Suositus ei ole purrut punaisen lihan kulutukseen, eikä paljon muuhunkaan. Valitettavasti.

Yle uutisoi tänään että, Keskon ja S-liikkeen sekä Nilsenin Homescan kulutustilastojen perusteella me suomalaiset ”syömme yhä terveellisemmin”. Uutisen mukaan S-ryhmässä mm. porsaan- ja naudanlihan käyttö olisi laskussa, avokadon käyttö olisi nousussa ja voileipämakkarat laskussa. Hassuja nyanssejakin listoilla näkyy. Onko syömingit oikeasti menneet parempaan suuntaan, kuten kaupan liikkeet ja Yle väittävät?

Tutkimuksen metodit on esitelty uutisessa hyvin puutteellisesti, käytännössä ei lainkaan. On vaikea sanoa, mitä kulutuslukuja grafiikan ja luokittelun takana on. Uutisen tekotapa viittaa siihen, että kyseessä on elintarvikeluokkien suhteellinen myynnin kasvu (kasvuprosentti) tai suhteellinen myynnin lasku (laskuprosentti). Kasvuprosentti on erityisen huono mittari megatrendeille, sillä kaikki jonka myynti nousee olemattomasta lähtötasosta edes piirun eteenpän näyttäytyy hurjalta nousijalta kasvuprosentin valossa. Lisäksi se, että puhutaanko yksikkömyynnin noususta vai euromääräisestä noususta voi vaikuttaa nousija-/laskija-kategorisointiin etenkin jos nousua/laskua suhteutetaan markkinan muuhun kehitykseen. Esimerkki,  jos suomalaisten vaatimaton keskimääräinen pähkinänsyönti per päivä nousee Ravintotasen mukaisesta 3 grammasta 4,5 grammaan niin kasvuprosentti on huikea 50 % (”hurja nousu”), mutta todellisuudessa muutos on vast pieni nytkähdys tavoitetta kohden (20-30 g/pv).  Suhtaudun uutiseen siitä, että suomalaiset syövät entistä terveellisemmin vielä skeptisesti, vaikka toivon, että uutinen olisi isossa kuvassa totta. Perustelen alla.

Viimeisimmissä ravitsemussuosituksissamme kehotettiin syömään enemmän kalaa ja vähemmän punaista ja prosessoitua lihaa. Prosessoitua ja punaista lihaa suositettiin syötäväksi korkeintaan 500 grammaa viikossa (kypsä paino). THL:n Finravinto-tutkimuksen mukaan suomalaiset miehet söivät liikaa punaista ja prosessoitua lihaa vuonna 2012, mutta naiset olivat kuitenkin suosituksen rajoissa. Itse olen arvioinut, että miehet syövät lähes puoli kiloa liikaa punaista ja prosessoitua lihaa viikossa ja naiset ovat lähellä suositusta. Käytännössä suomalaisten punaisen lihan kulutus pitäisi siis tippua noin 30 % eli 55 kilosta alle 40 kiloon. Näin ei ole käynyt.

Ravintotaseet lienevät luotettavin tapa kuvata pitkäaikaista faktista kulutusmuutosta. Miten punaisen ja prosessoidun lihan kulutukselle on viime vuosina käynyt, no puriko suositus?

Punaisen lihan kulutus henkilöä kohden on lisääntynyt Luonnonvarakeskuksen (Luke) Ravintotasetietojen mukaan 1960-luvulta selvästi, eikä kulutus ole lähtenyt laskuun huolimatta vuoden 2014 ravitsemussuosituksista (kuva alla vuodet 2014-2016). Täten vaikuttaa vahvasti siltä, että ravitsemusvalistus ei ole tälläkään kertaa purrut suomalaisiin. Kanan käyttö on ollut kovassa nousussa usean vuoden ajan.

Suosituksen mukaan kalaa pitäisi syödä 2-3 kertaa viikossa, kun syömme sitä todellisuudessa noin 1-1,5 kertaa viikossa (Nordic Monitoring System 2014). Suomalaisten kuuluisi siis tuplata kalan syömisensä. Kuitenkin Luken ravintotase näyttää, että olemme pitäneet kalan syönnin ennallaan tai se on jopa kääntynyt laskuun (kuva alla).

Entä sitten ne kasvikset, marjat ja hedelmät? Luken tilastot ovat osittain puutteellisia tässä luokassa, esimerkiksi marjojen kulutustiedot viime vuosilta puuttuvat. Tuoreiden hedelmien syönti on selvästi nousussa edelleen, mutta pitkän nousun jälkeen kasviksien kulutus ei ole lisääntynyt suosituksien ilmestymisen jälkeen. Tuoreiden hedelmien käyttö on lisääntynyt vuonna 2016 vs. 2013 noin 17 % (142 g/pv→166 g/pv). Suomalaiset syövät keskimäärin siis noin yhden hedelmän päivässä, ja reilun samanlaisen annoksen kasviksia päivässä. Ai niin, marjat ja kuivatut hedelmät sekä pakastekasvikset puuttuvat Luken tilastopuutteiden vuoksi kuvasta.

 

Maitotaloustuotteiden kulutusmääriin suosituksissa ei otettu kantaa muutoin kuin, että olisi syytä suosia rasvattomia ja vähärasvaisia, ja vähentää voin käyttöä. Maitotuotteiden käyttö on ollut pitkään laskussa, ja ainakin rasvattoman maidon käyttö vähenee. Juustojen ja jogurttien menekkiä ei valitettavasti erotella Luken tilastoissa rasvapitoisuuden mukaan. Juuston käyttö nousi pitkään, mutta näyttää nyt tasaantuneen.

Pähkinöiden käyttö on lisääntynyt vuodesta 2013 vuoteen 2016 3,6 grammasta  4,4 grammaan päivässä (1,3 kg/hlö/v →1,6 kg/hlö/v.).  Sokerin käyttö on laskenut pitkään mutta ollut melko tasaista viimeiset 3 vuotta. Ravintotaseista ei saa valitettavasti palkokasvien eikä kuitupitoisten viljojen käyttöä suhteessa raffinoituihin, joten niiden käytössä tapahtunut muutos on vielä osittain mysteeri.

Lopuksi

Ylen uutinen ruokavaliomme terveellisemmäksi on monessa kohtaa ristiriidassa ravintotasetietojen kanssa ja myös Pellervon tutkimuslaitoksen ennusteiden sekä THL:n arvioiden kanssa. En käyttäisi  luennoilla tai asiantuntijakirjoituksissa lähteenä Ylen selvitystä.

Näyttää siltä, että sinänsä erinomaisten edellisten ravitsemussuosituksien lanseeraus ei ole vähentänyt suomalaisten punaisen lihan käyttöä, eikä lisännyt kalan kysyntää. Kana, johon suosituksissa ei juuri ei otettu väkevästi kantaa nousee kuin häkä vuodesta toiseen (liekkö proteiinibuumin ansiota). Kasvisten käytössä ei ole suosituksien ilmestymisen myötä tapahtunut isompaa muutosta, mutta hedelmiä on opittu syömään selvästi entistä enemmän. Pähkinöiden ja sokerin käytössä on tapahtunut mikrovärähdys parempaan suuntaan. Kaikkinensa voisi väittää, että isossa kuvassa kulutustottumukset junnaavat paikoillaan tai menevät jopa hiukan huonompaan suuntaan –suosituksista huolimatta.

Ravintotaseen kulutustilastot osoittavat, että ravitsemussuosituksilla ei noin vain ohjailla suomalaisten kysyntää –suurempi vaikutus näyttää olevan mediamyllyllä, trendeillä, hintapolitiikalla ja kaupan promootiolla. Kalan hinta on ollut nousussa ja punaisen lihan hinnan on väitetty olevan laskussa enemmän kuin minkään muun ruuan hinta, hinta tunnetusti ohjaa ruuan kysyntää. Eihän sitä muuten olisi ruvettu halpuuttamaankaan… Maitoa ja maitotuotteita on syytetty somessa kaikenlaisista terveyshaitoista, usein perusteettomasti, ja se saattaa myös näkyä maitotuotteiden kulutustilastoissa. Mahtaako sikasuosittu paleoruokavalio, ja siihen usein liittyvät ”syö puoli kiloa lihaa päivässä” ohjeet myös vaikuttaa kulutustilastoihin?

Joka tapauksessa muutokset parempaan suuntaan ovat valitettavan vähäisiä ja hitaita. Tarkempaa tietoa asiasta saamme kun Finravinto 2017 -tutkimuksen tulokset valmistuvat ensi vuoden aikaan.

PS. Olisi mielenkiintoista kuulla esim. S-ryhmän Antti Oksan kommentti Ravintotasetietoihin. sillä hänen mukaansa on ”Päivänselvää että lihan kulutus laskee – jo yli 30% välttelee”.

Lähde: Luonnonvarakeskus Luke, Ravintotaseet. Saatavilla http://stat.luke.fi/ravintotase

Aiempia kirjoituksiani ja diasarjojani teemaan liittyen:

Näin Suomessa syödään. Ei järin hyvin.

Lihan ja kalan kulutus Suomessa, Finravinto 2012

Näin rasvan, proteiinin, hiilihydraatin ja alkoholin kulutus on muuttunut Suomessa

5 thoughts on “Suositus ei ole purrut punaisen lihan kulutukseen, eikä paljon muuhunkaan. Valitettavasti.”

  1. Mainitsit kuivatut hedelmät tekstissä hedelmien ja vihannesten kulutuksen yhteydessä. Jotkut ravitsemusasiantuntijat tuntuvat olevan sitä mieltä, että niissä on liikaa sokeria, eli niiden syömistä pitäisi rajoittaa. Taateleissa esimerkiksi on kuulemma melkoisesti fruktoosia.

    Itselleni nämä ovat juuston ja pähkinöiden lisäksi ehkä suurin pahe. Kuinka epäterveellisiä ne ovat ja osaatko sanoa missä menee järkevä päivä/viikkokulutusraja? Olen aatellut, että näitä voi ennemmin syödä kuin karkkia (vähän niin kuin korvikkeena), pitääkö paikkansa?

    1. Kuivatuissa hedelmissä ja marjoissa on painoyksikkköä kohden enemmän sokeria kuin tuoreissa. Niitä voi syödä liikaa. Erityisesti kuivattuja marjoja sokeroidaan, katso esimerkiksi kuivattujen karpaloiden sokeripitoisuutta. Käyttäisin kuivattuja hedelmiä ja marjoja hyvin hillitysti ehkä max vajaa kourallinen päivässä. Mutta ovat ne karkkia terveellisempiä. Kuitua, vitamiineja ja hivenaineita on ihan eri tavalla kuin vaikka irtokarkeissa.

      Esimerkiksi:
      Kuivatussa Rainbow karpalossa kaloreita 368 kcal/100 g, kuivattu taateli 194 kcal/100 g, Fazerin salmiakki Mix 320 kcal/100 g, maitosuklaa 540 kcal/100 g.

      Tsekkaile itse lisää fineli.fi

      1. Joo noiden karpaloiden sokeroinnin olinkin huomannut ja olen laskenut ne lähinnä karkeiksi. Muitakin sokeroituja on mm. papaijoissa ja ananaksissa. Nykyään tarkistan aina tuoteselosteen tämän takia, kun kuivatut hedelmätkään ei usein enää ole pelkkiä kuivattuja hedelmiä.
        Nyrkkisääntö on varmasti hyvä, kiitos siitä. Joistakin nettijutuista on tullut vähän sellainen kuva, ettei voisi syödä yhtään. Ei niitä nyt muutenkaan ihan päivittäin tule syötyä, herkuksi vain, ehkä kerran pari viikossa.

  2. Omassa asiakastyössäni olen havainnut merkkejä tietynlaisesta polarisaatiosta ruoankulutuksen suhteen. On ihmisiä, joita kiinnostaa entistä enemmän kasvispainotteinen ruokavalio (jopa vegaaniruokavalio) ja he ovat alkaneet käyttää esim. uusia kasviproteiininlähteitä. Toisaalta on niitä, jotka vannovat säännöllisen lihankulutuksen nimeen, usein vhh-ruokavaliotyylisen ruoankäytön muodossa. Lopputulema plus miinus nolla punaisen lihan kulutuskäyttäytymisessä? Innolla odotan Finravinto 2017 -tutkimuksen tuloksia.

    1. Samantyyppisiä kokemuksia minullakin. Olen juurikin miettinyt sitä, että onko sokerin ja punaisen/prosesssoidun lihan kohdalla käynyt niin, että keskiarvo on pysynyt melko samoissa kuin ennen mutta ääripäät karkaavat kauemmaksi toisistaan. Pohjoismaisen ministerineuvoston tutkimuksessa 2014 on joitakin mielenkiintoisia pointteja. Sen mukaan verrattuna vuoteen 2011 suomalaisten ruokavalio ei ollut muuttunut terveellisemmäksi, niinkuin ei muissakaan pohjoismaissa.

Kommentointi on suljettu.