Uusi syöpää ja ravintoa käsittelevä kirjamme

Kustannusyhtiö Kirjapaja on julkaissut Docrates syöpäsairaalan perustajan, syöpätautien erikoislääkärin, syöpätutkija Timo Joensuun ja minun kirjoittaman kirjan Syö hyvin, voi paremmin. Ravinto syövän ehkäisyssä ja hoidon tukena. Keskitymme  kirjassa ruokavalintojen merkitykseen syövän ehkäisyssä, ja käsittelemme jonkin verran, vaan emme laajalti, syöpään liittyviä monitahoisia ravitsemusongelmia, kuten liikaa laihtumista eli kakeksiaa. Timo on kirjoittanut kirjan ensimmäisen kolmanneksen, jossa käsitellään syövän modernia lääketieteellistä hoitoa, joka on aina ensisijainen syövän hoito. Ravinto-osion pääasiallinen kirjoittaja on allekirjoittanut. Kirjaa kirjoittaessa lähtökohtana on toiminut vallitseva tieteellinen näyttö, jota on koottu paitsi PubMed-arkistoon kaikkien nähtäville kolmen tärkeän toimijan nettisivustoille:

WCRF:n sivuilta löytyy mm. syöpäkohtaiset meta-analyysit eli koostetutkimukset eri ruokien syöpävaikutuksista (Continous Update Project, CUP). Ruoka-aineita, joilla on voitu osoittaa pieniä erityisetuja on koostettu AICR:n sivuille. Kirja pyrkii asettamaan mittasuhteisiin sen, mitä ravinnolla voi saada aikaan, mikä on huuhaata ja mihin kannattaa panostaa. Aihepiiri on melko monimutkainen, joten toivomme kunnollista perehtymistä kirjan sisältöön ennen johtopäätösten tekoa. Pelkkä vilkaisu eilen ja tänään ilmestyneisiin median artikkeleihin (kts. alla) ei anna täyttä oikeutta kirjallemme.

Summaan tähän neljä tärkeää pointtia, jotka ovat kirjamme keskeisiä viestejä.

Ruokavaliolla ja liikunnalla voitaisiin estää joka kolmas syöpätapaus.

Edelleen on aika yleinen ajatus, että ruokavalionnoilla ei voi juurikaan vaikuttaa syövän ilmaantumiseen. Kuitenkin sekä WCRF, AICR, WHO ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat arvioineet, että oikeilla elämäntavoilla voitaisiin estää joka kolmas syöpätapaus.

”Arvioidaan, että noin 30–40 % syöpätapauksista olisi ehkäistävissä elintapavalinnoilla.”  Kansallinen syöpäsuunnitelma, osa II, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Syöpätautien asiantuntijaryhmä, 2014

Ravinnon vaikutus syövän ehkäisyssä on erilainen syöpätyypeittäin. Ruuansulatuskanavan syövissä ravinnon selittävä osuus on WCRF:n mukaan suuri, noin 30-50 %, kun taas esimerkiksi aivosyövässä tai ihosyövässä ruokavalion merkitys on hyvin vähäinen, lähes nolla.

Viimeaikaiset väestötutkimuksien meta-analyysit ovat osoittaneet, että WCRF:n ohjeiden mukaan syövillä on 24 % vähemmän syöpää kuin niillä, jotka eivät noudata WCRF:n ohjeita. Myös syöpään sairastunut hyötyy terveellisestä ruokavaliosta, kuoleman vaara oli meta-analyysin mukaan 23 % pienempi niillä, joilla oli terveellinen ruokavalio. Siten toteammekin kirjassa, että yhdistäen terveellinen ruokavaliomalli ja painonhallinta 20-25 % syöpätapauksista voitaisiin estää ruokavalinnoilla.

Yhteenvetona voisi sanoa, että terveellisen ruokavalion noudattaminen näyttää olevan syövän ehkäisyn kannalta yhtä tärkeää kuin esimerkiksi ruokavalion itsenäinen* vaikutus tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn kannalta.

Ruokavalion kokonaisuus vuosien saatossa ratkaisee

Ruokavalion toteutuminen päivästä toiseen vuosikausien ajan ratkaisee syöpävaikutukset. Trendien mukaiset vuosittain poukkoilevat ravintomanööverit (väitetyt ”superruuat”) eivät vie asioita eteenpäin. Terveelliset ruokavalinnat aamusta iltaan, viikosta toiseen vuosikausien ajan purevat oikeasti.

Teoreettisesti syöpää ehkäisevillä yksittäisillä kasvikunnan ruoka-aineilla, joita luettelemme muutamia kirjassa voi viimeistellä ruokavalion, mutta ne eivät ole syöpää ehkäisevän ruokavalion perusta. Jos perusta ei ole kunnossa, pintasiloittelusta ei ole apua. Hyvän perustan muodostaa suositusten mukainen tai perinteinen Välimerellinen ruokavalio.

Terveellisen ruokavalion tavoittelusta ei pidä tulla myöskään pakkomiellettä, satunnaiset epäterveelliset ruuat eivät sorra vahvalle perustalle rakennettua pohjaa. Päinvastoin ne saattavat jopa auttaa ison kuvan pitämistä paketissa. Hyvä tavoite voisi olla vaikka laittaa noin 80-90 % viikottaisista aterioista ja välipaloista fiksun syömisen kategoriaan.

Karsinogeenien ja ”superruokien” sijaan fokus olisi syytä siirtää terveellisen ruokavalion noudattamiseen kunnolla myös sen vuoksi, että vain pieni osuus suomalaisista noudattaa ravitsemussuosituksia edes melko hyvin. Elisessä kirjan julkistamistilaisuudessa Leena Nieminen Etelä-Suomen syöpäyhdistyksestä lainasi puhettani Twitterissä tavalla, jossa tiivistyy yksi pääviestimme.

Jossakin ruuissa on vähäisesti akryyliamidia, bentseeniä, arsenikkia, asetaldehydiä, dioksiinia, formaldehydiä, kadmiumia tai nitraattia/nitriittiä, mutta se ei tarkoita, että näitä aineita sisältäviä ruokia pitäisi välttää kuin ruttoa. WHO:n syöpää aiheuttavien aineiden listallla ei ole kahvia vaikka se sisältää akryyliamidia, ei hedelmiä vaikka niissä on formaldehydiä, ei jogurttia tai banaania vaikkka niissä on asetaldehydiä, ei pellavansiementä tai viljaa vaikka niissä on kadmiumia, ei merilohta vaikka siinä on dioksiinia,  eikä riisiä vaikka siinä arsenikkia. Sen sijaan WHO:n listalta 1-luokasta löytyy vain kolme ruokaa/juomaa:

  • Prosessoitu liha (suolistosyöpä)
  • Alkoholijuomat (useat eri syövät)
  • Kiinalaistyyliin valmistettu suolakala (nielusyöpä)

Annos tekee myrkyn, pienen pienet määrät eivät yleensä ole vaarallisia –eikä edellä mainittuja haitallisia aineita voi edes välttää täydellisesti vaikka kuinka haluaisimme.  Vihannesten, juuresten, hedelmien, marjojen, täysjyväviljojen, kahvin jne. hyvät tulokset syövän ehkäisyssä on havaittu tavanomaisesti tuotetuilla ruuilla, joissa voi olla vähäisiä määriä edellä mainittuja aineita.

Älä mene siis vipuun, että jos ruuassa X on karsinogeeniä Y, niin tästä seuraa, että ko. ruoka on syöpää aiheuttava. Lue aiheesta enemmän aiemmasta kirjoituksestani Näin ruoka mustamaalataan: Case asetaldehydi, jogurtti ja syöpä. Aurinkokin tekee meille monella tapaa hyvää, vaikka auringon säteily (solar radiation) onkin vakuuttavasti osoitettu aiheuttavan ihosyöpää; se löytyy edellä mainitulta WHO:n karsinogeenisten tekijöiden 1-listalta.

Toki on silti eduksi, jos voisimme vähentää vaikkapa arsenikin, asetaldehyvin ja akryyliamidin määrää ravintoketjussa tulevaisuudessa, se on selvää. Metsä on kuitenkin nähtävä puilta.

Lihavuus on 13 erilaisen syöpätyypin riskitekijä ja siksi sen ehkäisy on ensiarvoista

Lihavuus aiheuttaa matala-asteista tulehdusta, oksidatiivista stressiä, lisää insuliinin ja IGF-kasvutekijän pitoisuutta veressä sekä naisilla estrogeenin eritystä; nämä kaikki saaattavat olla syitä sille, että lihavuus on WHO:n mukaan 13 erilaisen syöpätyypin riskitekijä. Lisäksi noin 10-15 kilon lihominen naisella ja 15-20 kilon lihominen keskikokoisella miehellä (BMI ↑ 5 yksikköä) on suurempi syöpäriski kuin prosessoidun lihan runsas käyttö. Lihavuuden ehkäisy ruokavalion ja muin mahdollisin keinoin on ensiarvoisen tärkeää syöpätaakan pienentämiseksi yksilö- ja väestötasolla. Lihavuuden hoitokin auttanee pitkällä aikavälillä, tosin toistaiseksi vain lihavuusleikkausten on voitu osoittaa vähentävän syövän esiintymistä lihavilla.

Mitä hyötyä voi olla ravitsemusterapeutilla käynnistä?

Terveydenhuollon ammattihenkilönä toimivan ravitsemusterapeutin vastaanotolla käsitellään ravintoon liittyviä kysymyksiä yksilöllisestä tilanteesta lähtien ja käytännön läheisesti, mutta ohjauksessa tukeudutaan tutkittuun tietoon. Laillistettuja ravitsemusterapeutteja voit etsiä täältä. Oma vastaanottoni on Docrates syöpäsairaalassa ja lääkärikeskus Aavassa. Tässä luettelo asioista, joita voidaan käsitellä ravitsemusterapeutin vastaanotolla:

  • Yksilöllinen ruokavalio-ohjaus, jonka päämääränä on muodostaa ruokavaliorunko, jossa toteutuu maailmansyöpätutkimussäätiön ohjeet
  • Painonhallintaa tukevan ruokavalion suunnittelu
  • Vajaaravitsemuksen ja yleiskuntoa uhkaavan liiallisen laihtumisen torjunta, jolloin terveellisen ruokavalion tavoittelu ei ole lainkaan ensisijaista
  • Vitamiinien ja hivenaineiden, proteiinin ja muiden ravintoaineiden saannin arviointi sekä arvio ravintolisien käytön tarpeellisuudesta
  • Muiden erikoisruokavalioiden, kuten gluteenittoman, vegaani- tai ärtyvän suolen oireyhtymän ruokavalion sovittaminen syöpäpotilaan ruokavalioon.
  • Syövän hoitoon liittyvien haittavaikutusten, kuten vatsaoireiden, vähentäminen ruokavalinnoin
  • Keskustelu ja tuki syömiseen liittyvästä mahdollisesta liiasta tarkkuudesta, ahdistuksesta tai ristiriitaisuudesta
  • Ruokavaliomuutosten seuranta ja tuki muutosten toteuttamisessa pitkällä aikavälillä
  • Hyvien ja luotettavien lisätiedon lähteiden ääreen ohjaaminen

Lopuksi

Kirjassamme on paljon yksityiskohtia mm. sokerista, lisäaineista, punaisesta lihasta, mausteista, eri ruokavalioista ja yksittäisistä ruoka-aineista. Tällaiset seikat voivat olla hyvinkin kiinnostavia aihepiiristä kiinnostuneille, mutta ne eivät ole kirjamme pääviesti. Sen vuoksi tähän kirjoitukseen on koottu se, mitä haluaisimme nousevan eniten pintaan.

Kirjan loppuun olemmme koonneet vielä erikseen 20 pääviestiämme, joista siis löytyy lisää tärkeitä tiivistyksiä edellä mainittujen lisäksi. Toivomme, että olemme pystyneet tiivistämään syöpää ja ruokavalintoja koskevan tutkimustiedon sellaiseen muotoon, että se palvelee niin terveydenhuollon henkilöstöä kuin aihepiiristä kiinnostuneita maallikoita. Alla kirjan esipuhe ja sisällysluettelo. Kirja on saatavilla kirjakaupoissa. Antoisia lukuhetkiä.

*) Ruokavalion laadun vaikutus, joka on vakioitu BMI:llä

2 thoughts on “Uusi syöpää ja ravintoa käsittelevä kirjamme”

    1. Näin on. Tämän tutkimuskoosteen mukaan kannattaisi pyrkiä 800 grammaan kasviksia/heldelmiä/marjoja päivässä, mikä on sinänsä ihan uskottavaa.

Kommentointi on suljettu.