Kaakao ja tumma suklaa edistää terveyttä -meta-analyysi toisensa perään

Kuten olen aiemmin blogissani tuonut esille suklaalla on monenlaisia terveysvaikutuksia. Suurelta osin vaikutukset perustuvat varmaankin polyfenoleihin, erityisesti epikatekiineihin, jotka ovat flavanoli-yhdisteitä. Viimeisten 2 vuoden aikana on suklaasta julkaistu ainakin 5 tutkimuskoostetta eli meta-analyysiä.

Uuden arvostetussa  American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä ilmestyneen meta-analyysin (Hooper et al2012) mukaan tumma suklaa ja kaakao:

  • Vähentävät diastolista verenpainetta ja pulssipainetta (1-2 mmHg)
  • Lisäävät valtimoveren virtausta (Flow Mediated Dilation) 1-3 %
  • Vähentävät insuliinipitoisuutta veressä
  • Eivät vaikuta LDL- eikä HDL -kolesteroliin (-0,07 mm0l/l ja +0,03 mmol/l vastaavasti)

Meta-analyysiin haalittiin hyvälaatuisia tutkimuksia 42 kpl. Vaikutukset verenpaineeseen vaikuttavat äkkipäätä vähäisille, mutta verenpainetta laskeva vaikutus on itseassa samaa luokkaa kuin n. 3 gramman suolan vähentämisellä (Taylor S et al. Cochrane review). Kannattaa huomata, että tässä meta-analyysissä koehenkilöillä ei ollut lähtötilanteena kohonnut verenpaine. Kohonneesta verenpaineesta kärsivillä suklaa näyttää alentavan systolista verenpainetta enemmän eli  5 mmHg (Reid et al). Mitä korkeammalla verenpaineet sitä paremmin siihen hoito tehoaa.

Ajatus siitä, että tumman suklaan runsas tyydyttyneen rasvan määrä vaikuttaisi epäedullisesti kolesteroliarvoihin vaikuttaa melko turhalta (pieni varaus, kts. tutkimuksen puutteet). Myös toinen tuore satunnaistettujen tutkimuksien meta-analyysi suklaan olevan neutraali veren lipidivaikutuksiltaan (Tokede et al.2011.)

Väestötutkimuksien sairastumista koskeva tieto on myös samansuuntaisia. British Medical Journal –lehdessä julkaistun meta-analyysin mukaan runsaaseen suklaan käyttöön liittyy 37 % pienempi  sydän- ja verisuonitautitapahtuman 29 % pienempi aivohalvausriski (Buitrago-Lopez et al. 2011).

Tutkimusten puutteet

Kaakaotutkimusten suurimpana puutteena on niiden lyhyehkö kesto. Tutkijoiden mukaan niihin saattaa liittyä myös julkaisuharhaa, koska ne ovat yleensä suklaafirmojen rahoittamia. Vastakritiikkinä voi todeta, että suuri osa elintarvikkeilla tehdyistä terveystutkimuksista on firmojen rahoittamia, ainakin osin. Oli kyse leivästä, mehuista, jogurteista tai rasvoista jne.

Käytetyt suklaa-annokset ovat olleet tutkimuksissa yleensä melko suuria, n. 50 grammaa päivässä, välillä jopa 90 g/pv. On oletettavaa, että pienemmällä annoksella samalaista tulosta ei savuteta. Tutkimuksissa on harvemmin käytetty raakasuklaata, jota saattaisi riittää pienempikin annos saman polyfenoliannoksen aikaansaamiseksi (Hii et al. 2009, Polyphenols in cocoa tai Jalil & Ismail 2008). Ksylitolilla tai stevialla makeutetusta tummasta kaakaojauheesta tehdystä juomasta puuttuu sokeri ja pääosin rasva, ja se onkin järkevä vaihtoehto  suklaalle. Joskin maussa on parantamisen varaa 🙂

Vielä ainakin yksi tekijä on kysymysmerkki. Tutkimukset tulokset kertovat tilanteen suhteessa lumeseen, ja lume on usein valkoinen suklaa. Siinä ei sinänsä ole vikaa, mutta tällaiset tulokset kertovat lähinnä tumman suklaan paremmuudesta valkoiseen (tai maito-) suklaaseen nähden. Huomioon otettava tekijä on nimenomaan se, että valkoisen suklaan rasva ja sokeri sinänsä saattaa huonontaa sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä, kuten verenpainetta ja verenvirtausta (FMD) lähtötilanteeseen verrattuna.

Parempi olisi jos  meta-analyyseissä esitettäisiin selkeästi myös se, miten paljon tumma suklaa kohentaa verenpainetta vs lähtötilanne, eikä pelkästään sitä miten paljon vs. valkoinen- tai maitosuklaa.

Puutteista huolimatta, tieto alkaa olla vakuuttavaa.

Yhteenveto

Edelleen puuttuu satunnaistettu kliininen päätetapahtumatutkimus, jossa joko kaakaota tai tummaa suklaata käyttämällä olisi saatu vähennettyä sydän- ja verisuonitautitapahtumia sekä kuolemia.

Se kannattaisi tehdä. Uskon, että halukkaita ja ”hoitomyöntyviä” koehenkilöitä ei olisi vaikea rekrytoida :-).

Alla oleva kuva tiivistää tämän kirjoituksen pääkohdat.

 

 

Lähteinä käytetyt meta-analyysit

Buitrago-Lopez et al. Chocolate consumption and cardiometabolic disorders: systematic review and meta-analysis.BMJ 2011;343:d4488

Hooper et al. Effects of chocolate, cocoa, and flavan-3-ols on cardiovascular health: a systematic review and meta-analysis of randomized trials. Am J Clin Nutr. 2012 February ajcn.023457

Ried et al. Does chocolate reduce blood pressure? A meta-analysis. BMC Med. 2010;8: 39

Shrime et al. Flavonoid-Rich Cocoa Consumption Affects Multiple Cardiovascular Risk Factors in a Meta-Analysis of Short-Term Studies. J Nutr. doi: 10.3945/jn.111.145482

Tokede et al. Effects of cocoa products/dark chocolate on serum lipids: a meta-analysis. European Journal of Clinical Nutrition. 2011;65:879–886

Kuva: BigStockPhoto

Aiempia aiheeseen liittyviä kirjoituksiani

Kaakao ja tumma suklaa edelleen myötätuulessa

Kaakaota terveyden vuoksi

Tehokkaana töissä ravinnon keinoin

 

 

 

21 thoughts on “Kaakao ja tumma suklaa edistää terveyttä -meta-analyysi toisensa perään”

  1. Olen aiemminkin puhunut magnesiumin, kaliumin, kalsiumin ja sinkin hyödyllisyydestä. Niitä on kaikkia kaakaossa (n. 20 parhaan saannin raaka-aineista, fineli) ja niistä monet yhdistetään sv-tautien sekä varsinkin insuliinin ja verenpaineen laskijoina.

    1. Kyllä, erityisesti magnesiumista ja kaliumista on tullut lisänäyttöä. Hyvä lisäys!

  2. Jonkin verran noissa tutkimuksissa on ollut ongelmana kontrolli-tuote. Esim. kyseiseen meta-analyysiin kelpuutetuista 42 tutkimuksesta seitsemässä vertailu oli tehty sokeriin tai vastaavaan, ja 4 tutkimuksessa kontrolli ei ole kuvattu selvästi.

    1. Näin on. Olisi mielenkiintoista tietää jos kontrollituote olisi vaikka banaani tai voileipä, mikä olisi lopputulos.

  3. Kysymyshän on siitä, että mitä tutkimuksessa halutaan selvittää. Jos halutaan selvittää kaakaon vaikutus, niin silloin valkosuklaa on ihan hyvä kontrolli, jos suklaan koostumus saadaan muuten pidettyä vakiona. Jos taas halutaan haarukoida, että ovatko flavonoidit vaikutuksen takana, olisi asetelma, jossa verrattaisiin tummaa suklaata ja samaa suklaata, josta flavonoidit olisivat poistettu, kelpo verrokki.

    Joka tapauksessa tutkimustulokset ovat erittäin rohkaisevia.

  4. Oon sekotellu muutaman kerran kaakaojauhetta kahvikuppiin, jotta tulis noita terveyshyötyjä. Purkissa näyttää lukevan kaakaojauhe 40 %, loppu on kai sokeria. No sentään luomua molemmat. Pentele ei vaan meinaa liueta kahviin vaan jää kupin pohjalle tai jää pieniksi paakuiksi. Onko tumman suklaan terveyshyödyt peräisin vain siinä olevasta kaakaosta? Jos on, niin paljonko 40 prosenttista kaakaojauhetta pitäis vetää päivässä, että elämä hymyilee?

  5. @Salazar: Kokeiles huviksesti joskus toisinpäin: Tilkaa kylmää vettä kattilaan, sinne 1-2 rkl 100 % van Houten tai Fazerin Silmä -tyyppistä kaakaota. Levy päälle, sekoita vispilällä kunnes liukenee. Lisää halutessasi pala vahvaa suklaata joukkoon sulamaan sekä maitoa jos haluat. Valmiin kaakaon voi sitten maustaa kahvilla, jos välttämättä haluaa. Ja makeuttaa, jos välttämättä haluaa.

    Ne kaakao-sokeri -sekoitukset on tuunattu liukenemaan kylmään maitoon, lasten juttuja. Kaakota niissä on terveyttä ajatellen mitättömän vähän.

    1. Se oli hyvä vinkki, pitääkin viikonloppuna kokeilla!

  6. raaka kaakao (esim. Van Houten) ei sekoitu kylmään muuta kuin tehosekoittimella esim. Pirtelö, kuumaan liukenee OK. Kaakaon voi makeuttaa stevialla hyvällä omatunnolla.

  7. Kyllä sekoittuu, kylmään VETEEN. Ei maitoon, ei edes kuumaan maitoon kovin hyvin, mutta kylmään, vähitellen lämpenevään veteen erinomaisesti.

  8. Taas pukkasi uutta kaakao tutkimusta. Saattaisi kiinnostaa monia, esim. Jaakkoa. Diabetes Caressa julkaistiin tutkimus (Curtis et al. 2012), jossa runsaasti epikatekiinia sisältävää suklaata (27 g/pv) annettiin T2-diabeetikoille vuoden ajan, toinen puoli sai ”matched” lumetta. Kaikilla diabeetikoilla jo statiini käytössä(!).

    Tutkimuksen lopussaa (1 v.) insulliini oli alempana, HOMA-IR parempi ja totaali KOL/HDL -suhde oli parempi tummaa suklaata saaneilla. Tutkijoiden mukaan eka pitkäkestoisempi näyttö diabeetikoilla joilla jo statiini käytössä kaikilla. Tummaa suklaata saaneet eivät hävinneet millään mittarilla.

    Linkki tutkimukseen: http://bit.ly/AlKxNf

  9. Kiitos Reijo vinkistä ja linkistä! En pääse tällä hetkellä käsiksi tuohon täysimittaiseen artikkeliin, vaan on tyydyttävä tiivistelmään. Sen perusteella jää vähän epäselväksi, että mikä tuo lume-valmiste on. Tulkitsisin, että tavallinen (maito) suklaa. Ja nuo tutkittavat saivat sojan isoflavonoideja tuon suklaan lisäksi.

    We conducted a parallel-design, placebo-controlled trial with type 2 diabetic patients randomized to consume 27 g/day (split dose) flavonoid-enriched chocolate (containing 850 mg flavan-3-ols [90 mg epicatechin] and 100 mg isoflavones [aglycone equivalents)]/day) or matched placebo for 1 year.

    Sinänsä mielenkiintoista, että pitkäaikaisverensokerissa ei nähty edullisia muutoksia flavonoidi/isoflavonoidi-suklaan hyväksi.

    1. Eikä verenpaineessakaan ollut eroja. Hyvä lisäys tuo soija, jotenkin se jäi minulta noteeraamatta vaikka on koko paperi silmien alla. Tuo lume o ”..placebo chocolates were produced by Barry Callebaut, which were matched content, appearence, and taste.” Siinä kaikki 🙂

  10. Ok, tuon perusteella olettaisin, että vertailtiin siis rikastettua maitosuklaata ja maitosuklaata. Yleensä nuo flavonoidi-rikasteet ovat kyllä sen verran kitkeriä, että hankala on ihan täysin noita sokkouttaa. Mutta tietysti pääasia olisi, että muuten sisältö (sokeri, jne.) olisi identtinen.

    Hieman harmittava yksityiskohta tuo soijan isoflavonoidien lisääminen, kun silloin jää aina hieman spekulatiiviseksi, että kummasta vaikutukset johtuivat.

    1. Pitää paikkansa. Olisiko siinä arveltu, että tuloksia on vaikea näyttää toteen statiinin päälle joten laitetaan varmuuden vuoksi vielä soijaflavonoideja.

  11. Voi olla, että ajatus on tutkijalähtöinen ja soijan isoflavonoideja on lisätty siksi, että mahdollisuus nähdä vaikutus tuon statiinien vaikutuksen päälle, olisi mahdollisimman suuri. Toinen mahdollisuus on erilaiset teollisuuskytkökset, jotka usein tuppaavat vaikuttamaan siihen, että mitä lopulta tutkitaan. Tätä en osaa arvioida, varsinkaan, kun en pysty sanomaan oliko tutkimus teollisuuden sponsoroima.

    Mutta siis, onhan tuo aika vaikuttavaa, että jotain edullisia muutoksia on havaittu, vaikka statiinit ja diabeteslääkkeet olivat jo pelissä.

  12. USA:n ravitsemusterapeuttien blogissa ”RDS Weigh In” otetaan tänään myös kantaa suklaaseen -myönteisesti:
    ”Scientific evidence suggests that dark chocolate (not milk or white chocolate) in small amounts can have a positive effect on our blood vessels, increase blood flow, decrease blood pressure and increase HDL (”good” cholesterol). ”
    http://bit.ly/wI7sJz

  13. Miten oli se että onko kaakajauhon käyttö sama kuin tumman suklaan syöminen? Jos käyttää sataprosenttista kuten viesteissä sanotaan, nin mikä on hyvä määrä päivässä?

    1. Itse käytän n. 2 teelusikkaa päivässä kaakaojauhetta. Vaihdellen vielä 1-2 palaa tummaa suklaata/pv. Ei kukaan tiedä tarkkaa oikeaa määrää. Noihin määriin olen itse päätynyt.

    1. Kun käyttömäärät on pieniä esim. n. 20-25 g tummaa/raakasuklaata päivässä en usko, että ongelmia tulee. Pidän kuitenkin silmät auki, jos varoittavia signaaleja tulee. Tein PubMed-haun -sieltä en huomannut mitään hälyttävää.

Comments are closed.