Eri rasvojen vaikutus kolesteroliin, rypsiöljy vahvoilla

Aiemmin tässä sarjassa olen käsitellyt päätetapahtumatutkimuksia ja ”alemman portaan” väestötutkimuksiakin. Lisäksi on vielä paikallaan kurkistaa vielä yhtä porrasta alemmaksi eli lyhytkestoisten surrogaattimarkeritutkimuksien tuloksiin.

Kuten kolesterolitutkijat Petri Kovanen ja Timo Strandberg toteavat Totuus kolesterolista -kirjassaan, LDL -kolesterolia selvästi parempi sydänkohtausvaaran ilmentäjä on kokonaiskolesterolin ja HDL -kolesterolin suhde. Tästä lienee muutenkin laaja konsensus. Siksipä rasvojen tai ruokavalion vaikutuksia HDL -kolesteroliin ei saisi missään nimessä jättää huomiotta. Esimerkiksi hiilihydraatin vaihtaminen rasvaksi, etenkin tyydttyneeksi, nostaa HDL -kolesterolia.

Lyhytkestoiset syöttötutkimukset

Olen laittanut merkille, että yksi eniten referoituja (706 tiedeviittausta) rasvojen lipidimuutoksia kartoittavia tutkimuksia on ns. Mensinkin meta-analyysi (2003). Siinä hollantilainen rasvaguru Ronald Mensink on työryhmineen analysoinut kuudenkymmenen (60) eri lyhytkestoisen syöttötutkimuksen tuloksia. Tällä kertaa yksi kuva riittää kertomaan kutakuinkin koko tilanteen eri rasvojen vaikutuksesta kokonaiskolesteroli: HDL -suhteeseen (kaikille avoin julkaisu).

10 E %: n korvaamisen vaikutus veren kokonaiskolesteroli/HDL -suhteeseen. Vertailuarvona keskimääräinen amerikkalainen ravintorasva. Lähde: Mensink et al. 2003 AJCN

Rypsiöljy vaikuttaa siis parhaalta rasvalta LDL – ja HDL -kolesterolin suhteen. Tässä suhteessa on ymmärrettävää, että rypsiöljyä suositellaan laajasti eri puolilla maailmaa, aivan kuten Suomessakin. Rypsiöljyn käyttöä puoltaa toki myös näyttö osana Välimeren ruokavaliomallia (Lyon Diet Heart -tutkimus). Toisaalta, rypsiöljyä ei käsittääkseni puolla yksikään varsinainen sairastuvuutta ja kuolleisuutta mitannut rasvanvaihtotutkimus, koska ne on kaikki tehty vuosikymmeniä sittten käytöstä poistumassa olevilla öljyillä (soija-, maissi-, ja auringonkukkaöljyillä).

Suomessa ja Ruotsissa viimeisen vuoden aikana julkaistuissa syöttötutkimuksissa LDL -kolesterolipitoisuus on saatu laskemaan 11-17 %, kun suunilleen n. 10-15 E % eli n. 35 g tyydyttynyttä rasvaa on vaihdettu rypsiöljyyn (Palomäki et al. 2011 ja Iggman et al. 2011). Palomäen tutkimuksessa myös oksidoituneen LDL -kolesterolin määrä väheni, peräti 16 %. Näiden tutkimusten vahvuus on, että ne on toteuttu nykyisen taustaruokavalion vallitessa hyvin kontrolloiduissa olosuhteissa. Ne kertovat, että jos tyydyttyneen rasvan saantia lisätään reilusti (esim. 35 g/pv) veren LDL-kolesteroli noussee n. 10-15 % ja samoin käy oksidoituneelle LDL -kolesterolille. Tällä on mielestäni merkitystä, kun keskustellaan siitä onko voin reilulla käytön lisäämisellä merkitystä terveydelle. Rypsiöljyn ja siitä valmistettujen margariinien täysi hylkääminen ja korvaaminen voilla näyttää siis johtavan LDL -kolesterolin nousuun, myös nykyisen taustaruokavalion vallitessa.

Toisaalta runsaalla von syömisellä  voi olla muita hyödyllisiä vaikutuksia, kuten LDL -partikkelikoon muuttuminen suuremmaksi eli vähemmän aterogeeniseksi (Kts . Pienet LDL-hiukkaset – vaiettu kolesterolisalaisuus)

Rypsiöljyn vaikutukset kokonaiskolesteroli/LDL -suhteeseen  vaikuttavat erittäin edullisilta

Vapaasti elävät ihmiset -ei yhtä hyviä tuloksia

Syöttötutkimuksien tuloksia ei ole voitu toistaa yhtä onnistuneesti vapaasti elävissä väestöissä. Kun ilmaisia rasvoja tai ruokia yleensä ei jaella, homma onnistuu huonommin. Tuttu juttu monesta eri tutkimuksesta.

Englantilaiset tutkijat vetivät yhteen vuonna 1998 silloisista rasvatutkimuksista kokonaiskolesterolitulokset. He havaitsivat, että yli puoli vuotta kestäneissä satunnaistetuissa tutkimuksissa kokonaiskolesteroli on saatu laskemaan keskimäärin 5,3 %, kun rasvoja ei ole jaeltu ilmaiseksi (Tang et al. 1998). Lisäksi he päättelevät, että riippuen ravitsemusneuvonnan intensiivisyydestä teho tulee olemaan 3-6 % käytännön elämässä. Vertailun vuoksi: statiini laskee LDL -kolesterolia keskimäärin 37 % (Law et al. 2003). Miten tärkeä kolesteroli ja siihen liittyen ravinnon rasvat aidosti ovat ravitsemuksen ja sydänsairauksien selittäjänä?

Rasvojen vaihtoon perustuvalla ravitsemusneuvonnalla voidaan olettaa saavutettavan 3-6 %:n kokonaiskolesterolin lasku*

Yhteenveto

Lyhytkestoisten syöttötutkimusten perusteella rypsiöljyn vaikutukset kolesteroliaineenvaihduntaan vaikuttavat erittäin edullisilta. Käytännön elämässä syöttötutkimuksien vakuuttavia tuloksia voidaan kuitenkin toistaa heikommin. Vaikuttaa siltä, että todella merkittävä LDL -kolesterolin lasku saavutetaan vain jakamalla ilmaisia tuotteita koehenkilöille.

*) 3-6 % laskun on tutkijoiden arvio, joka perustuu keskimääräisiin vasteisiin. Yksilötason vaihtelut voivat olla erittäin suuria.

18 thoughts on “Eri rasvojen vaikutus kolesteroliin, rypsiöljy vahvoilla”

  1. Olisi kiva lukea täältä jossain vaiheessa pohdiskelua ox-LDL:n laadusta sydäntautimarkkerina. Laitoin omaan blogiini joitakin ehkä ihan kiinnostavia papereita: http://bit.ly/qy0RJC

    Näin reduktionistin linssien takaa katsoen tuo Palomäen havaitsema lasku ox-LDL:ssä voi olla aika hyvä juttu. Tässä pitää toki huomioida, että aikaisemmin PUFA-rasvat/-ruokavaliot ovat useammassa tutkimuksessa lisänneet LDL:n hapettumista. Voisiko tuo kuumentamattomuus selittää tuota hyvää tulosta ehkä osittain?

    1. Ehkäpä jossain vaiheessa voisi näin tehdä. En ole ollut kovin hanakka tarttumaan näissä rasva-asioissa sellaisiin parametreihin, jotka eivät ole vielä laajassa kliinisessä käytössä. Vaikka asia on sinänsä erittäin tärkeä, se jää usein taustakohinaksi kun terveydenhuollon ammattilaiset puhuvat rasvoista.

      Tämä juttu lipsahti ulos ennen aikojaan. Korjailen sitä vielä hiukan…

  2. ”jos tyydyttyneen rasvan saantia lisätään reilusti (esim. 35 g/pv) veren LDL-kolesteroli noussee n. 10-15 % ja samoin käy oksidoituneelle LDL -kolesterolille”

    Tuolle jälkimmäiselle tiedolle en löytänyt tukea mainituista lähdeviitteistä. Auttaisiko joku?

    1. Ainakaan esim. Mata et al. 1996 ei tue tota logiikkaa, että LDL:n nousu tarkoittaisi ox-LDL:n nousua.

      Korkein LDL (4.06) oli kovaa rasvaa ”nauttineilla”.
      Matalin LDL (3.31) oli omega3-rasvoja syöneillä.

      Korkein TBARS oli omega3-rasvaa syöneillä. Arvo oli 1.69.
      Matalin TBARS oli kovaa rasvaa syöneillä. Arvo oli 1.15.
      (TBARS on LDL:n oksidaation markkeri)

      MUFA-ryhmässä oli sama TBARS kuin SFA-ryhmässä mutta pidempi lag time. Lisäksi tuolla ilmoitetaan konjugoituneet dieenit.

      Tuosta ainakin voisi tulkita siihen suuntaan, että LDL:n alentaminen ravinnolla voi jopa lisätä ox-LDL:n määrää. Joka taas on parempi sydäntautimarkkeri kuin LDL.

      http://atvb.ahajournals.org/content/16/11/1347.long

    2. Palomäen tutkimuksessa (vaihtovuorotutkimus), tyydyttynyttä rasvaa saaneilla oli tuon verran korkeampi oksidoitunut LDL.
      Kts. Figure 3. Teksti tulokset kappaleessa: ”As presented in Figure ​2, the level of oxidized LDL was significantly lower (16%) after the cold-pressed turnip rapeseed oil period compared to the butter period (p = 0.024).”

      1. Laitoinpa muuten Chris Masterjohnin julkiselle FB-sivulle kysymyksen että mitä mieltä hän on tuosta Palomäen tutkimuksesta. Sillä on ihan kiinnostavan oloinen mielipide, mutta en tiedä ymmärsinkö täysin.

      2. Palomäki ja kumppanit eivät ilmoittaneet ruokavalion rasvojen määrää eivätkä hapettuneen LDL:n määrää tutkimuksen alkaessa. Emme siis voi tietää, laskiko vai nousiko hapettunut LDL voidieetin jälkeen ja lisättiinkö tyydyttyneen rasvan saantia reilusti vaiko ei. Koehenkilöiden nousseet triglyt viittaavat siihen, että rasvan kokonaismäärä on laskenut merkittävästi.

        Tuloksissa ilmoitetaan pelkästään hapettuneen LDL:n määrä rypsiöljy- ja voidieettien jälkeen. Vaikea ekstrapoloida tuloksia…

  3. Reijo, ehditkö vilkaista sitä mitä kirjoitin fb-seinällesi WHO:n suuresta rasvaraportista?

  4. Vaikuttaa ihan hyvältä minun öljyvalintojeni kohdalla: pääöljyni ovat kylmäpuristetut rypsi- ja oliiviöljyt, ja suolana on pieni määrä (1-2 tl/vrk) kookosöljyä. Voitakin tulee tosin ajoittain käytettyä kookosöljyn asemassa, mutta pieni määrä on aina pieni määrä.

    1. Ja myös Palomäen tutkimuksessa käytettiin valmistajan toimittajaa kylmäpuristettua rypsiöljyä kuumentamatta.

    2. Jari, tuosta linkkaamastasi tutkimuksesta… Viittaatko nyt LDL lag timeen vai mihin markkeriin? Tuossahan ilmeisesti konjugoitujen dieenien konsentraatio (MaxDC) laski, mikä taas on ilmeisesti nimenomaan hyvä juttu.

      1. Viittaan lag timeen. Se oli ainoa tilastollisesti merkitsevä muutos ryhmän sisällä lähtötilanteeseen verrattuna. MaxDC (mitä sitten tarkoittaakaan) laski kaikilla ryhmillä, mutta ei tilastollisesti merkitsevästi. Ero MaxDC:ssä ryhmien välillä oli kuitenkin nippa nappa tilastollisesti merkitsevä. Eniten se laski ryhmällä, joka käytti sekä kylmäpuristettua rypsiöljyä että kalaa 1-2 ateriaa viikossa.

    1. Anna-Liisa, Linkittämäsi Aftiksen juttu perustuu vuonna 2009 ilmestyneeseen tiedelehden rasvoja koskevaan teemanumeroon, jonka pääanti mielestäni on Skeaff&MIllerin meta-analyysi. Lehdessä on muitakin kiinnostavia rasvajuttuja, mutta kuumin asia on tämä Skeaff&Millerin juttu, jota olen itsekin useasti referoinut viimeisen puolen toista vuoden aikana. Ne joita kiinnostaa tämä lehti, linkki:
      http://bit.ly/nq4mmE

      Kiitos vinkistä, selaan jutut vielä uudestaan.

  5. Jari, vaikuttaa siltä, että muita vastaavia tutkimuksia rypsiöljyn vaikutuksesta LDL hapettumiseen ei ole olemassa. Palomäen tutkimuksessa käytettiin KYLMÄPURISTETTUA rypsiöljyä, jossa on polyfenoleita. Aiemmin on osoitettu, että kylmäpuristetulla oliiviöljyllä on on vaikutus erityisen suopea vaikutus LDL hapettumiseen, kun taas raffinoidulla oliiviöljyllä ei. Ohessa linkki yhteen tutkimukseen jossa mukan myös mm. Jyrki Virtanen Kuopiosta.
    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16954359

    Siten kyse voi olla enemmän neitsytöljyjen (polyfenolien) vaikutuksesta kuin rypsiöljyjen rasvahappojen vaikutuksesta. Korjaan tekstiä vähin erin tältä osin. Kiitos tarttumisesta asiaan.

    Vaihtovuorotutkimuksessa (esim. Palomäki) saatu ero kuvaa aidosti vaihtotilannetta. Käsittääkseni vaihtotilannetta arvioitaessa lähtöarvoilla ei ole suurta merkitystä. Siten epäilen Jarin olevan väärässä lähtöarvojen suhteen. Tosin koehenkilöt olivat metabolisesta oireyhtymästä kärsiviä, joten tuloksia ei voine surutta yleistää kaikkiin ihmisjoukkoihin.

    1. Voin hyvinkin olla väärässä lähtöarvojen suhteen, kun niitä pitää arvailla (ei ilmoitettu). 🙂 Loppuikohan rahat kesken, vai miksi lähtöarvoja ei mitattu tai ilmoitettu? Olisi mielenkiintoista kysyä tätä tutkijoilta itseltään…

      Vaihtotilanteen vaikutuksesta tutkimus toki kertoo, mutta muuten anti jäi vähän laihaksi. Emme esimerkiksi tiedä, mitä käy, jos hiilareita vaihtaa voihin tai rypsiöljyyn.

      Lienee tosiaan syytä olla tarkkana, että rypsiöljyä suositellaan nimenomaan kylmäpuristettuna ja salaatin sekaan. Jos rypsiöljyn kuumentaa tai käyttää tavallista rypsiöljyä tai margariinia, voi terveyshyöty olla menetetty.

Comments are closed.