoilla samalla tasolla aina kahden tunnin loppuun saakka. En minä Melnikiä mitenkään mitätöi, pyydän vain huomioimaan että tämä ei ole mikään todistettu konsensuslausuma ruokavalion ja aknen yhteyksistä -yhden miehen asiaan kyllä perehtyneen.

        Sinänsä tuo Melnkin monimutkainen esittämäni kaavio koskee muitakin ruokia kuin maitoa.

        Oikealla Melnik kertoo tyydyttyneen rasvan lisäävän aknea. Tällöin kyse on muistakin kuin maidon tai voin rasvasta. Tule mieleen prosessoitu liha ja punainen liha.

        Lihalla on lisäksi maidon kaltainen insuliinia nostava vaikutus. Tämä on ollut vuosikausia tiedossa (Holt 1997 AJCN). Insuliin nousu ei siis ole vain yksinoikeudella maitoproteiinin omituinen ominaisuus.Tässä yksi uudempi tutkimus http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26675776

        Lisäksi IGF-1 pitoisuus nousee myös punaisella lihalla (n 20 %) http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21248199 Eli kaikki eläinproteiinin lähteet pitäisi Melnikin teorian mukaan pahentaa aknea….

        Siksi on hyvä laittaa jäitä hattuun.Näitä tutkijoita riittää jotka leimaavat yhden ruuan pahikseksi ja virittävät sitten kaikenlaisia teorioita.

  3. Sanoinkin kommentissani, että rasvattoman maidon aiheuttama insuliinivaste on h i e m a n korkeampi kuin rasvaisen. Pääviesti oli kuitenkin se, että maito aiheuttaa odotettua suuremman insuliinivasteen. Se on jopa insulinogeenisempaa kuin muffins. Koska kaikki insuliinia nostavat tekijät tuovat kortensa kekoon länsimaisten elintasosairauksien lisääjinä, ei maidon osuutta siihen ole syytä vähätellä.
    Pohjalla oleva syy näihin sairauksiin on monien tutkijoiden mielestä insuliiniresistenssi ja akne on yksi ensimmäisistä ilmentymistä koko sairauksien kirjossa (sydäntaudit, korkea verenpaine, syöpä, Alzheimer, T2 diabetes). Siksi akneen tulisi puuttua vahvasti ja nimenomaan neuvomalla hiilihydraattikuorman ja maidon vähentämiseen.
    Ja mitä tulee lihan vertailuun maidon kanssa niin ainakin viikon kestäneessä kokeessa maito oli ylivoimanen insuliiniresistenssin aiheuttamisessa (ks. jutun lopussa oleva grafiikka ja linkki tutkimukseen):
    https://intensivedietarymanagement.com/insulin-index/
    Akuutti insuliinivaste ei ole niin vakava ongelma.

    Ymmärrän hyvin, miksi olet varovainen yksittäisen tutkijan löydöksistä. Onhan meillä varoittavana esimerkkinä muuan yksittäinen tutkija Ancel Keys, jonka sai koko maailman sekaisin yli 40 vuodeksi väärään osuneilla ja vilpillisillä tutkimustuloksillaan ja epämieluisten tulosten peittelyllä; Minnesota tutkimus: http://www.bmj.com/content/353/bmj.i1246
    Melnikin löydöksissä on kuitenkin mielestäni takanaan uskottavampi logiikka – tyydyttynyt rasva (Keys) ei nosta sen paremmin insuliinia kuin veren sokeriakaan ja on ihmisen kehityshistoriassa ollut osa yli imeväisikäisten ruokavaliota vuosimiljoonia. Toisin on maidon kanssa: se on kuulunut ihmisen ruokavalioon laajemmassa mitassa ja yli imeväisikäisillä vasta n. 10000v ja se aiheuttaa Melnikin havaitsemia tulehduksellisia reaktioita ja insuliiniresistenssiä.

    Ottamalla Melnikin teoriat vakavasti meillä olisi ”miljoonan taalan” mahdollisuus torjua elintasosairauksia puuttumalla niihin varhaisessa vaiheessa eli jo aknen ilmentyessä: ”Acne should be regarded as an mTORC1-driven disease of civilization, like obesity, type 2 diabetes and cancer induced by Western diet. Early dietary counselling of teenage acne patients is thus a great opportunity for dermatology, which will not only help to improve acne but may reduce the long-term adverse effects of Western diet on more serious mTORC1-driven diseases of civilization. http://www.ingentaconnect.com/content/mjl/adv/2012/00000092/00000003/art00001

    1. Ancel Keysin panettelu on turhaa kuten nämä viimeaikaiset kirjoitukset osoittavat (nutrition wonk, startribune, carbsane ). Ancel Keysin useat teoriat on osoitettu todeksi myöhemmin paremmilla metodeilla tehdyissä tutkimuksissa. Mutta niistä ei tässä ketjussa enempää.

      Akne ei ole merkki suuremmasta sairastumisen vaarasta sydäntauteihin, syöpää tai tyypin 2 diabetekseen. Yhdessäkään vakavasti otettavassa asiantuntijayhdistyksessä tai hoitosuosituksessa aknea ei pidetä eri sairauksien vaaratekijänä. Jos ja kun tätä kirjoitusta lukee aknesta kärsivät henkilöt, haluan todeta että tämä Arin mainitsema Melnik ei ole sen paremmin meritoitunut syöpä-, diabetes- kuin sydäntautitutkija/-asiantuntija. Kenenkään aknesta kärsivän ei siis tarvitse huolestua että olisi erityisessä syöpä-, sydäntauti- tai diabetesriskissä. Sen sijaan korkea kohonnut veren kolesteroli, verensokeri, verenpaine, lihavuus, tupakointi, liikkumattomuus ja monella eri tapaa huono ruokavalio on em. sairauksien riskitekijä.

      Ja jos on aknesta asiaa, niin mielellään jatketaan keskustelua. On taas menossa aika tavalla sivuraiteille.

  4. Maitorasva, vaikka onkin tyydyttynyttä, on kuitenkin raavahappokoostumukseltaan erilaista kuin lihan rasva. Täytyy perehtyä noihin maitotutkimuksiin sillä silmällä, että mitä maitoa niissä on käytetty. Prosessoitua? Luomua? Rasvatonta? Rasvaista? A1/A2? Maitoa usein käsitellään yhtenä asiana, vaikka maitolaaduissa on suuria eroja. Maidon rasvan sairauksilta suojaavista vaikutuksista on viime aikoina julkaistu paljon, esim. PASTURE, mutta se ei nyt sinällään enää tähän akneasiaan liity.

    Silmään pisti lause, jossa suosittelit välimeren tai suositusten mukaista ruokavaliota. Mitkä ovat mielestäsi välimären ruokavalion merkittävimmät erot vrt. Suomen suositukset?

    1. Maitotutkimukset on tehty tavallisella kaupasta saatavalla maidolla joka on pastöroitua, homogenoitua jne. Kaikkiin tutkimuksiin voi itse mennä lukemaan ja ottamaan selvää tarkemmin yksityiskohdista.

      En lähde selittämään enempää maidon yhteyttä terveyteen koska siitä on kirjoiteltu ja keskusteltu niin paljon blogissani. Jos sattuu kiinnostamaan niin tässä kaksi ehkä laajinta kirjotusta (Maito muka pilattu ja Kannanottoni maitokritiikkiin). Palaan A1/A2-kaseiinia koskevaan kysymykseen, mutta suurin osa kaupan olevaa maitoa on yhdistelmä A1 ja A2-kaseiineja. A2-kaseiinia lypsävä lehmää on jalostanut uus-seelantilainen firma jolla on luonnollisesti oma lehmä ojassa ja tarpeen levittää mahdollisimman huonoa kuvaa siitä maidosta mitä maailmassa yleisesti käytetään.

      Välimeren ruokavalion ja nykysuosituksemme erot ovat ruokatasolla minimaaliset. Maitotuotteiden suositetussa määrässä on ero ja rasvoissa –meillä suositetaan sekä rypsi- että oliiviöljyä (jotka molemmat ovat hyviä). Suositin Välimerellistä koska siitä on laajin ja vakuuttavin tutkimusnäyttö ja sitä pidetään hiukan vähemmän hiilihydraatteja sisältävänä kuin suositustamme.

Comments are closed.