Maito ja terveys, mikä on näyttö?

Michael Pollan, tunnettu amerikkalainen ravitsemusjournalisti ja kriitikko, vihjasi Mindo-palvelun haastattelussa viime viikolla, ettei aikuinen tarvitse maitotaloustuotteita. Paleo-piirit (esimerkiksi lääkäri Olli Sovijärvi) ovat sitä mieltä, että nykyisiä  maitotaloustuotteita on järkevää vältellä. Maitotaloustuotteet  aiheuttavat joidenkin mukaan erilaisten mekanismien kautta elintapasairauksia, kuten aikuistyypin diabetesta, liikapainoa, sydänsairauksia ja syöpää.

Mutta mikä on näyttö tavanomaisesti käytetyn maidon puolesta ja vastaan? Onko maitovalmisteista haittaa kansanterveydelle vai jopa hyötyä, kuten jotkut väittävät. Mitä uudet tutkimuskoosteet eli meta-analyysit ja systemoidut katsaukset kertovat?

Painonhallinta

Pohjoismaisia ravitsemussuosituksia valmistellut työryhmä teki etenevistä ja tapaus-kontrolliväestötutkimuksista systemoidun katsauksen (Fogelholm et al. 2012). Heidän tarkoitus oli mm. hakea eri ruokia joiden runsas tai vähäinen käyttö liittyy onnistuneeseen painonhallintaan. Koosteessa oli mukana yhteensä 9 erilaista väestötutkimusta. Niistä kahdessa runsasrasvaiset maitotaloustuotteet yhdistyivät parempaan painonhallintaan, neljä muuta tutkimusta osoitti yleensä maitotalousuotteiden käytön olevan yhteydessä painonhallintaan ja kaksi tutkimusta ei löytänyt minkäänlaista yhteyttä. Erikseen ei analysoitu vähärasvaisia. Yhdessäkään tutkimuksessa maitotaloustuotteiden runsas, siis edes runsasrasvaisten, käyttö ei ollut yhteydessä lihomiseen. Maito joko suojasi lievästi lihavuudelta tai oli neutraali.

Nykymaitoa haukutaan epäterveelliseksi, mm. siksi että sitä käsitellään teollisesti ja lehmät ruokitaan ”väärin”. Mitä sanoo tieteellinen näyttö kansansairauksien osalta?

Elokuussa 2012 ilmestyi Harvardin tutkijoiden tekemä 29 tutkimuksen meta-analyysi satunnaistetuista tutkimuksista (Chen et al. 2012). Meta-analyysi selvitti miten satunnaistetuissa kliinissä tutkimuksissa maitotaloustuotteiden käyttö on vaikuttanut painoon ja kehon rasvan jakaantumiseen. Lopputulos oli laiha, maitotaloustuotteiden käyttö ei liittynyt painon muutokseen.

Tarkemmissa analyyseissä maitotaloustuotteiden runsas käyttö liittyi alhaisempaan painon, jos tutkimus oli lyhyt (<1 v.) tai jos tutkimuksessa samanaikaisesti vähennettiin tarkoituksellisesti energiansaantia (laihdutustutkimus). Jos tutkimus oli pitkä (≥1 v.) tai jos siinä sai syödä halunsa mukaan (ad libitum) maitotaloustuotteilla ei ollut mitään merkitystä painonhallinnan kannalta.  Jos sen sijaan katsottiin pelkkää kehon rasvamäärää, huomattiin, että kaikien tutkimuksien meta-analyysissä maitotaloustuotteiden runsas käyttö vähensi kehonrasvaa 450 grammaa (yhteensä 22 tutkimuksen analyysi). Meta-analyysissä ei eroteltu erikseen vähä- ja runsasrasvaisia maitotaloustuotteita.

Tammikuussa 2012 julkaistiin eräs toinen edellisen kaltainen meta-analyysi (Abargouei et al. 2012). Tässä meta-analyysissä oli kuitenkin vain  puolet edellisen Chen et al. meta-analyysin tutkimusmäärästä mukana, siis yhteensä 14 satunnaistettua tutkimusta. Tutkimusseula oli tiukempi ja yhden tutkimuksen tuloksia käytettiin toistetusti analyysissä, joilloin sen tutkimuksen positiiviset tulokset kertaantuivat. Tässä meta-analyysissä runsas maitotalousuotteiden käyttö liittyi 1,29 kiloa alhaisempaan kehon painoon energiarajoituksen yhteydessä (laihdutus). Ad libitum tutkimuksissa (6 kpl), joka siis vastaa arkielämää paremmin, tämäkään tutkimus ei havainnut eroa.

Bloggaaja, tutkija Stephen Gyenet julkaisi työryhmineen elokuussa 2012 systemoidun kirjallisuuskatsauksen joka keskittyi vain runsasrasvaisia maitotaloustuotteita koskeviin tutkimuksiin (Kraz et al. 2012). Väestötutkimuksesta kelpuutettiin mukaan kovemman luokan etenevät sekä heikommat poikkileikkaus- ja tapausverrokkitutkimukset. Tämän analyysin mukaan useimmissa lihavuutta käsitelleissä väestötutkimuksissa (11/16 tutkimusta) runsasrasvaiset maitotaloustuotteet yhdistyivät pienempään lihavuuden riskiin. Runsasrasvaiset maitotaloustuotteet näyttivät siis suojaavan lihavuudelta. Tutkijoiden johtopäätös:

”…suggests that high-fat dairy consumption within typical dietary patterns is inversely associated with obesity risk”

Tyypin 2 diabetes

Kiinalaiset tutkijat ovat julkaisseet meta-analyysin tyypin 2 diabeteksen ja maitotaloustuoteiden välisistä yhteyksistä toukokuussa 2011 (Tong et al. 2011). Tämän eteneviin väestötutkimuksiin perustuvan meta-analyysin mukaan eniten maitotalousuotteita käyttävillä oli 14 % pienempi riski saada diabetes kuin vähiten käyttävillä (7 tutkimuksen analyysi). Vähärasvaisia maitotaloustuotteita käyttävillä riski väheni 18 %, jugurttia käyttävillä 17 % ja runsasrasvaisia käyttävillä ei lainkaan (RR 1.00).

”An inverse association of daily intake of dairy products, especially low-fat dairy, with T2DM was revealed, indicating a beneficial effect of dairy consumption in the prevention of T2DM development.”

Sydän- ja verisuonisairaudet

Hollantilaiset tutkijat esittävät tammikuussa 2011 julkaistussa meta-analyysissään, että maito saattaa suojata lievästi sydän- ja verisuonisairauksilta (Soedemah-Muthu et al. 2011). Tässä meta-analyysissä oli mukana 17 kpl eteneviä väestötutkimuksia. Jokainen 2 dl:n maitoannos oli yhteydessä 6 % pienempään sydän- ja verisuonitautitapahtumaan ( 4 tutkimuksen analyysi, yhdistetty päätemuuttuja). Pelkällä sepelvaltimotautitapahtumalla ja maitotaloustuotteilla ei ollut yhteyttä, eikä yksistään aivohalvauksella ja maitotaloustuotteilla. Erikseen analysoitiin myös runsas- ja vähärasvaiset maitotalousuotteet, eikä kumpaisenkaan luokan havaittu olevan enempi suojaava kuin tauteja edistäväkään. Kokonaiskuolelleisuuteen maitotaloustuotteiden käytöllä ei ollut vaikutusta.

Edellä mainittu Kratz et al. systemoitu katsaus sisällytti mukaan myös poikkileikkaus ja tapausverrokkitutkimukset. Tämän pelkästään runsasrasvaisia maitotaloustuotteita koskeneen meta-analyysin mukaan ei ole näyttöä puolesta eikä vastaan; runsasrasvaiset maitotaloustuotteet eivät näytä lisäävän eikä vähentävän sydäntapahtumia (12 tutkimusta).

”We have summarized the evidence from observational studies demonstrating that, in contrast to the prevailing scientific and public sentiment, dairy fat consumption is not typically associated with increased risk of weight gain, CVD or type 2 diabetes. ”

Syöpä

Maitotaloustuotteet niinkuin muutkin ruuat saattavat vaikuttaa syöpätautien ilmaantumiseen erityisesti suoliston alueella. Toukokuussa 2012 julkaistun meta-analyysin mukaan maito (juotuna) näytti hiukan suojaavan suolistosyövältä (Aune et al. 2012). Jokainen 200 gramman maitoannos vähensi 9 % suolistosyövän riskiä. Sen sijaan juusti ei näyttänyt suojaavan syövältä. Mikään maitotaloustuotelaatu ei lisännyt suolistosyövän riskiä. Eturauhassyövän suhteen näyttää siltä, että maitotaloustuotteet ovat neutraaleita vuonna 2008 julkaistun 45 väestötutkimusta kattaneen meta-analyysin mukaan (Huncharek et al. 2008)

Tutkimuskoosteiden mukaan maito on joko neutraalia tai hyvin lievästi terveyttä edistävä

Lopuksi

Maidosta on väännetty ja käännetty iät ajat. Edellä mainitut kymmeniä tutkimuksia sisältäneet tutkimuskoosteet osoittavat, että tavalliset maitotaloustuoteet eivät ole ainakaan vaaraksi terveydelle. On mahdollista, että maitotaloustuotteet suojaaavat hyvin vähäisesti painonnousulta, ainakaan ne eivät ole ”lihottavia”. Vanha dogma siitä, että runsasrasvaiset maitotaloustuotteet olisivat terveydelle haitallisia ei tule vahvistetuksi uusissa meta-analyyseissä. Vähärasvaisia maitotaloustuotteita on tutkittu vähemmän omana luokkanaan, mutta ainakin ne näyttävät suojaavan diabetekselta paremmin kuin runsasrasvaisemmat. Jogurtti saattaa olla myös hyvä valinta diabeteksen ehkäisyn kannalta.

Sekä kliiniset tutkimukset ja väestötutkimukset osoittavat nykymaidon olevan joko neutraalia terveyden kannalta tai lievästi terveyttä edistävää. Vastaavissa analyyseissä teolliset lihajalosteet ovat  sen sijaan saaneet kylmää kyytiä. Netti haukkuu väärää puuta.

Niin, ja totta on että ilman maitoakin pärjää.

36 thoughts on “Maito ja terveys, mikä on näyttö?”

  1. Täysrasvaisten maitotuotteitten kulutus on noussut huimaavasti viime vuosina Suomessa. Kansa ei usko enää terveysviranomaisten varoitteluja

  2. Olen ollut aika pitkään sillä kannalla, että maitotuotteiden rasvan määrä ei ole olennainen vedenjakaja vaan ennemminkin maitotuotteiden tyyppi: kypsytetyt juustot, jogurtit ja viilit ovat todennäköisemmin terveellisempiä valintoja kuin maito, jäätelö ja sulatejuusto. Siitä kirjoitin taannoin Uuden Mustan artikkelissani:

    http://uusimusta.squarespace.com/etusivu/2011/8/29/valimeren-ruokavalio-jata-maito-valitse-jogurtti.html

    Joissain tutkimuksissa näkyy myös viitteitä maitotuotteiden käytön U:n muotoisesta suhteesta sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen. Ehkä ei pitäisikään sanoa yksioikoisesti, että maitotuotteet ovat terveellisiä, vaan pikemminkin, että maitotuotteiden kohtuukäyttö on terveellistä. Eräässä tutkimuksessa pienin kokonaiskuolleisuus oli pari annosta maitotuotteita käyttävillä — sitä vähemmän tai sitä enemmän käyttävillä suurempi. Mitä sanot tästä, Reijo?

    1. En osaa sanoa olisiko olemassa jokin kynnysarvo. Harvassa väestössä tietysti maitoa juodaan sellaisenaan niin paljon kuin Suomessa. Suurimmassa osassa näistä meta-analyyseistä tuo pieni havaittu ero kertoo eniten ja vähiten maitotuotteita käyttäneiden väestön osien eroista. Eli kohtuukäyttäjät jää pimentoon välimaastoon.

      Voi tosiaan olla, kuten tse olet nostanut esille, että esim. Juuston K2-vitamiini tuo lisäetua jota maito ei voi antaa. Voi myös olla että juuston tyydyttynyt rasva ei nosta LDL-kolesterolia kuten voi. Tästä olen itsekin referoinut erästä tutkimusta. Myös liian kalsiumin mahdolliset haitat tulevat mieleen, mutta näissä meta-analyyseissä runsainkaan maidon käyttö ei liittynyt sydäntapahtumiin. Hapatetut tuotteet vaikuttavat myös suoliston mikrobiflooraan ainakin teoriassa myönteisesti.

      1. Ei kai tuota K2-vitamiinin hyötyä ja tehoa tarvitse epäillä , onhan siitä ihmisillä tehty kaksoissokko tutkimus . Söivät K2-vitamiinia pillerinä .

        http://bit.ly/QCQPRF

        Parempi terveyshyöty saadaan kun käytetään D3/K2-vitamiineja yhtäaikaa .

        Valion edamjuusto on siis terveysruokaa . Tulisiko siitä vallan tätä nykyajan modernia superfoodia , jos K2-vitamiinin määrää pystyttäisiin lisäämään nykyisestä n. 50 ug:sta/100 g juustoa .

        Ovat nuo K2-vitamiinitutkimuksen tehneet myös kehittäneet paremman version tuotteestaan (menaq7) , jota voi myös esim. lisätä ruokiin . Tässäkö Valiolle edamjuustoon K2-vitamiinin lisäys mahdollisuus ?

        http://bit.ly/OE1kl3

  3. Kiitos tästä!
    Olenpa minäkin siirtynyt rasvattomasta kevyeen, vaikkakin lähinnä käytännön syistä. On se makukin kyllä parempi.
    Maito on parasta. 🙂

  4. King’s Collegen ravitsemustieteen proffa Kevin Whelan totesi eilen luennolla, että on se jännä, miten meta-analyyseja pidetään niin arvossaan. Mysteeri sen sijaan on, miten saman aikakauden meta-analyysit samasta aiheesta johtavat eri johtopäätöksiin. 😉

    Nostan hattua edelleen ravitsemustieteen tutkijoiden ja alaa vuosikymmeniä seuranneiden työlle, sillä tieteen tulkitseminen ja tutkailu ei kyllä ole niin yksinkertaista kuin mitä nettiyhteisö tuntuu ajattelevan. Nim. tutkijaharjoittelija vm. 2012. Teen harjoittelua FODMAP-tutkimuksen parissa Melbournessa tämän kesän ja voin vain todeta, että hyvää päivää, miten hidasta ja monisäikeistä tämä oikeasti onkaan. Mielenkiintoista ja antoisaa kyllä ja joka päivä oppii uutta ja saa paremmin tuntumaa aiheeseen.

    Jokainen tekee omat päätöksensä oman elämän ruokavalion toteutuksessa, mutta on suorastaan pöyristyttävää AINA ja JOKA kysymyksessä kyseenalaistaa ammattilaisen näkemys. Miksi ihmeessä me (lasken itseni ylpeänä koulutettujen ravitsemusammattilaisten juokkoon) tälle alalla oltaiisin hakeuduttu, jos ei auttaaksemme ihmisiä? Tämä siis viittauksena tuohon terveysviranomaisten uskomiseen.

    Ekologisen ajattelun ystävänä olen sitä mieltä, että maitotuotteita korkeintaan kohtuudella ja kuten Reijo totesi, ilmankin pärjää.

    Terveiset Ausseista, jossa muuten ainakin osalla lehmistä tuntuisi olevan aika auvoisat olot tuolla isojen vehreiden peltojen keskellä näin talvellakin. 🙂

    1. Grass fed cows, paljon hyvää rasvaa maidossa… ;-).

      Aika vaikea on kuvitella suosituksia tai mitään muuta tanakkaa kannanottoa ilman systemoituja katsauksia ja meta-analyysejä. Niillä mennään uusia pohjoismaisia suosituksia tehdessäkin. Helposti ollaan ihan hurlum hei -tilanteessa jos ei ole kunnolliset kirjallisuuskatsaukset pohjana.

      Mutta juuri näinhän se on yksi tai kaksi tutkimusta poistamalla tai lisäämällä saattaa niukka hyöty muuttua ’nollatulokseksi’, jne. Suurempi ongelma minusta kuitenkin on muutamien tutkimusten ”rusinat pullasta” -poiminta. Juuri julkaistiin norjalainen väestötutkimus, jossa transrasva oli käänteisessä yhteydessä aivoinfarktiin. Odottelen lehtien otsikoita…

      Esim. Kalarasvoja koskevissa meta-analyyseissä näkee selvästi että vain pieni osa tutkimuksista tuottanut selvän hyödyn, ja suuri osa on jäänyt kalkkiviivoille. Eli paitsi meta-analyysin numeerinen arvo myös tutkimusmassan suuunta on minusta merkillepantavaa.

      Suuri osa lukijoista ei ole onneksi koko ajan nokittamassa asiantuntijoita.

      1. ”Aika vaikea on kuvitella suosituksia tai mitään muuta tanakkaa kannanottoa ilman systemoituja katsauksia ja meta-analyysejä. Niillä mennään uusia pohjoismaisia suosituksia tehdessäkin. Helposti ollaan ihan hurlum hei -tilanteessa jos ei ole kunnolliset kirjallisuuskatsaukset pohjana.”

        Toki näin. Toisaalta, kääntöpuolena on se tutkimuskentän hajanaisuus mikä heijastuu väistämättä meta-analyyseihin. Mitä enemmän on mukana tutkimuksia joissa esim. n on olematon, osanottajajoukko hyvinkin eri laidoista, tutkimusasetelmat heterogeenisiä jne. jne., on meta-analyysien anti väistämättä ongelmallista.

        ”Suuri osa lukijoista ei ole onneksi koko ajan nokittamassa asiantuntijoita. ”

        Jos nokittamiselle on vankka syy, en pitäisi tätä huonona asiana.

      1. Kiitos Anna-Liisa ja Juhana. Ei minulla uutta tietoa asiasta ole. Suurin osa takalaisesta maidosta (Fonterra) on A1-tyyppia. A2-maito on valilla myyty kaupasta loppuun joten sita menisi ehka enemmankin. Jonkinverran kalliimpaa se tosin on.

        Jos Suomessa haluaa A2-tuotteita, olisiko siina lisasyy suosia ranskalaisia juustoja? Ranskassahan lehmat tuottavat A2-maitoa. Kunnon A2-sinihomejuustosta saa samalla kelpo annoksen K2. Siis A2-K2 -superfood 🙂

  5. Facebook-sivuilla oli pientä haastamista maidon ja eturauhassyövän suhteen. Joidenkin kokeellisten tutkimuksien ja yksittäisten tapaus-verrokkitutkimuksien mukaan maito saattaisi lisätä eturauhassyöpää. Kuitenkaan 45 tapaus-verrokki- ja muuta väestötutkimusta käsittäneessä meta-analyysissä maitotaloustuotteet tai kalsium eivät olleet yhteydessä eturauhassyöpään.

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18584476

    Johtopäätös: ”The data from observational studies do not support an association between dairy product use and an increased risk of prostate cancer.”

    1. Vastasin jo tuonne Facebookin puolelle, että asia voi olla vähän monimutkaisempi eli maitotuotteiden välillä voi olla eroa. Tiedetään, että kalsium estää eturauhasessa paikallisesti muodostuvan kalsitriolin (D-vitamiinin hormonaalisesti aktiivinen muoto) muodostumista. Toisaalta kypsytettyjen juustojen K2-vitamiini on selkeästi syöpää ehkäisevä. Siten maito saattaa lisätä eturauhassyöpäriskiä, mutta kypsytetyt juustot voivat ehkäistä sitä. Uskoisin, että tämä voi olla mielenkiintoinen tutkimus monen mielestä:

      http://​www.ncbi.nlm.nih.gov/​pubmed/18400723

      K2-vitamiinin syöpää ehkäisevästä vaikutuksesta on muutakin näyttöä.

      1. MK-7:stä ei ole osoitettu olevan hyötyä ravinnosta saatavina määrinä.

  6. A2-maito on itselleni käsitteenä aika tuntematon. Kyselin viime viikolla International Dietetics Congressin yhteydessä asiasta ja syy, miksi Suomessa ei siitä puhuta on, että Suomessa ja Euroopassa yleensä maito on A2-maitoa, kun taas Aussiessa, Uudessa Seelannissa ja USAssa A1:stä. Riippuu siis ammujen lajista. Täällä lisää aiheesta: http://www.betacasein.org/, http://www.a2milk.com.au/. Kollega totesi, että näyttöä on, mutta saisi olla lisää. Ei mitenkään yllättävä kommentti.

    Meta-analyyseilla on tietysti paikkansa, toki toki. Riippuu vähän siitäkin, kuinka paljon asiasta tiedetään, esimerkiksi vaikutusmekanismeista. Yhteyksiä sen ja sen käytön välillä löytyy aika helposti. Nollatuloksia saisi tuoda entistäkin enemmän esille.

    1. Päinvastoin, Suomessa ja Euroopassa pääasiassa A1 maitoa.
      A1 maidon hajotessa muodostuu beta-kasomorfiinia.
      Kypsytetyssä juustossa beta-kasomorfiini (BCM-7) on hajotettu. BCM7 on voimakas hapetin ja on erittäin aterogeeninen.

  7. vähän perusinsinöörimäistä lähtökohtaa: Tarvitaanko maidon terveydestä näyttöjä, kun kaikki nisäkkäät evoluution tuloksena ravitsevat imeväiset äidinmaidolla. Kysymys siis on siitä, milloin se muuttuu ”epäterveelliseksi” ? Jos vauvojen seinämiin kertyy plakkia jo imetyksen aikana niin asia on selvä. Onko tuosta mitään tutkimuksia vai kyseenalaistaako tuota kukaan ?

    1. ”Tarvitaanko maidon terveydestä näyttöjä, kun kaikki nisäkkäät evoluution tuloksena ravitsevat imeväiset äidinmaidolla.”

      Perusinsinöörimäinen lähtökohta on tässä ongelmallinen, monestakin syystä (esim. annos ja konteksti). Eli lyhyt vastaus: kyllä tarvitaan.

  8. ”…hajanaisuus mikä heijastuu väistämättä meta-analyyseihin. Mitä enemmän on mukana tutkimuksia joissa esim. n on olematon, osanottajajoukko hyvinkin eri laidoista, tutkimusasetelmat heterogeenisiä jne. jne., on meta-analyysien anti väistämättä ongelmallista”. Näinhän se on. Ongelmallista on toki tällaisen tutkimusaineiston syynäily ilman meta-analyysiäkin. Ongelmallista on myös tutkimusten otsikointi. Viime aikoina olen törmännyt ”kuitukatsauksiin” joissa todellisuudessa muutettiin koko ruokavaliota, ”high fat meal” ateriakoe joka oli todellisuudessa myös high carb meal jne.

  9. Heh, hyviä esimerkkejä sulla, Reijo, noista nimeämisistä! 😀

    Meta-analyyseja tarvitaan, mutta jos meinaa saada tarkemman kuvan aiheesta, alkuperäistutkimukset on hyvä tuntea. Tietysti riippuu myös meta-analyysin laadusta. Ongelmahan tässä on, että ainakaan itsellä ei ole aikaa käydä läpi tutkimuksia näin huolella, koska en perusarjessa ole tutkija.

    Anyway, ajankohtaisesti maitoon liittyen… Herkutteluhetkien kruunaaja Ben&Jerry’s on päräyttänyt käyntiin kampanjan lehmien olojen kohentamiseksi EU:ssa: http://www.happycows.eu/fi/about-you Olen positiivisesti yllättynyt. Pitää laittaa Unilevelille palautetta, että suunta on oikea! 🙂 Jokainen saa olla jäätelöstä ja sen tervellisyydestä mitä mieltä haluaa (mielihyväruokaa, toimii), minua kiinnostaa lähinnä kampanja ja teemat sen taustalla.

  10. Yksi maidon hyöty lienee sen rasvassa menakinoni MK4 muodossa(grass fed). Voissa ja juustossa rasvaa on enemmän, joten MK4 on enemmän.
    Tämän lisäksi kypsytetyn juuston etu on uudet menakinoni muodot MK5 – MK14, nämä ovat bakteerien syntetisoimia.

      1. Miksi sitten mainitsit syövän ehkäisyn koskien K2:ta?
        Ravinnosta ei voi myöskään saada sellaisia määriä MK-7:ää, joka pystyisi tuomaan linkkaamiasi hyötyjä esim. syövän ehkäisyssä.
        Päivittäisellä Natto lautasellisella, ehkä.

      2. Hugo: ”Miksi sitten mainitsit syövän ehkäisyn koskien K2:ta? Ravinnosta ei voi myöskään saada sellaisia määriä MK-7:ää, joka pystyisi tuomaan linkkaamiasi hyötyjä esim. syövän ehkäisyssä.”

        Hyödyt selittynevät muilla menakinoneilla (MK-5 – MK-9). Kypsytetyissä juustoissa on n. 6 % MK-4:sta ja 94 % muita menakinoneja. Puoliintumisaika elimistössä on muuten MK-4:lla vain muutama tunti, MK-7:lla muutama päivä.

        Hugo: ”Yksi maidon hyöty lienee sen rasvassa menakinoni MK4 muodossa(grass fed). Voissa ja juustossa rasvaa on enemmän, joten MK4 on enemmän.”

        MK-4:sta on maidossa vain 1 mcg/100g, voissa puolestaan 15 mcg/100 g, ja kypsytetyissä juustoissa n. 56 (pehmeät juustot) – 76 (kovat juustot) mcg/100 g. Paras MK-4:n lähde on hanhenmaksapatee (370 mcg/100 g). Tiedot perustuvat Kate Rhéaume-Bleuen kirjaan, josta mainitsin aiemmassa kommentissani.

    1. Lihastohtorilla on asiaa. Kannattaa tutustua!

  11. Janne: ”A1 maidon hajotessa muodostuu beta-kasomorfiinia. Kypsytetyssä juustossa beta-kasomorfiini (BCM-7) on hajotettu. BCM7 on voimakas hapetin ja on erittäin aterogeeninen.”

    EFSA teki selvityksen A1-maidon peptideistä, mutta beta-kaseiinin terveysriskeistä ei löytynyt näyttöä fysiologisella tasolla:

    http://bit.ly/Qe1suH

    Epäilyt terveyshaitoista perustuvat ekologisiin tutkimuksiin ja niissä saatuihin korrelaatioihin, joiden perusteella ei voida tehdä yleistäviä johtopäätöksiä kausaliteetista.

    Asiaa on muuten käsitelty myös eduskunnassa:

    http://bit.ly/PdomAv

    Peter-NZ: ”Jos Suomessa haluaa A2-tuotteita, olisiko siina lisasyy suosia ranskalaisia juustoja? Ranskassahan lehmat tuottavat A2-maitoa.”

    Sveitsiläisissä Appenzeller- ja Gruyere-juustoissa maito taitaa olla myös A2-muodossa (joku voinee korjata, jos olen väärässä). Kumpaakin juustoa on saatavilla suomalaisista kaupoista ja molemmat ovat raakamaitoon tehtyjä.

    Reijo: ”Kuitenkaan 45 tapaus-verrokki- ja muuta väestötutkimusta käsittäneessä meta-analyysissä maitotaloustuotteet tai kalsium eivät olleet yhteydessä eturauhassyöpään.”

    Niin, jos tarkastellaan asiaa tilastollisesti, keskiarvojen avulla. Mutta, entäpäs ne maitotaloustuotteita käyttäneet yksilöt, jotka ovat sairastuneet eturauhassyöpään? Juhanan viestissä tulikin jo pohdintaa maidon mahdollisesta vaikutuksesta eturauhassyöpään.

  12. K2-vitamiiniin liittyen, voin suositella aiheesta kiinnostuneille Kate Rhéaume-Bleuen kirjaa ”Vitamin K2 and the Calcium Paradox”:

    http://www.amzn.to/nx4NbL (ks. sisällysluettelo klikkaamalla kuvan yläpuolelta ”Click to Look Inside”)

  13. @Micce
    Menakinonien puoliintumisaika ei juuri kerro mitään ja asia on kaikinpuolin tuntematon. Ilman fermentointi ”keksintöä” MK-7:ää ei ihminen pysty ruokavaliosta saamaan.
    Luonnollisiksi menakinoni lähteiksi jää liha ja sisäelimet ja näissä se on MK-4 muodossa.

  14. Jotenkin vähälle huomiolle jäi tämä kesällä ilmestynyt tutkimustulos, jossa meijerituotteiden todettiin alentavan riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. Yhtenä tekijänä itse Mozaffarian…

    ”Dietary intake of saturated fat by food source and incident
    cardiovascular disease: the Multi-Ethnic Study of Atherosclerosis”
    http://www.zuivelengezondheid.nl/PDF/de_Oliveira_Otto_AJCN_2012.pdf

    Siitä pätkä:
    ”Results: After adjustment for demographics, lifestyle, and dietary confounders, a higher intake of dairy SF was associated with lower CVD risk”

    1. Näin on. Lisäksi samassa tutkimuksessa lihavalmisteista saatu tyydyttynyt rasva oli yhteydessä sydän- ja verisuonisairauksiin. ”In contrast, a higher intake of meat SF was associated with greater CVD risk [HR (95% CI) for +5 g/d and a +5% of energy from meat SF: 1.26 (1.02, 1.54) and 1.48 (0.98, 2.23), respectively].”

  15. Lienee mahdollista, kuten artikkelissa todetaankin, etta lihan hemirauta ja lihavalmisteiden suola ja muut lisaaineet tekevat lihasta maitotuotteita epaterveellisempaa. Erot maito- ja lihatuotteiden SAFA-koostumuksissa tuskin ovat kovin merkittavia.

    1. Pientä eroa toki löytyy. Esimerkiksi siassa on enemmän kertatyydyttymättömiä kuin maidon rasvasssa. Minusta erittän mielenkiintoista on se, että liha, ja ehkä erityisesti sianliha, saattaa sisältää itsessään riittävän suuria määriä endotoksiineja LPS ja BLP, jotta Toll-like-respetori aktivoituu ja tulehduskaskaadi lähtee liikkeelle. Bongasin tämän artikkelin vasta hiljattain. Lihasssa voi olla siten muutakin kuin hemirautaa tai SAFA:aa joka kytkeytyy sen epäedullisiin vaikutuksiin terveyteen.

Kommentointi on suljettu.