Ruisleipä kipristää monen vatsaa. Mutta miksi?

Ylen terveysyuutiset kertovat tänään, että ruisleipä vääntää monen vatsaa. Se on totta.

Ylen artikkelissa haastateltu leipomoalan ammattilainen Kari Meltovaara epäilee syyksi leivän happamuutta ja käytettyä taikinajuurta. Jutussa annetaan ymmärtää, että hiivalla kohotetut, usein vaalemmat, leivät olisivat vatsan kannalta paremmin siedettyjä.

”Terveellisyyden perikuva aiheuttaa monelle vatsanväänteitä. Syynä on taikinajuureen leivotun leivän kypsytysprosessi.”

Seurattuani alan kirjallisuutta melko tiviisti ja oman vastaanottokokemukseni pohjalta näen tarpeelliseksi täydentää Ylen uutista.

Herkkä vatsa kaiken taustalla, jopa 500 000:lla

Käsitykseni mukaan vain luonnostaan herkkävatsainen saa toistuvasti ruisleivästä vatsaoireita.  Ns. teräspakki kestää tavanomaiset ruisannokset hyvin.

Markku Hillilän väitöskirjatutkimuksen mukaan Suomessa on herkkävatsaisia henkilöitä 5-16 % riippuen kriteeristöstä. Herkästä vatsasta puhutaan lääketieteessä ja Hillilän väitöskirjassa nimellä ärtyvän suolen oireyhtymä (ennen ärtynyt paksusuoli). Myös lyhennettä IBS, irritable bowel syndrome käytetään. Lisäksi toiminnallinen dyspepsia eli ylävatsavaiva kuuluu samaan pakettiin, ja voidaan lukea laajempaan käsitteeseen herkkä vatsa.

Herkän vatsan keskeisiä piirteitä:

  • Lisääntynyt kaasun tuotto suolistossa
  • Lisääntynyt kipusignaalien kuljetus aivokuorelle vatsan alueen suunnalta ja heikko keskushermoston ”kipusuodattimen” toiminta (viskeraalinen hypersensitiivisyys)
  • Matala-asteinen tulehdus suolistossa, joka ei kuitenkaan näy selvänä verenvuotona tai suolinukan vauriona
  • Suolistomikrobien häiriöitä: a) hyvien ja huonojen bakteerien epätasapaino b) ohutsuolen mikrobiston liikakasvu (SIBO, Small Intestinal Bactrial Overgrowth).
  • Suoliston lisääntynyt läpäisevyyys, ”vuotava suoli”
  • Mahalaukun vajavainen adaptaatio sinne tulevaan ruokamäärään  erit. dyspepsiassa (maha ei laajene rennosti löysemmäksi vaan ”hannaa” vastaan kun sinne tulee ruokaa)

Joillakin herkkävatsaisilla havaitaan kaikki nämä tekijät. Mutta on mahdollista, että jo pari samanaikaista tekijää riittää aikaan saamaan lievästi herkän vatsan. Herkkävatsaiset reagoivat helpommin myös stressiin, laktoosiin, ksylitoliin, sipuleihin, papuihin, omenaan, ruisleipään jne. vatsallaan.

Rukiin fruktaanit oireiden aiheuttajana

Tämän päivän käsityksen mukaan ns. FODMAP-hiilihydraatit ovat keskeisin herkan vatsan oireiden aiheuttaja. FODMAP:it ovat paksusuolessa bakteerien vaikutuksesta käyviä eli fermentoituvia hiilihydraatteja. Niitä voi sanoa myös hyvin lyhyiksi kuidun pätkiksi. Fermentaatiossa syntyy kaasua, sitoutuu vettä ja aiheutuu suolen venytystä, kipua ja turvotusta. FODMAP-hiilihydraatit fermentoituvat nopeammin ja täydellisemmin kuin muut samantyyppiset hiilihydraatit/kuidut kuten beetaglukaani. Siksi ne aiheuttavat enemmän oireita.

Ruis sisältää selvästi enemmän FODMAP-hiilihydraatteja kuin muut viljat (esim. Frølich et al. 2013). FODMAP-hiilihydraatteihin kuuluu viljan fruktaanit, jotka ovat eriteltyinä inuliini ja oligofruktoosi (FOS).

Kuvankaappaus 2013-4-29 kello 13.31.06
Rukiissa on FODMAP:ja (”fructans”) enemmän kuin muissa viljoissa. Lähde: Frølich W, Aman P, Tetens I. Whole grain foods and health – a Scandinavian perspective. Food Nutr Res. 2013;57

Kuten taulukosta nähdään, että FODMAP-hiilareihin kuuluvia fruktaaneja on rukiissa noin kolme kertaa enemmän kuin vehnässä ja ohrassa ja kaksikymmentä kertaa enemmän kuin kaurassa. Myös vehnä ainakin leseenä saattaa aiheuttaa vatsaoireita (Hebden et al. 2002), vaikka siinä onkin vähemmän fruktaaneja

Hitaasti fermentoituva beetaglukaani ei aiheuta yhtä paljon suolisto-oireita kuin fruktaanit. Siksi kaura sopii useimmiten herkkävatsaisille.

Rukiin gluteeni oireiden aiheuttajana?

Rukiissa on myös gluteenia, joka voi harvemmissa tapauksissa aiheuttaa vatsanpuruja ilman varsinaista keliakiaa. Luultavasti olemassa ns. gluteenisensitiivisyys, josta voit tarkemmin lukea täältä.

Toki gluteenisensitiivisyyttä koskevat testit tehdään tarkkaan ottaen vehnän gluteenilla. Rukiin aiheuttamaa mahdollista gluteenisensitiivisyyttä ei siis ole tarkkaan ottaen tutkittu ihmisellä. Vehnän gliadiini näyttäisi ainakin lisäävän suoliston läpisevyyttä ainakin ripulipainotteisessa IBS:ssä (Vazquez-Roque et al. 2013).

Itse pidän gluteenia epätodennäköisempänä oireiden aiheuttajana kuin fruktaaneja (FODMAP:ja).

Rukiin kypsytysprosessi

Ylen uutisessa rukiin huono sieto laitetaan leivän happamuuden syyksi. Tämä on toki mahdollista, mutta itse en usko tämän selittävän rukiin huonoa siedettävyyttä paljoakaan.

Leivän hapattaminen vähentää rukiin luontaista fruktaanipitoisuutta, minkä pitäisi olla eduksi vatsaoireiden kannalta (Frølich et al. 2013). Toisaalta, rukiin kuumentamisessa  saattaa syntyä resistenttiä tärkkelystä, joka voisi teoriassa lisätä oireita. Resistentti tärkkelys ei kuulu varsinaiselle FODMAP-listalle.

Kliinisiä tutkimuksia leivän happamuuden yhteydestä vatsaoireisiin ei myöskään ole. Lisäksi happamat ruuat kuten karpalot, puolukka, herukat, sitrushedelmät  ja  jogurtti ovat usein hyvin siedettyä herkkävatsaisilla. Ruisleivän pH on n. 3,5, mainittujen marjojen n. 2-4 ja jogurtin n. 4,5. Siten on epätodennäköistä, että juuri happamuus tai juureen leipominen sinänsä olisi kaiken takana.

Ylen uutisessa esitetään, että vatsan kannalta hiivalla leivottujen leipien siedettävyys olisi parempi. Potilaskokemusta on myös päinvastaista, sillä jotkin potilaat kokevat saavansa hiivalla leivotuista leivistä nimenomaisesti vatsaoireita (huonosti toteen näytetty tutkimuksissa). Hiivaleipien vaikutusta ei ole tutkittu kunnolla herkkävatsaisilla.

Lopuksi

Veikkaan, että n. 10-20 % suomalaisista saa oireita ruisleivästä. Olisi hyvä muistaa tämäkin puoli, kun ruisleipää kilvan kehutaan.

Kyse ei luultavasti kuitenkaan ole ruisleivän leivontatavasta. Ongelma syntyy kun luontaisesti herkkä vatsa kapinoi rukiin terveyttä edistäviä ominaisuuksia (fruktaaneja) vastaan. Onneksi suurimmalle osalle suomalaisista ruis sopii, ja sen valinta pääasialliseksi ruokaviljaksi onkin luultavasti terveysteko.

Hankalasta herkästä vatsasta kärsivän kannattaa hakeutua asiaan perehtyneen laillistetun ravitsemusterapeutin vastaanotolle.

Lähteitä

Frølich,  Åman & Tetens: Whole grain foods and health – a Scandinavian perspective. Food Nutr Res. 2013; 57

Laatikainen , Hillilä. Onko ärtyvän suolen oireyhtymän ruokavalio selkiytymässä? Fermentoituvien hiiliohydraattien rajoituksella lupaavia tuloksia. Suomen Lääkärilehti 2012;67: s. 2377-2382. (FODMAP-katsaus)

22 thoughts on “Ruisleipä kipristää monen vatsaa. Mutta miksi?”

  1. Rukiista luopuminen oli ensimmäinen askel kohti terveellisempää syömistäni. Kun aloitin nimittäin juosta tyttöjen perässä huomasin, että jotain pitäis tehdä paukkuvan peräni kanssa. Onneksi löysin syyllisen nopeasti, vaikka joskus sitten ratkesinkin Elannon jälkiuunileipään.

    Nyt noin 55 v. myöhemmin olen luopunut kaikista viljoista. Se on kyllä auttanut ehkä enemmän päänsärkyihini kuin herkkään vatsaani. Täällä Espanjassa kun tulee kuitenkin syötyä papuja ja muitakin fodmap- ruokia sen verran, ettei vatsa saa olla täysin rauhassa. Ongelma on kuitenkin hallinnassa.

  2. Minullakin oli teräsvatsa kunnes ei enää ollutkaan! Yhtäkkiä ei vain sopinut oikein mikään ja sittemmin opin, että ei varsinkaan viljat. En koskaan aiemmin ole ollut ns. herkkävatsainen ja vatsalla regoija. Suolisto siis kestää aikansa, noin nelikymppiseksi. Kaikkein parhaiten leivistä sopii juurikin juurella tehty!

  3. FB:n puolella tuli keskustelua liukenemattomasta viljan kuidusta. Haluaisinkn vähän tarkentaa käsitystä rukiin ja vehnän kuiduista.

    Rukiin ja vehnän kuitu on *sekä liukenevaa että liukoista*. Yllä olevassa taulukossa olevista kuitukomponenteista arabinoksylaani, beetaglukaani ja fruktaani ovat liukoisia. Selluloosa on liukenematon, kuten myös ligniini. Virheellisesti viljan lesettä pidetään usein pelkästään liukenemattomana.

    Lisätietoa esim. http://goo.gl/Va3yk

  4. Kyllä se on se gluteenisensitiivisyys vaan yleisempää ja yleisempää. Viljojen rakenne on erilaista kuin mitä se oli joskus vielä 50-luvulla, ja ei pelkästään minkään gmo:n ansiosta vaan ihan tavallisten risteytysten johdosta. Viljoista kasvatetaan ihan tietoisesti gluteenillisempia kuin mitä ne ennen olivat, jotta tietenkin olisivat leipomoteollisuudelle parempaa raaka-ainetta, leipoutuvampaa. Tämän lisäksi joihinkin leipiin, vaikka jo olisivat raaka-aineiltaan gluteeniviljoja, lisätään erikseen gluteenia, mistä se sitten lienee peräisin. Esim. vaasan ruispalat ovat tämmöisiä. Mikä joka lisää gluteenin määrää per leipäpala ja näin siis myös gluteenialtistusta, vaikka ei paljoa leipää määrällisesti söisikään. Toivottavasti nuo gluteenisensitiivisyyden testausmenetelmät vaan tarkentuvat ja paranevat, nyt tämä koko aihepiiri on vielä vähän ”hakusessa” meidän terveysjärjestelmässämme, juuri ja juuri on alettu ymmärtää, mikä on keliakia. Jos sitten parin kymmenen vuoden päästä jo tajuttaisiin, mikä on gluteenisensitiivisyys ja mitä kaikkea se voikaan aiheuttaa..voipi tulla paljon muutoksia sairauksien hoitoon, toivottavasti. Samaan aihepiiriin liittyy maitotuotteiden kaseiinit, ja esim.perunan lektiinit. Tietoa jo nyt on näistäkin asioista, ja lisää todennäköisesti tulee tulevaisuudessa.

    1. Tuo oli hyvä pointti tuo gluteenin lisääminen leipiin. Näin on monen ruisleivänkin kohdalla.

  5. Käsittääkseni on ”empiirinen fakta” että tuore ruileipä tuotaa suoistossa enemmän kaasuja kuin hieman vanhempi. Mikä on tarkin selitys tälle ilmiölle?

    Tein joku aika sitten koepaistoksen omatekemällä juurella,(villi) hiiva suoraan ilmasta ja noin 5 päivää tekeytymällä tuli vesi jauhoseoksesta kohtuullisesti kuplaa tuottavaa ”lateksia” ja mukana myos luonnollisen käymisen myötä maitohappobakteereja. Maukas tuli, oliivioljyä ja merisuolaa päälle, mutta leivän nouseminen jäi hiemna vajaaksi, olisi pitänyt vielä tiivistää hiivan määrää juuressa. ”tekeyttämällä” juurta päivä pari enemmän. Eli ei mitään lisättyä hiivaa ollut, sen juuren sekoitin sitten taikinaan ja annoin nousta. Vaivavaaminen oli myös minimaalista. Kokeiluprojekti, seuraava tehdään ruisjauhoon. Tämä oli valkoiseen jauhoon koe.

    Tässä ideantynkää miten tehdä:
    ”Manu Rang & Oyvind Lofthus – Apent Bakery”
    http://www.youtube.com/watch?v=joG0NazdTrU

    1. Näin kokemustieto puhuu, vanhempi ruisleipä sopii paremmin. Hiivojen ja bakteerien pitäisi kai kuolla uunissa (vai eikö), joten mikä se sitten mahtaa olla joka tuoreessa leivässä aiheuttaa oireita? Hiivan peptidi-”pilkkeet”, DNA-pätkät vai mikä?

      Jotkut sanovat, että leivän käyttäminen paahtimessa parantaisi myös erilaisten leipien siedettävyyttä. Tästä(kään) en ole huomannut tutkimuksia, mutta helppohan se on kaikkien kokeilla itse.

  6. Mahtaisikohan ne ruoansulatusentsyymeitä tuottavat suolistobakteerit (ja hiivat) näytellä tässä jotain tekijää? Tuskinpa ne kaikilla samoja ovat. Erothan alkavat jo synnytystavassa, keisarinleikatuilla on köyhempi mikrobifloora kuin normaalisynnytyksellä ulos tulleilla. Mitenkäs leivonnassa käytetyt (GMO:lla tuotetut) teollisuusentsyymit? Voisiko olla jopa niin, että kun ennen leipurit sairastuivat entsyymiallergiaan, nyt sairastutetaan kansa?

    Jos vatsa ei kestä ruista, tai muutakaan viljaa, turha sitä on syödä. Aika monet suolistosairaudet divertikkeleistä, IBS:stä aina happovaivoihin voitaisiin välttää, jos ihmiset tajuaisivat jättää terveelliseksi mainostettuja asioita pois ruokavaliostaan.

    Kaikki elollinen kuolee n. 120 asteessa 20 minuutissa. Jos dna-pilkkeet olisivat ongelma, pitäisi lähteä miettimään GMO:lla tuotettujen teollisuusentsyymien jäännöksiä rehuista alkaen. Niitä kun ei oikein ultra-nano-filttereillä saa pois, jota fermenttorin jälkeen suodatuksessa ennen entsyymin stabilointia käytetään.

    Paahtimessa ainakin sokerit yhdistyvät proteiinien kanssa (AGE-yhdisteet, glykaatio) . Niiden pitäisi olla haitallisia. Voisiko tuo olla sama kuin kivun tuntemuksessa, eli iskemällä vasaralla peukaloon pääsee hetkeksi irti muista säryistä? Eli vatsasta tulevia ”kipusignaaleita” ei tunne, kun kroppa tappelee jotain haitallisempaa vastaan?

  7. Olen kiinnostunut leivän hapattamisesta ja seuraavaksi kokeilen ”homeopaattista” ruisleipää, mikä tarkoittaa että teen happaman ruisleivän juureen täysjyväkauraleivän. Se ei siis ole ihan 100%:sta kauraleipää, mutta saattaa sopia herkkävatsaisille hapatettua ruisleipää paremmin. Minulla oli onni saada kollegalta erittäin hyvä juuri, jolla tulee tosi hyvää ruisleipää ja mielestäni vatsaystävällisempää kuin kaupan ruisleipä. Tämä on tietnekin vain mutu-kokemus. Tarkoituksenani on kehitellä hapanjuuri kauraleivälle. – siinä on siis kuitenkin hieman ruista mukana, minkä määrä kuitenkin tulee vähenemään jokaisen leipomiskerran jälkeen. Edellytys on, että pystyn pitämään hengissä tämän juuren. Tämä on siis suunnitelma, aika näyttää, miten tämä toteutuu. Välimeren maissa leivotaan paljon vaaleitakin leipiä hapanjuureen.

    1. Liisa heinonen kirjoitti:

      ”Tarkoituksenani on kehitellä hapanjuuri kauraleivälle. – siinä on siis kuitenkin hieman ruista mukana, minkä määrä kuitenkin tulee vähenemään jokaisen leipomiskerran jälkeen. Edellytys on, että pystyn pitämään hengissä tämän juuren. Tämä on siis suunnitelma, aika näyttää, miten tämä toteutuu. Välimeren maissa leivotaan paljon vaaleitakin leipiä hapanjuureen.”

      Valkoisesta testileivästäni tuli todella maukas, ei ehtinyt pöytään asti, kaikki meni uunin vieressä syöden, pähkinän, etikan, sitruunan makuja. puoli lasia vettä suoraan uuniin niin tulee rapea pinta Käymisessä/hapatettaessa tapahtuva etikan muodostus myös lisää leivän säilyvyyttä ja todennäkoisesti vaikuttaa myös sokerien imeytymiseen. On esitetty että hapattamisessa/käymisessä gluteenin haitalliset osat muuttuu vähemmän haitallisiksi. En ole vielä törmännyt ”koviin todisteisiin”.

      Pistähän tietoa miten kaura toimii.

  8. Olen kuullut sellaisiakin väitteitä erityisesti vehnästä, että vehnästä tulee myös jotain ainesosia jotka käyttäytyvät aivoissa huumeiden tavoin, mielihyvää ja euforiaa tuottaen. Ja että vehnässä olisi myös jotain puuduteaineiden tapaisia, mitä lie entsyymejä tai mitä ovat. Mutta eli jos vaikka rukiissa olisi samankaltaisia?? Ja viljoissa yleensä, että vaikka vähän tekee kipeää, se hyvänolon tunne mikä esim. pullasta ja kylmästä maidosta tulee, voittaa sen hetkellisen nipistelyn. Tai paremminkin niinpäin, että se euforia on sen verran voimakas, että vaikka jonkun ajan kuluttua syömisestä niitä nipistyksiä tuleekin, ei haittaa…kun se hyvänolon tunne peittää harmit alleen…mene ja tiedä, tuon Pekka Pöheikön vastaus oli hyvä, entsyymeillä tässä varmaan pisimmälle pelataan. Hiivan laadullakin lienee merkitystä. Ja tuolla taikinajuurella, niitäkin taitaa olla yhtä montaa eriliasta kuin mistä ne alun perin ovat kotoisin, joka talollahan oli muinoin oma taikinajuurensa, jota tarkkaan varjeltiin. Oletan sen olevan paljon parempi suoliston terveydelle kuin hiivan.

    1. Ilmassa, käsissä ja jauhoissa on aina villihiivaa, ei tarvitse muuta kuin tiivistää hapattamisella /käyttämisellä sitä noin viikko. Silloin on aidon originelli oma leipäjuuri.

      How To Make A Sourdough Starter – Video Recipe
      http://www.youtube.com/watch?v=5F86r7ByDFM

    2. Kyllä viljaproteiinit voivat saada ”pöntön sekaisin” siinä missä muut mielihyvää tuottavat aineet fruktoosista marihuanaan. Esimerkkejä on pilvin pimein, Pubmedissäkin http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23395255 voisi selittää miksi masennus on suurin kansantautimme.

      Lisää voi ihmetellä vaikka haulla http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/?term=gluten+brain

      Teollisuusentsyymeitä ruoan tuotannossa: esimerkiksi jauhojen sitko-ominaisuuksien parantamisessa http://kehittyvaelintarvike.fi/teemajutut/47-uusia-entsyymeja-elintarvikkeiden-rakenteen-raatalointiin … enkä nyt muista millä lakkaasia tuotetaan, joko se on kolibakteeri, aspergillus, trichoderma tai muu vastaava tuottaja-organismi, jota on ”hieman” peukaloitu GMO:n avulla.

  9. Silloin kun aikoinani vielä söin viljaa, huomasin surukseni säännönmukaisesti, että pienleipomon juureen tehty, hiivaton limppu pisti vatsan pahasti sekaisin. Kuitenkin silloisen Elannon Eloleipä, myös juureen tehty, ei tehnyt paljoakaan haittaa. Muokkaavatko eri juuret taikinan koostumusta eri tavoin? Vai onko ero bakteereissa/hiivoissa itsessään? Vai onko ero jauhoissa/lisätyssä gluteenissa?

    Viimeiset pari vuotta olen leiponut hapanleipää mm. tattarista. Se on tuntunut vatsaystävälliseltä. Tíetääkö kukaan tattarin mahdollisia fodmapeja/fruktaaneita?

  10. Mie: ”No tuskinpa sentään. Luovuus on toki hyvä asia, mutta tulkinnoissa olisi syytä olla edes jonkinlainen tolkku mukana.” -> tätähän mr. Laatikainenkin tekee omasta perspektiivistään ja toisten mielestä täysin tolkuttomasti 🙂

    Tryptofaanista masennukseen oli ”hieman kaukaa haettu” esimerkki, mutta olen sitä mieltä, että muokkaamalla entsymaattisesti (ja muilla tavoin) proteiinirakenteita voi saada terveyshaittoja aikaan (usein hitaasti esille tulevia).

    Mirka: hiivoja on monenlaisia. Esimerkiksi panimoteollisuudessa käytetään ns. immobilisoitua hiivaa, joka nopeuttaa oluen käymisprosessia. Veikkaan, että 100-vuotta vanhan taikinajuuren rihmasto on ”hieman” erilaista kuin leipomoiden käyttämä hiivan rihmasto. Noita eroja miettiessäsi sun pitäisi vielä tietää millaiseen biokemialliseen ympäristöön se suusta pistämäsi ruoka joutuu. Prionit mukaanlukien.

  11. Olen 58 vuotias. Sairastanut nivelreumaa 37 vuotta. Olen vaikeasti invalidisoitunut.
    Viljattomalla ruokavaliolla olen ollut nelisen vuotta. Tulehdukset ovat pysyneet aika hyvin kurissa. CRP ja La yleensä alle 10 (aiemmin usein yli 30, jokus yli 60). Se on tietenkin helpottanut elämääni monella tavalla. Suurin helpotus kipujen, turvotuksen ja aamujäykkyyden suhteen. Paikallishoitoja(kortisonipiikkejä) olen tarvinnut neljän vuoden aikana vain muutaman kerran. Aiemmin monta kertaa vuodessa vuosikymmenien ajan.
    Myös vatsan turvotus, ilmavaivat ja ulosteen vinkeä haju ovat taakse jäänyttä elämää.

    Syön jyvistä itse leivottua leipää. Auringonkukansiemeniä, kurpitsansiemeniä, seesaminsiemeniä, joskus hiukan riisijauhoa(siemeniä yhteensä 5 desiä), kolme kananmunaa ja kolme desiä juustoraastetta,1-2 tl leivinjauhetta. 2 rkl raejuustoa, majoneesia tai kermaa pehmentää leipää mutta ei välttämätön.
    Lämitä uuni 225 asteeseen.
    Sekoita kananmunat,juusto,majoneesi,raejuusto ja leivinjauhe kulhossa.Lisää sitten siemeniä niiin,että taikinasta tulee kiinteä, mutta ei kuiva.
    Levitä taikina uunipellille leivinpaperin päälle ja tasoittele se lusikalla.Taikinalevyn tulee olla melko litteä, noin sentin paksuinen.
    Paista uunin keskiosassa noin 15 minuuttia tai kunnes leipä on saanut kauniin kullanruskean värin.

    Laskin noin kalorit, 3200. Hiilareita vain 45 g. Jaan leivän kahdeksaan osaan. Yhdessä palassa energiaa n. 400 kaloria, eli uskomattoman paljon. Hiilareita vain n. 6 g/pala.

    Yleensä syön aamulla yhden palan jyväleipää tai juustosen(ohje karppaajien sivulla) ja lisäksi marjoja joihin sekoitettu lusikallinen pari turkkilaista paksua jogurttia. Ynnä kahvia ja tumma suklaata pari ruutua. Seuraavan kerran syön yhden kahden paikkeilla iltapäivällä.

    Oletko Reijo tietoinen, onko nivelreumaa sairastavilla tehty tutkimusta viljattoman ruokavalion vaikutuksista.

    Joskus 1980-luvulla muistan kuulleeni tutkimuksesta, jossa sioille oli syötetty ruista. Ruis aiheutti niille paljon vatsahaavaa ja niveltulehduksia. Onkohan sellaista tutkimusta tehty?(Ruotsissa?).

  12. Nivelreumaa sairastavilla ei ole tietääkseni tehty kliinisiä satunnaistettuja tutkimuksia puhtaasti gluteenittomalla ruokavaliolla. Sen sijaan täysin kasvisruokavaliota (vegaania) samalla gluteenittomana versiona on tutkittu reumassa hyvin lopputuloksin.

    Esim. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/11600749

  13. mä olen kyllä kuullut nivereumaa sairastavista, joilla selkeästi on ollut apua gluteenittomasta ruokavaliosta reumaoireissa, mutta tietenkin tämä nyt on eri asia kuin että olis joku virallinen tutkimus tehty. Ja eihän nämä yksittäistapaukset muka mitään missään merkitse..:)

    1. ”Ja eihän nämä yksittäistapaukset muka mitään missään merkitse..:)”

      Huolimatta siitä, että syy-seuraus -suhdetta näistä on usein kovin, kovin vaikea selvittää, ne merkitsevät kyllä aika monelle niin kauhian paljon kun on tarkoitus argumentoida suuntaan tai toiseen… 🙂

  14. Hei,
    tyttärelläni on fruktoosimalabsorbtio ja hän voi syödä ruisleipää muttei vehnää eikä ohraa. Tukiryhmässä (Australiassa perustettu yahoo-groups ryhmä joka seuraa Shepard:in sekä Monash Uni:n FODMAP:ja jne.) muut eivät voi syödä ruista juuri fruktaanien takia. En ole tätä voinut selittää itselleni mutta onneksi tyttäreni sentään ruisleipää voi syödä.
    Kiitos blogista! Olet ensimmäinen Suomesta löytämäni henkilö joka puhuu FM:stä, fruktoosista ja fruktaaneista!

    1. Kiitos Erika. Samalla tavalla kuin tyttäresi ei siedä ohraa/vehnää, kaikki eivät siedä toki kauraakaan. Juuri on ilmestynyt tämän mainitsemasi Aussiryhmän uusi tutkimus, joka osoitti että FODMAP-rajoitus vähensi oireita mutta gluteenilla ei ollut merkitystä oireiden kannalta. No Effects of Gluten in Patients with Self-Reported Non-Celiac Gluten Sensitivity Following Dietary Reduction of Low-Fermentable, Poorly-Absorbed, Short-Chain Carbohydrates.

Kommentointi on suljettu.