Miten terveellistä kahvi on? 1277 tutkimusta käsittäneen analyysin tulokset kahvista –ja taas opetus ravitsemustieteestä

Harva se viikko saamme lukea kahvin terveysvaikutuksista yhtä ja toista. Välillä kahvi on terveellistä ja välillä lisää jopa ennen aikaisen kuoleman vaaraa.  Tuloksien suunta riippuu siitä mitä (sairautta) on satutttu tutkimaan ja millaisella tutkimusmenetelmällä.

Tutkimustulosten ristiriitaisuus ja varsinkin tuloksista räväkästi uutisointi on monien mielestä joko ärsyttävää tai huvittavaa.  Vaihtelevista tutkimustuloksista on tehty pientä pilkkaakin, jopa sellaisten tieteentekijöiden taholta jotka yleensä osoittavat hillintää ja harkintaa (esim. Stephan Guyenet alla).

Mielestäni juuri ilmestynyt massiivinen kahvianalyysi jälleen kerran osoittaa sen, mikä on keskeisintä  ravitsemustutkimuksessa. Ravitsemusasioissa on siedettävä pientä ristiriitaisuutta sekä ennen kaikkea nähtävä metsä puilta, asiat ovat harvoin mustavalkoisia. Kahvista löytyy hyvää ja huonoa kerrottavaa, kuten useimmista muistakin ruuista.

Juuri ilmestynyt tutkimuskooste on poikkeuksellisen suuri. Kyseessä on systemoitu katsaus, johon koottiin kahvia koskevat kohortti- ja tapausverrokki-, poikkileikkaus-, retrospektiiviset ja interventiotutkimukset. Tässä katsauksessa ei tehty muodollisia meta-analyysejä, joten riskien tai hyödyn suuruusluokka jää avoimeksi. Yleensä yksittäisen ruoka-aineen merkitys ei ole kuitenkaan terveydelle radikaali. Analyysin puute on erityisesti se, että kooste käsittelee erilaisia väestötutkimuksia keskenään samanarvoisina, vaikka todellisuudessa etenevät kohorttitutkimukset ovat muita mainittuja epidemiologisen tutkimuksen muotoja vahvempia tieteelliseltä painoarvoltaan.

Yhteenvetona tästä 1277 tutkimusta käsittäneestä tutkimuksesta voidaan kahvin sanoa liittyvään terveyteen seuraavasti:

  • Kahvin runsaaseen käyttöön liittyy jonkin verran pienempi ruunsulatuskanavan ja maksasyövän riski. Myös rintasyövän ja munasarjan syövän ehkäisyssä kahvi voi olla pieneksi eduksi.  Kahvi saattaa kuitenkin olla jossain määrin virtsarakon ja virtsateiden syövän riskitekijä. Kokonaisuutena kahvi näyttää pikeminkin suojaavan kuin lisäävän syövän vaaraa, ja suojavaikutusta tukemaan löydettiinkin mekanistisia interventiotutkimuksia ihmisellä.
  • Kahvin käyttöön näyttää liittyvän jossakin määrin kohonneen veren kolesterolin ja ehkä suurempi sydänsairausriskien riski. Sydänsairauksiin liittyvä riskin lisäys voi johtua pannu- ja espressokahvien kolesterolia nostavasta vaikutuksesta; Suomessa juodaan onneksi eniten suodatinkahvia. Kahvin lyhytaikaisesti verenpainetta kohottava vaikutus näkyy lähinnä  niillä, jotka eivät juo säännöllisesti kahvia. Kahvi ei lisää sydänsairauksien aiheuttamaa kuoleman vaaraa.
  • Kahvin runsaaseen käyttöön liittyy varsin yksiselitteinen tyypin 2 diabeteksen riskin väheneminen.
  • Kahvin runsaaseen käyttöön liittyy vähäisempi Parkinsonin sairauden ja muistihäiröiden riski. 
  • Kahvin runsaaseen käyttöön liittyy suurempi ruunsulatuskanavan vaivojen erityisesti refluksitaudin ja närästyksen riski mutta toisaalta kahvi näyttää tekevän hyvää suoliston mikrobeille.
  • Kahvin runsaaseen käyttöön liittyy pienempi maksasairauksien riski.
  • Kahvin runsaaseen käyttöön näyttäisi liittyvän pienempi kuoleman riski mihin tahansa sairauteen seuranta-aikana.

kahvi study

Kaikki tutkimukset yhdessä osoittavat siihen suuntaan, että kahvista on enemmän hyötyä kuin haittaa, mutta asia ei ole mustavalkoinen. Näin ravitsemustiede kehittyy. Vielä 1970-luvulla ajateltiin kahvin olevan epäterveellistä. Kahvin terveysvaikutuksien tuntemisessa tapahtunut kehitys kuvaa myös sitä, miten ravitsemustieteilijät ja muut tutkijat ovat ryhtyneet tutkimaan ravintoa laaja-alaisesti kaikkia tärkeitä kroonisia sairauksia koskien eikä vain sydänsairauksia kuten 1970-luvulla oli vielä enemmän tapana.

Asiat eivät siis ole lainkaan niin mustavalkoisia kuin miltä ne saadaan kuulostamaan kaikenlaisissa ”dokumenteissa” ja uutisnostoissa. Tutkimuksien kokonaismassa ja toisaalta tutkimuksien laatu ratkaisee arvion yhden ruuan terveellisyydestä. Jos kurkkaat tästä tämän ison katsauksen taulukoihin niin huomaat miten paljon täytyy tietää erilaisista tutkimuksista, jotta voi päätellä edes melko luotettavasti miten kukin ruoka vaikuttaa terveyteen.

Ruuan terveysvaikutusten tutkiminen on monimutkaista ja vaikeaa, havaittuihin eriäviin tai jopa ristiriitaisiin ravitsemustutkimuksen tuloksiin vaikuttaa mm. seuraavat seikat:

  • Yksi ruoka saattaa suojata yhdeltä sairaudelta, mutta olla riskitekijä toiselle. Kahvi suojaa maksasyövältä (myös Maailman syöpätutkimussäätiön mukaan) mutta voi olla virtsarakon syövän riski.
  • Erilaisella tutkimusmetodilla voidaan saada poikkeavia tuloksia. Esimerkiksi etenevien väestötutkimusten tulokset ovat usein erilaisia kuin poikkileikkausten, tapaus-verrokki- tai ekologisten tutkimusten.
  • Eri väestöissä voidaan saada eri tuloksia, esimerkiksi Aasian kehittyvät valtiot vs USA/Eurooppa. Esimerkiksi kahvin suodattaminen vähentää sydänriskiä kolesterolin kautta). Joissakin kulttureissa kahvi juodaan erittäin kuuman ilman maitoa. Kovin kuuma kahvi voi olla ruokatorven syöpäriski.
  • Interventiotutkimuksissa sitoutuminen satunnaistamisella määrätylle ruualle tai juomalle voi olla kehno. Interventiotutkimukset ovat lisäksi yleensä hyvin lyhyitä, ja lyhytaikaisen altisteen vaikutus voi olla hyvin erilainen kuin vuosikausien tai elämän mittaisen altisteen.
  • Ruoka-ainetta tai vaikka kahvia voi verrata lääkkeelliseen yhdistelmäpilleriin, siinä on monta vaikuttavaa ainetta. Ruoka-aineessa tai juomassa on yksinkertaisesti liikaa ”liikkuvia osia”, jotta aina tulisi sama tulos riippumatta ketä tutkitaan, miten suurella altistemäärällä ja miten pitkään. Kahvistakin löytyy kofeiinin lisäksi kaliumia, magnesiumia ja fenolisia yhdisteitä (klorogeenihappoa).

Lopuksi 

Tämän massiivisen analyysin perusteella kahvia voi juoda aika huoletta, ainakin jos se on suodatettua, jolloin kolesterolia kohottavat diterpeenit ovat suodattuneet pois kahvijuomasta suodatinpaperiin. En kuitenkaan näe erityistä syytä aloittaa kahvin käyttöä ainoastaan terveyssyistä, sillä esimerkiksi teelläkin on hyviä terveysvaikutuksia (katso alla).

Yksittäisen ravitsemustutkimuksen perusteella ei pitäisi hirveästi revitellä otsikoita, eikä blogeissa väittää myrkyksi tai superfoodiksi. Totuus muissakin ravintoasioissa on hyvin pitkälti samankaltainen kuin tässä kahvitutkimuksessa; vasta riittävän suuri tutkimusmassa osoittaa, onko kysessä merkittävä vaikutus terveyteen vai ei. Asiat ovat äärimmäisen harvoin täysin mustavalkoisia.  Siinä opetukset tästäkin jättiläistutkimuksesta.

Tutkittujen sairauksien lisäksi kahvi tunnetusti piristää ja parantaa hiukan suorituskykyä ainakin kestävyystyyppisessä urheilusuorituksessa, mutta toisaalta runsas käyttö iltapäivällä tai ilta-aikaan saattaa olla haitaksi yöunelle.

Lähde

Pourshahidi K,  Navarini L, Petracco S, Strain JJ. A Comprehensive Overview of the Risks and Benefits of Coffee Consumption. Comprehensive Reviews in Food Science and Food Safety, 2016; 15 (4): 67

Extra

Samankaltaisen tutkimustulosten osittaisen ristiriitaisuuden toi näkyvästi pintaan yli 60 vuotta kattanut ”tyhjentävä” kirjallisuuskatsaus (Fardet & Boirie 2013). Siinä nähtiin, että vaikka lähes kaikista ruuista löytyy sekä hyötyä että haittaa (ja myös nollatuloksia) niin yleinen tutkimusmassan suunta osoittaa niiden ruokien olevan terveellisiä mitä suositetaan ravitsemussuosituksissa ja Välimeren ruokavaliossa runsaasti käytettäviksi. On erittäin epätodennäköistä (joskaan ei täysin mahdotonta), että tämän kirjallisuuskatsauksen päähavaintoja voitaisiin vakavasti ottaen kyseenalaistaa lähivuosina. Sen verran laaja tutkimusmassa, 305 systemoitua katsausta, tässä tutkimuksessa arvioitiin.

Lähde: Fardet A, Boirie Y. Associations between food and beverage groups and major diet-related chronic diseases: an exhaustive review of pooled/meta-analyses and systematic reviews. Nutr Rev 2014;72(12):741-62

 

hyötyä katsaukset
Kuva kertoo kolmessa eri sairaudessa (syövät, tyypin 2 diabetes, ja sydän- ja verisuonitaudit) systemoitujen tutkimuskatsausten määrän ruoka- tai juomakohtaisesti. Mitä pidemmällä origosta vihreä viiva on, sitä enemmän on hyötyä (”suojaa”) osoitavia systemoituja tutkimuskatsauksia vuodesta 1950 vuoteen 2013.
haittaa
Kuva kertoo kolmessa eri sairaudessa (syövät, tyypin 2 diabetes, ja sydän- ja verisuonitaudit) systemoitujen tutkimuskatsausten määrän ruoka- tai juomakohtaisesti. Mitä pidemmällä origosta punainen viiva on, sitä enemmän on riskiä (”haittaa”) osoitavia systemoituja tutkimuskatsauksia vuodesta 1950 vuoteen 2013.
neutraalia
Kuva kertoo kolmessa eri sairaudessa (syövät, tyypin 2 diabetes, ja sydän- ja verisuonitaudit) systemoitujen tutkimuskatsausten määrän ruoka- tai juomakohtaisesti. Mitä pidemmällä origosta harmaa viiva on, sitä enemmän on nollatuloksia (”neutraaliutta”) osoitavia systemoituja tutkimuskatsauksia vuodesta 1950 vuoteen 2013.

Aiheeseen liittyviä aiempia kirjoituksiani:

Ravitsemustutkimukset 1950-luvulta tähän päivään: Tämä on terveellistä

Suomi ottaa polyfenolinsa kahvista

Hyviä uutisia kahvista ja muistista

 

6 thoughts on “Miten terveellistä kahvi on? 1277 tutkimusta käsittäneen analyysin tulokset kahvista –ja taas opetus ravitsemustieteestä”

  1. Moro
    Minua kiinnostaisi tietää lisää tuosta pannukahvin kolesterolia nostavasta vaikutuksesta, lähinnä kuinka suuri se on. Jos noudattaa terveellistä ruokavaliota/elämäntapoja ja juo pannukahvia 2-3 kuppia päivässä, voiko silloin kolesteroli nousta huolestuttaviin mittoihin? Minusta tuntuu että sillä pelotellaan kenties liikaa, vai onko se niin suuri yksittäinen vaikuttaja kolesteroliin?

    Kysyy pannukahvia koko pienen ikänsä jo nuoresta pojasta asti juonut reilu kakskymppinen mies. 🙂

    1. Se selviää sillä, kun mittautat kolesterolin nyt ja olet sitten 4 viikkoa pelkällä suodatinkahvilla. Pannukahvin kolesterolia nostava vaikutus on suurempi niillä joilla on perinnöllistä taipumusta korkeisiin kolesteroliarvoihin. Tästä saat osviittaa miten paljon pannukahvi nostaa keskimäärin kolesterolia.

  2. Eiköhän näidenkin tutkimusten taustalta löydy kahvia valmistavien firmojen sponssit. Hyötyä voi olla kohtuullisella käytöllä, hyvälaatuisessa luomukahvissa, jota ei ole viljelty kaikenmaailman myrkyillä, joita perus suodatinkurakahvista löytyy. Tässäkään tekstissä ei oteta huomioon tärkeintä tekijää eli elintarvikkeen LAATUA ja miten se on tuotettu.

  3. Mielenkiintoista kahviasiaa! Kysymys espressoon liittyen. Kirjoitat ”Sydänsairauksiin liittyvä riskin lisäys voi johtua pannu- ja espressokahvien kolesterolia nostavasta vaikutuksesta”. Pannukahvin osalta ymmärrän tämän mahdollisuuden hyvin, mutta kuinka espressokahvin nauttiminen, pannukahvin ohella, voisi nostaa kolesterolia enemmän kuin suodatinkahvin? Espressohan ”hautuu” vain murto-osa suodatinkahvin ajasta, eli oman logiikkani mukaan espresso olisi tässä mielessä pannukahvin toinen ääripää, ja suodatinkahvi keskellä. Mistä tuo tieto espresson vaikutuksesta tulee, vai oliko se vain oma arvio tai arvaus?

      1. Niinpä tietenkin (se oli tieto)! Kiitos linkeistä, todella mielenkiintoinen tuo Tuomilehdon artikkeli myös. Ehkä se on korkeampi lämpötila tai/ja karkeampi suodatin. Tosin artikkelin mukaan espresson pitoisuudet ovat puolet pannukahvin pitoisuuksista kun taas tutkimuksessa kerrotaan niiden olevan alle viidenneksen. Mutta oli kumpi tahansa lähempänä totuutta, taidan jatkaa espresson juomista hyvin mielin 🙂 .

Kommentointi on suljettu.