Maapallolle terveellinen ruokavalio muuttaisi suomalaisten ravintoaineiden saantia ja ruoka-aineiden kulutusta

Tämä blogi on myös kuunneltavissa lyhennettynä podcast-versiona (Soundcloud-kuvake alla).

Lancet-tiedelehdessä esiteltiin maapallon terveyttä ylläpitävä planetaarinen ruokavalio, jonka on määrä olla populaation myös terveyttä laajasti edistävä. Tutkijat esittävät, että maapallolla voitaisiin välttää vuosittain 11 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa siirtymällä planetaariseen ruokavalioon.

Ruokavalion on suunnitellut Eat Lancet Komissio. Lue lisää täältä. Planetaarisessa ruokavaliossa keskeistä nykyisiin suomalaisiin ravitsemustottumuksiin ja -suosituksiin verrattuna on se, että kaikkien eläinkunnan tuotteiden syönti vähenisi merkittävästi. Niinpä herääkin kysymys, miten tällainen muuttaisi suomalaisten ravintoaineiden saantia ja toisaalta, miten planetaarinen ruokavalio poikkeaa suomalaisesta ravitsemussuosituksesta.

Voiko planetaarinen ruokavalio aiheuttaa puutteita ravintoaineiden saantiin?

Teoreettiset muutokset nykyiseen verrattuna

Teen tässä kirjoituksessa vertailua, miten suomalaisten syöminen muuttuisi ravintoaineiden saannin ja toisaalta ruuan käytön näkökulmasta, jos siirtyisimme kasvisvoittoiseen planetaariseen ruokavalioon. Olen koostanut vertailusta diasarjan. Laskelma perustuu artikkelissa sivulla 5 olevan taulukon mukaisiin ruokavalintoihin (alla).

Sivuhuomiona: vertailuni luvuista pieni osa on likiarvoja, nämä kohdat on ilmoitettu taulukossa tähdillä. Silloin kun suomalaisessa ravitsemussuosituksessa on ruuan kohdalla ilmoitettu viikkokulutuksen tavoite, olen kääntynyt viikkotavoiteen päiväkulutukseksi jakamalla seitsemällä ja näin on saatu vertailukelpoiset luvut planetaarisen ruokavalion kanssa. Lisäksi on hyvä huomata, että ravintosisällön vertailut on tehty naisten ravitsemussuositusta vasten (yksinkertaisuuden vuoksi.)

Planetaarista ruokavaliota koskevat tiedot ruokavalion ravintosisällöstä poimittu tutkimuksen liitteestä sivulta 35.

Suomalaisessa ruuan käytössä tapahtuisi merkittäviä siirtymiä. Pähkinöiden käyttö yli 10-kertaistuisi, palkokasvien käyttö 5-kertaistuisi, kalan ja kananmunien käyttö puolittuisi, kanan ja maitotaloustuotteiden käyttö vähenisi noin kolmanneksella ja punaisen lihan/lihavalmisteiden käyttö vähenisi noin 85 %. Täysjyväviljan ja kasvisten sekä hedelmien käyttö lisääntyisi noin 25-50 %, kun taas sakkaroosin saanti vähenisi noin 25 %. Voin ja siitä tehtyjen rasvaseosten, kookosöljyn ja laardin, siis ”kovien” rasvojen, käytön pitäisi karkeasti ottaen puolittua.

Makroravintoaineiden osalta planetaarinen ja suomalainen suositus ovat hyvin linjassa. Suomalaisten pitäisi kuitenkin vähentää nykyistä proteiinin saantia ja lisätä hiilihydraattien käyttöä, jotta oltaisiin planetaarisen ruokavalion kanssa samalla tasolla. Toisin sanoen suomalaiset syövät planeetan kannalta liian vähähiilihydraattisesti ja liian proteiinipitoisesti.

Planetaarisella ruokavaliolla tyydyttyneen rasvan saanti vähenisi suosituksen mukaiselle tasolle 8,2 %:iin päivittäisestä energiasta, ja olisi 6,2 E % alempana kuin tällä hetkellä. Merkille pantavaa on myös omega-3 rasvahappojen saannin selvä  negatiivinen muutos sekä toisaalta monityydyttymättömien rasvahappojen saannin lisääntyminen. Linolihapon määrä ruokavaliossa nousisi huomattavasti runsaan pähkinöiden ja aurinkokukkaöljyn käytön takia.

Kuidun, raudan ja magnesiumin saanti kaksinkertaistuisi planetaarisella ruokavaliolla verrattuna suomalaisen naisen keskiarvoruokavalioon. Kalsiumin saanti vähenisi lähes 270 mg/pv, ja jäisi nykyisestä suosituksesta n. 80 mg/pv.

Kaliumia, sinkkiä, C-vitamiinia ja B1-vitamiinia suomalaiset saisivat planetaarisesta ruokavaliosta enemmän kuin mitä saavat keskimäärin tällä hetkellä tai mikä on ravitsemussuosituksen alaraja. Mikään näistä ravintoaineista ei menisi huonompaan suuntaan.

B-ryhmän vitamiineista suurin muutos nähtäisiin folaatin (B9-vitamiini) saannin lisääntymisessä. Nykyisen suosituksen alaraja ylittyisi lähes kaksinkertaisesti ja folaatin saanti lisääntyisi 3,34 -kertaiseksi nykyiseen nähden. Folaattihan on ollut pitkäaikainen ongelma suomalaisten ravinnon saannissa.

Kasvispainotteinen planetaarinen ruokavalio vähentäisi eläinkunnan tuotteista peräisin olevan B12-vitamiinin saantia noin puoleen, muuta se riittäisi edelleen kattamaan nykyisen saantisuosituksen.

Planetaarinen ruokavalio lisäisi suomalaisten A-vitamiinin saantia noin 1,5 kertaiseksi sekä suositukseen että saantiin verrattuna. A-vitamiini tulisi pääosin karotenoideja sisältävistä kasviksista, mutta myös osittain maidosta.

Nestemäisiä maitotuotteita kuului planetaariseen ruokavalioon vain 2,5 dl/pv ja kalaa 29 g/pv, joten D-vitamiinin saanti tippuisi merkittävästi.  D-vitamiinin saanti puolittuisi noin 5 mcg:n tasolle, joka on sama taso mikä oli Suomessa vuonna 2002.

Jodia, seleeniä ja E-vitamiinia koskeva laskelma puuttuu Lancetin julkaisusta. On kuitenkin oletettavaa, että jodin saanti olisi vähäisempää kuin nykyisellään Suomessa, sillä jodin lähteitä ovat kala, merenelävät, kananmuna ja maitotaloustuotteet. Jodin saantihan on tällä hetkellä niukin naukin riittävää.

E-vitamiinin ja seleenin saanti olisi todennäköisesti hyvällä tasolla johtuen pähkinöiden, öljyjen, palkokasvien ja täysjyväviljan runsaasta määrästä ruokavaliossa, vaikka lihan ja kalan määrä vähenisikin nykyisestä selvästi.

Lopuksi

Planetaarista ruokavaliota koskeva ravintolaskelma on tehty ruuilla, joiden on ajateltu kuvastavan globaalia keskiarvoista ruoka-aineiden käyttöä. Planetaarisen ruokavalion ravintopitoisuuksia saisi muokattua vielä paremmaksi esimerkiksi valitsemalla rypsiöljyä tai pellavaöljyä mm. auringonkukkaöljyn tilalle, jolloin omega-3 rasvahappojen saanti lisääntyisi.

Planetaarista ruokavaliota kuvaava laskelma esittää ideaalisen tilanteen, kun ruokavaliota noudatetaan 100 %:sti. Todellisuudessa globaali tai suomalainen väestö ei kykene täydelliseen ohjeiden noudattamiseen. Väestöt tuskin tulisivat käyttämään esimerkiksi täysjyväviljoja yksinomaan, vaan merkittävä osa viljojen käytöstä olisi ns. edelleen ns. höttöhiilareita eli vähäkuituisia hiilihydraatteja. Näiden ravintoarvot ovat heikot täysjyväviljaan nähden, ja siten todellisuudessa ideaalitilanteen ravintoarvoihin tai terveysvaikutuksiin ei tultaisi yltämään kansakuntana.

Tarkoituksellisesti tämä kirjoitus kosketteli vain planetaarisen ruokavalion ravintosisältöä.  Oma kantani terveyden edistämisen näkökulmasta on, että planetaarisen ruokavalion noudattaminen veisi suomalaisten ruokavaliota keskimäärin parempaan suuntaan, mutta D-vitamiinin, jodin ja omega-3 rasvahappojen saantiin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota. Muuten planetaarinen ruokavalio on ravitsemuksellisesti kutakuinkin riittävä.

Uskon myös, että planetaarisen ruokavalion laajamittainen noudattaminen edistäisi maapallon kantokykyä ja auttaisi osaltaan tulevia sukupolvia selviämään edessä olevista ruuan tuotannon ja ilmastonmuutoksen haasteista.

PS. Tätä kirjoitusta tehdessä oli melkoinen excel-harjoitus, joten on mahdollista että kirjoitukseen on eksynyt lyönti- tai muu virhe. Jos sellainen löytyy, toivon asian esille tuomista. Korjaan tarvittaessa.

Lähteet 

  1. Willett W, Rockström J, Loken B, et al. Food in the Anthropocene: the EAT–Lancet Commission on healthy diets from sustainable food systems. Lancet 2019; published online Jan 16. http://dx.doi.org/10.1016/S0140-6736(18)31788-4 

2. Ravintotase 2017 ennakko ja 2016 lopulliset tiedot

3. Liisa Valsta, Niina Kaartinen, Heli Tapanainen, Satu Männistö, Katri Sääksjärvi (toim.): Ravitsemus Suomessa – FinRavinto 2017 -tutkimus Nutrition in Finland – The National FinDiet 2017 Survey 

4. Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Ravitsemussuositukset 2014

Kuva: EAT-Lancet Commission Brief for Everyone

Alla olevasta videosta pääsee katsomaan planetaarisen ruokavalio julkistamisseminaarin

One thought on “Maapallolle terveellinen ruokavalio muuttaisi suomalaisten ravintoaineiden saantia ja ruoka-aineiden kulutusta”

  1. Miten muuten kävisi kotimaisen ruokatuotannon? Jos yhtäkkiä tuotaisiinkin ruokaa maailman toiselta laidalta? Paljon lisää papuja, pähkinöitä ja maitotaloustuotteiden käyttö vähenisi… Silloinhan tiedetään sekin vähä, miten niitä on esim kasvatettu.

Kommentointi on suljettu.