Gluteeni ja vehnä monien sairauksien ainoa syy? Ei kai sentään

Gluteeni ja vehnä monien sairauksien ainoa syy? Ei kai sentään

Kirjoitettu 04. Hel, 2013 kirjoittanut alueella Blogi

Sosiaalisen median viidakkorumpu lyö tulta gluteenittoman ruokavalion puolesta. Kaikkein villeimmät kirjoitukset syyttävät gluteenia suurin piirtein kaikista maan päällään kantavista sairauksista. Jenkeissä kardiologi William Davis on nyt kuuma peruna kirjoitettuaan kirjan Wheat Belly, jonka mukaan gluteeni ja nimenomaan hirviövehnä on lähes kaikkien sairauksien taustalla.  Tsekkaa Davisin kolmiosainen haastattelu Are you addicted to wheat lääkäri Oz’in ohjelmassa (vastannee MTV3:n Studio 55:tä), ja ymmärrät miksi Jenkeissä melskataan vehnästä

Omasta mielestäni tässä ylitetään hyvän maun ja kohtuuden rajat törkesti välittämättä lainkaan millaista tuhoa tällaiset pelottelut saavat aikaan keskivertokansalaisessa. Eikä puhettakaan, että asiaa tasapainottamaan otettaisiin vaikkapa asiaa pitkään tutkinut kliininen asiantuntija.

Onhan se hienoa, että yksi ihminen, kuten William Davis, kykenee ratkaisemaan vuosikymmeniä tuhansia tukijoita piinanneet ongelmat, eikö?

Ehkä varmuuden vuoksi kuitenkin on hyvä kysyä heiltä, jotka ovat asialle omistautuneet: maailman ykkösgluteenitutkijoilta.

Mitä gluteeni on?

Gluteeni on vehnässä, ohrassa ja rukiissa esiintyvä proteiini. Näiden viljojen gluteeni voidaan jakaa edelleen komponentteihinsa eli gluteniineihin ja prolamiineihin seuraavasti:

  • Vehnän gluteeni koostuu gliadiinista ja gluteniinista
  • Rukiin gluteeni koostuu sekaliinista ja gluteniinista
  • Ohran gluteeni koostuu  hordeiinista ja gluteniinista

Prolamiinit ovat runsaasti proliini-aminohappoa sisältäviä peptidimolekyylejä. Gliadiinit, sekaliinit ja hordeiinit voidaan puolestaan jakaa useisiin eri muotoihin, joilla kullakin voi olla taipumus aiheuttaa erilaisia reaktioita.  Gliadiini on prolamiineista eniten tutkittu, ja sen merkitys esim. keliakian synnyssä on kiistaton. Sekaliini ja hordeiini aiheuttaa myös  oireita, esim. keliakiassa, joskin niiden vaikutuksia on tutkittu merkittävästi vähemmän.

Vehnän gliadiini poikkeaa monista muista proteiinimolekyyleistä mm. siten, että se vaikuttaa tsonuliiniproteiiniin, joka puolestaan säätelee tiiviitä liitoksia suolen limakalvolla. Gliadiini lisää ohimenevästi suolen läpäisevyyttä juuri tsonuliinin välityksellä avaamalla tiiviiitä liitoksia (Fasano A 2011). Alessio Fasano on yksi eniten julkisuutta saaneita gluteenitutkijoita, hänen haastattelun gluteenista ja tsonuliinista voi lukea täältä. Kohtuuden nimissä on kai todettava, että esimerkiksi lihan tai kalan vaikutuksia tsonuliiniin ei tunneta.

Sapone et al. katsausartikkeli ja konsensuslausuma 2012

Vuonna 2012 kansainvälinen gluteenitutkijoiden ryhmä päätti laittaa yhteen kansiin käsityksensä gluteenin aiheuttamista sairauksista. Ryhmän tunnetuin jäsen saattaa olla aikakauslehdissä ja blogeissa tiuhaan mainittu  jenkkitutkija Alessio Fasano. Ryhmässä oli mukana Suomesta Tampereella työskentelevä pitkän linjan keliakiatutkija gastroenterologi Katri Kaukinen.

Tutkijat eivät rajoittaneet selvitystään vain mahasuolikanavan sairauksiin, vaan tarkastelivat myös muita sairauksia.

”This review will summarize our current knowledge about the three main forms of gluten reactions: allergic (wheat allergy), autoimmune (celiac disease, dermatitis herpetiformis and gluten ataxia) and possibly immune-mediated (gluten sensitivity), and also outline pathogenic, clinical and epidemiological differences and propose new nomenclature and classifications.”

Eli lyhyesti sanottuna: tässä paketissa pitäisi olla viimeisin kliinisissä tutkimuksissa vahvistettu tieto gluteenin aiheuttamista sairauksista. Käsittelen tähän artikkeliin sisällytetyt keskeiset gluteeniin liitetyt sairaudet (5 kpl) seuraavaksi kunkin erikseen.

1 Keliakia

Keliakiasta on vaikea keksiä mitään uutta sanottavaa. Selvää artikkelin tehneiden tutkijoiden mielestä on, että keliakian esiintyvyys on kasvussa. Suomessa keliakian esiintyvyys (varmistettu diagnoosi) on Keliakialiiton mukaan 0,5 % (n. 30 000 henkilöä), mutta arvioitu todellinen esiintyvyys lienee lähellä 2 %. Diagnoosi tehdään veritestillä (endomysiini- tai tranglutaminaasivasta-aineet) ja varmistetaan aina ohutsuolinäytteellä.

Sairauden syntymekanismi: autoimmuuni (T-solu-välitteinen)

Oireiden alkaminen: viikkoja tai vuosia gluteenin nauttimisen jälkeen

Keliakia tuhoaa suolen nukkaa, poimuja eli villuksia

2 Dermatitis herpetiformis eli ihokeliakia 

Artikkelin mukaan ihokeliakian esiintyvyys on Suomessa 0,06 % (n. 3 200 henkilöä vs Terveyskirjasto: 5 000 henkilöä). USA:ssa ja Iso-Britaniassa esiintyvyys on vain 0,01 %. Ihokeliakia esiintyy yleensä kyynärpäiden, polvien, pakaroiden, hiuspohjan ja hartioiden alueella.

Ihokeliakia voi esiintyä ilman ohutsuolen suolinukan vauriota tai sen kanssa. Yleensä selvä suolinukan vaurio löytyy (artikkelin mukaan 65-75 %:ssa tapauksista löytyy). Sen vuoksi koepalan ottaminen ohutsuolesta kuuluu diagnostiikkaan ihokoepalan lisäksi. Hoitona on gluteeniton ruokavalio olipa kyseessä pelkkä iho-oire tai yhdistetty iho-suolistokeliakia.

Sairauden syntymekanismi: autoimmuuni (T-solu-välitteinen)

Oireiden alkaminen: viikkoja tai vuosia gluteenin nauttimisen jälkeen

Ihokeliakia. Lähde: http://www.celiaccentral.org/skin/

3 Gluteeniataksia

Ataksia on aivoperäinen neurologinen oire, joka ilmenee esim. käsien, jalkojen, suun tai silmien liikkeiden huonona koordinaationa, haparointina ja tasapainovaikeuksina. Ataksian yleisin aiheuttaja on luultavasti alkoholismi.

Jos alkoholia, MS-tautia, perinnöllisiä sairauksia, kemikaaleja tai muuta selvää syytä ei löydy taustalta, voidaan puhua idiopaattisesta (vailla selitystä oleva) ataksiasta. Katsauksessa referoidun  pienen suomalaisen aineiston mukaan, gluteeni (”keliakia” artikkelissa) voi selittää 16,7 % sellaisista ataksioista, jotka eivät ole alkoholin aiheuttamia. Aineistosta löytyvien muiden tutkimuksien mukaan gluteeni voi selittää n. 10-40 % idiopaattisista ataksioista.

Mahasuolikavan oireet ja muutokset eivät usein ole läsnä ataksiapotilailla. Katsauksen mukaan gluteeniataksiasta kärsivistä korkeintaan 10 %:lla on mahasuolikanavan oireita. Erään brittiläisen pienehkön aineiston mukaan 24 %lla löytyy keliakialle tyypillinen suolinukkavaurioa biopsiassa (Hadjivassiliou M et al. 2003). Sen sijaan aivokudoksen atrofiaa MRI:ssä havaittiin 79 %:lla saman tutkimuksen mukaan.

Idiopaattiset ataksiat ovat erittäin harvinaisia . Yhden walesilaisen selvityksen mukaan idioppaattisista ataksioista kärsii 0,0084 % väestöstä , ja niistä siis 10-40 % saattaa liittyä gluteeniin. Käytännössä Suomen kokoisessa maassa tämä saattaisi tarkoittaa n. 100 henkilöä, joilla voisi olla gluteenista johtuva ataksia. Tämä on toki arvailua, koska en löytänyt yhtään suomalaista selvitystä idiopaattisen ataksian esiintymisestä.

Gluteeniataksian diagnoosi perustuu katsauksen mukaan useiden eri vasta-aineiden määrittämiseen verestä ja vähintään vuoden mittaisen gluteenittoman ruokavalion kokeiluun, ja sen tuottamaan kliiniseen vasteeseen.

Sairauden syntymekanismi: autoimmuuni (T-solu-välitteinen)

Oireiden alkaminen: viikkoja tai vuosia gluteenin nauttimisen jälkeen

Lähde: www.avemariasongs.org

4 Gluteenisensitiivisyys

Artikkelissa annetaan konsensustunnustus sille, että mahdollisesti olemassa on gluteenisensitiivisyys ilman keliakiaa. Tällöin maha-suolikanavan oireet ovat kuten keliakiassa, mutta suolesta ei löydy nukkavauriota tai dermatitis herpetiformista ei havaita. Muitakin oireita, kuten käyttäytymishäiriöitä jne. voi olla. Lisäksi vehnäallergia voidaan poissulkea.

Gluteenisensitiivisyyttä on tutkittu erityisesti USA:ssa Marylandin klinikassa ja Australiassa Monashin yliopistossa. Kaksoissokkoutettuja altistustutkimuksia silkalla gluteenilla on tehty käsittääkseni vain yksi, jonka olen referoinut aiemmin täällä, jota Katri Kaukinen kommentoi täällä.

Gluteenisensitiivisyydelle ei voida antaa mitään esiintyvyysarviota. Erilaisiin tutkimuksiin Marylandin klinikkaan tulleista vain 6 % täytti gluteenisensitiivisyyden kriteerit, mutta heitä ei uudelleen altistettu gluteenille sokkoutetusti. Kyse on siis valikoituneesta poikkileikkaushavainnosta, jossa mukana olleita ei altistettu uudelleen gluteenille. Valikoitumattommista laajoista potilasaineistoista ei ole tietoa. On arvailtu, että esiintyvyys valikoitumatomassa väestössä voisi olla keliakian luokkaa , siis arvailtu.

Gluteenisensitiivisyyden oireiksi katsauksessa mainitaan suolisto-oireiden lisäksi:  lihas- ja nivelkivut, lihaskrampit, jäsenten puutuminen/turtuminen, painonlasku ja krooninen väsymys sekä käyttäymisessä havaittavat muutokset.

Sairauden syntymekanismi: Mahdollisesti luontainen immuniteetti

Oireiden alkaminen: tunteja tai päiviä nauttimisen jälkeen

Gluteenisensitiivisyys ilman keliakiaa on voitu vahvistaa sokoutetusti vain heillä joilla on samanaikaisesti muutenkin herkkä vatsa eli IBS.

Gluteenisensitiivisyyttä on tutkinut myös palermolainen tutkijaryhmä. Heidän uudehkon aineiston mukaan ärtyvän suolen oireyhtymän potilaista 30 %  saa oireita sokoutetussa altistuksessa vehnästä annoksella 12 g/pv, kolmeen annokseen jaettuna piilotetussa kapselissa (Carroccio et al. 2012). Huomattava ero australialaisen tutkijaryhmän menetelmään on, että italialaisen altistavat vehnäjauholla eikä pelkällä gluteenilla (kuten aussit). Vaikka 12 grammaa vehnää sisältää melko pienen määrän inuliinia ja FOS:ia, on mahdollista että ne ovat myös oireiden aiheuttajia uudelleen altistuksessa. Itse asiassa italialaistutkijat ovat tämän tiedostaneetkin ja käyttävät omaa termiään vehnäherkkyys, jota ei  käytä juurikaan muut tutkijaryhmät. Ja kuten edellä todettu konsensuslausumassa mukana ollut ryhmä esittää käytettäväksi nimenomaan gluteenisensitiivisyys termiä.

Ohimennen on vielä hyvä mainita, että gluteenisensitiivisyyteen, toisin kuin keliakiaan, ei näytä liittyvän pysyvästi vuotava suoli, näin on todennut itse guru Alessio Fasano tutkijaryhmineen.

5 Vehnäallergia

Vehnäallergia ilmenee hyvin pian vehnälle altistumisen jälkeen. Oireita voivat olla iho-oireet, kuten kutina ja urtikaria, riniitti (nenän vuotaminen), hengityksen vaikeutuminen, rasitukseen liittyvä anafylaksia ja mahasuolikanavan oireet. Leipurit ovat erityisessä vaarassa altistua vehnäallergialle. Lapsilla vehnäallergiaa saattaa esiintyä n. 4 %:lla mutta allergia häviää usein iän myötä. Systemoiduissa katsauksissa vehnäallergian esiintyvyydeksi on saatu eri väestöissä n. 0,5 %, näin konsensuslausuma referoi.

Diagnoosi tehdään prick-testillä (ihotesti) ja in vitro IgE-määrityksellä.

Sairauden syntymekanismi: Allergia (IgE-välitteinen)

Oireiden alkaminen: minuutteja tai tunteja vehnän nauttimisesta. 

Leipurit ovat muita alttiimpia vehnäallergialle. Vehnäallergiassa suolinukka ei tuhoudu, eikä ole keliakiavasta-aineita. Oireet ilmenevät nopeasti iholla ja hengitysteissä, vaikkakin vatsa voi myös oireilla.

Perspektiivi

Nettiä ja julkista keskustelua tarkemmin seuraavat huomaavat, että edellä olevasta listasta puuttuu mm. sellaiset nettikeskusteluissa vilahtelevat sairaudet kuin skitsofrenia, tyypn 1 diabetes ja wheat belly, vehnämaha (vrt. kaljamaha).

Skitsofrenian ja muiden psykiatristen sairauksien osalta tarina on hyvin alkupisteessä. Yhtään kontrolloitua kliinistä tutkimusta ei ole, joissa skitsofrenian oireita olisi voitu vähentää gluteenittomalla dieetillä.  On kuitenkin vahvoja viitteitä siitä, että skitsofreniaa sairastavilla on enemmän gluteenisensitiivisyyttä ja keliakiavasta-aineita (mm. Cascella et al. 2011)

Vehnämahan popularisoi videolla esiintyvä erittäin kiistanalainen William Davis. Hänen mukaansa vehnä lihottaa ja aiheuttaa kaljamahan tyyppistä keskivartalon paisumista. Iltapäiväkehdistökin referoi Davisin kirjaa Suomessa. Davisin argumentit eivät useinkaan kestä päivänvaloa, eikä varsinkaan tieteellistä kritiikkiä kuten tämä äskettäin julkaistu katsaus hänen kirjansa argumentteihin osoittaa. Kyse on taas kerran popularistisesta liioittelusta ja kokonaisevidenssin piittaamattomasta laiminlyönnistä, kuten usein ”vallankumouksellisia” ruokavaliota käsittelevissä kirjoissa. Väitteitä tuetaan vakuuttavan oloisilla tutkimusviitteillä, jotka ovat käytännössä potaskaa  (koe-elän-, ja koeputkitutkimuksia, aihealueen ulkopuolelta tehtyjä tutkimuksia, evidenssin hierarkian alapäässä olevia tutkimuksia jne. ).

En ole löytänyt yhtään satunnaistettua kliinistä tutkimusta, jossa gluteeniton ruokavalio olisi laihduttanut enemmän kuin vertailuruokavalio (vertaa vaikka kymmenien laadukkaiden karppaustutkimusten määrään).

Jos yllä esitetyt osin arvauksenomaiset esiintyvyystiedot yhdistetään, veikkaan gluteeniin liittyviä sairauksia olevan väestöissä noin 3 %:lla.  Tämä on saman verran kuin väestöissä on esimerkiksi pähkinä- ja kala-allergikkoja (Ben-Shoshan et al. 2011) .

Olisiko mielestänne oikein syyttää kalaa, äyriäisiä ja pähkinöitä epäterveelliseksi sen vuoksi, että n. 3 % väestöstä saa niistä joko allergiaoireita tai mahasuolikanavan oireita? Entä jos kaikkille elintarvikkeille alettaisiin etsiä vasta-aineita, tutkittaisiin niiden vaikutuksia tsonuliiniin ja haettaisiin niiden yhteyksiä eri sairauksiin, miten paljon viitteellistä evidenssiä löytyisi vaikka juuri kalaa ja pähkinöitä vastaan?

Vehnä, rukiin ja ohran aiheuttamien vatsanpurujen taustalla on usein herkkä vatsa eli ärtyvän suolen oireyhtymä lievänä tai vaikeana versiona. Kotimaisissa viljoissa on inuliinia ja oligofruktoosia eli FOS:ia ja selluloosaa, joiden tiedetään myös aiheuttavan vatsaoireita herkille. Tämä kuvasarja valottaa aihetta. Ja jotta asia ei olisi näin yksinkertainen joissakin vehnä- ja muissa viljatuotteissa on vielä resistenttiä tärkkelystä, joka on myös paksusuolen bakteereiden fermentaatioon hyvin kelpaava huonosti imeytyvä hiilihydraatti. Resistentti tärkkelys voi ainakin teoriassa aiheutta myös oireita.

Herkkämahaisen henkilön vatsa voi turvota todellakin kuin rantapallo yhdenkin päivän aikana, jos syö paljon viljaa. Kyse on kuitenkin ilmasta ja nesteestä.

Lopuksi

Gluteeniataksian ja gluteenisensitiivisyyden esiintyvyystiedot ovat hyvin hataria, mutta ainakin gluteeniataksia on äärimmäisen harvinainen.

Erityisesti huomioitavaa on, että gluteenisensitiivisyys on sokkoutetuissa tutkimuksissa voitu osoittaa vain heillä, jotka täyttävät ärtyvän suolen oireyhtymän kriteerit eli ovat yleisesti ottaen herkkävatsaisempia kuin muut. Herkkävatsaiset ovat:  herkistyneet suolistoalueen venytyskivulle, tuottavat enemmän suolistokaasua, ”potevat” mikrobihäiriöitä ja lievää matala-asteinen tulehdusta suolessa, jota ei näy suolen tähystyksessä (ei verenvuotoa, ei nukkavauriota tms.).

Väitteelle, että Suomessa olisi eniten maailmassa gluteenisensitiivisiä ei ole katetta. Gluteenisensitiivisyyden määrittämiseen ei ole laboratoriokoetta, se voidaan tehdä vain sulkemalla pois keliakia ja vehnäallergia sekä altismalla henkilö uudestaan gluteenille sokkoutetusti. Jos altistus tehnään vehnätuotteella kyse on myös aina samanaikaisesta inuliinin ja oligofruktoosin (FOS) saannin lisäämisestä. Tällöin todellisuudessa jää arvoitetukseksi onko kyse inuliinin ja FOS:in vai gluteenin aiheuttamasta ongelmasta. Itse uskon tutkimusmassan perusteella että FODMAP-hiilihydraatteihin kuuluvat inuliini ja FOS aiheuttavat useammille ongelmia kuin gluteeni.

Ylivoimainen enemmistö sietää gluteenia ja kotimaisia viljoja hyvin. Puhdistettuina höttöhiilareina nämä viljat ovat terveydelle  epäedullisia, kun taas täysjyvävilja on terveyttä edistävää.

Oma käsitykseni edelleen on, että suurin yksittäinen väestöryhmä joka hyötyy rukiin, vehnän ja ohran määrän vähentämisestä on hankalaoireisesta ärtyvästä suolesta kärsivät. Heitä voi olla n. 5 % väestöstä. Heille sopii 100 % kaura, joka ei sisällä merkittäviä määriä gluteenia, eikä FOS:ia eikä inuliinia. Useimmat myös sietävät pieniä annoksia ruisleipää vatsan rauhoittumisen jälkeen.

Muilta osin, jäitä hattuun ja pysytellään kuulolla gluteenin suhteen.

Anna Sapone, Julio C Bai, Carolina Ciacci, Jernej Dolinsek, Peter HR Green, Marios Hadjivassiliou, Katri Kaukinen, Kamran Rostami, David S Sanders, Michael Schumann, Reiner Ullrich, Danilo Villalta, Umberto Volta, Carlo Catassi and Alessio Fasano. Proposed new nomenclature and classification of gluten-related disorders. BMC Medicine 2012, 10:13

PS. Tässä samaa asiaa vähän eri näkökulmasta

Aiempia kirjoituksiani teemasta

Vuotava suoli (Leaky Gut)

Resistentti tärkkelys, kuidun ja FODMAP -hiilihydraattien sukulainen

Gluteeniherkkyys ilman keliakiaa, keliakiatutkija vastaa

Tietoa vatsan hyvinvoinnista ja ruokavaliosta: www.tervevatsa.fi

Tags: , , , , , , ,

74 vastausta to “Gluteeni ja vehnä monien sairauksien ainoa syy? Ei kai sentään”

  1. Eetu

    04. Hel, 2013

    Itse aikoinani paleo-dieettiä kokeillessani huomasin voivani paremmin ilman gluteiinia (tai ilman kaikkia viljoja). Leipä ja pasta ovat kuitenkin niin suurta herkkua mulle, etten voi olla niitä syömättä. Sosiaalinen elämäkin helpottui huomattavasti kun palasin viljaan ja muutenkin tuntui kuin olisin vapautunut ”vankilasta” lopetettuani paleon. Henkisesti voin siis paremmin, mutta ilmavaivat ovat melkoiset.

  2. Tallaaja Tavis

    04. Hel, 2013

    Crohn ja Colitis -sivuilla huomaa, että moni viljat jättänyt on voinut paremmin ilman viljoja. Lääkärit sanovat edelleen, että ruualla ei ole vaikutusta tai että pitää itse kokeilla mikä sopii. Syy sairauteen/ tilaan ei ehkä ole viljat, mutta ilman viljoja on helpompi olo, toinen seikka sitten on se, onko tulehdus suolessa tosiasiassa vähäntynyt vai onko vain turvotus ja kivut lieventyneet. Molemmat tulehdukselliset suolistosairaudet ovat lisääntyneet varsinkin nuorilla. Lisäksi varsinkin ärtyneestä suolesta kärsineet ovat saaneet avun, mutta on huomioitava, että ärtynyttä suolta ei yleensä ole tutkittu, vaan on vain yritetty poissulkea muita sairauksia tai ei tutkittu lainkaan. Itsekin voin hyvin ilman viljoja, luultavasti myös siksi, että syön vastaavan määrän parsakaalia… Sairaiden keskustelupalastaa seuraamalla pysyy mutu-tuntumassa, vaikka tutkimuksia ei olekaan. Voihan olla, että viljat syrjäyttävät hyviä suolistobakteereja? Eli määrät ratkaisevat? Kyse ei ehkä ole lainkaan ruuan ainesosista, vaan niitä pilkkovista bakteereista ja niiden tuotoksista. Toisaalta ei ole tutkittu edes luomuvehnän ja tavallisen vehnän eroja. Siinäkin voi olla jotain, ken tietää? Aukkoja on siis vielä monia.

    • Reijo Laatikainen

      04. Hel, 2013

      Monilla tahoilla ollaan sitä mieltä, että tätä soppaa on keittämässä liian steriili ympäristö ja mahdollisesti liikkumattomuus ja stressi. Kaikilla näillä on ikävä vaikutus suoliston mikrobiflooraan. Nykyinen elinympäristö ja elämäntavat aiheuttavat negatiivisia muutoksia suolistofloorassa joka taas alistaa mahdollisille viljan aiheuttamille vaivoille. Tiedä häntä lopulta.

      • Jussipussi

        10. Hel, 2013

        ”Monilla tahoilla ollaan sitä mieltä, että tätä soppaa on keittämässä liian steriili ympäristö ja mahdollisesti liikkumattomuus ja stressi. Kaikilla näillä on ikävä vaikutus suoliston mikrobiflooraan. Nykyinen elinympäristö ja elämäntavat aiheuttavat negatiivisia muutoksia suolistofloorassa joka taas alistaa mahdollisille viljan aiheuttamille vaivoille. Tiedä häntä lopulta.”

        Miten tapauksissa ”screenataan” esim antibioottien ”käyttohistoria”?

        ”Association of repeated exposure to antibiotics with the development of pediatric Crohn’s disease–a nationwide, register-based finnish case-control study.”

        ”Repeated use of antibiotics may reflect shared susceptibility to childhood infections and pediatric Crohn’s disease or alternatively may trigger disease development.”

        http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22366379

  3. LDL-Richard

    04. Hel, 2013

    Hyvä kirjoitus Reijo,

    tässä videossa, joka mukana ensimmäisessä PrimitiveNutrition -sarjassa, hyvä katsaus, keliakkiaan, skitsofreniaan, viljakauhuun, ja paleo-pseudotieteeseen.

    Primitive Nutrition 23: Thin Gruel on Grains, Part II
    http://www.youtube.com/watch?v=iJxEZp-brOE&list=PLCC2CA9893F2503B5

  4. Emilii Dove

    04. Hel, 2013

    Kiitos erinomaisesta kirjoituksesta!
    Olen viime aikoina yrittänyt lukea jotain järkevää gluteenista, joten tämä tuli hyvään saumaan.
    Tuolla minun blogini puolella eräässä keskustelussa ehdotettiin myös sitä, että gluteeni aiheuttaisi virtsankarkailua. Ja miksei näillä yliherkillä näin voisi tosiaan ollakin.
    Koko asia on kuitenkin saanut aivan kohtuuttomat mittasuhteet. Mikäköhän on seuraava ruokatrendi glueenittoman jälkeen?:)

  5. Veikko P

    04. Hel, 2013

    Minulla ärtynyt suoli rauhoittui huomattavasti , niin kuin Reijokin sanoi, mutta myös päänsäryt vähenivät, kun vähensin vehnän minimiin.

    Vhh -tyyppisellä ruokavaliolla olen ollut jo pitempään joten muutos ei ollut suuri, mutta näköjään olennainen.

    Luulen, siis en tiedä, että kyse on nimenomaan pitkäaikaisuudesta, sillä olen kokeillut satunnaisilla pullakahveilla ilman mitään ongelmia. Eihän vehnä myrkkyä ole, mutta jatkuvasti ja runsaasti käytettynä voi oireilu olla
    yllättävääkin.
    Olemme vaimon kanssa kumpikin nyt vehnäsen karttajia, emmekä näe mitään syytä palata pullanmussuttajiksi. takaisin.

    Davisin väite, että jalostettu nykyvehnä ei ole enää kunnon vehnää voi olla ongelman ydin.

  6. Kassu

    04. Hel, 2013

    Kun jätin viljat pois ja vähensin hiilareita, ei ole ollut enää lainkaan närästystä, ei aftoja suussa, ei suupielien halkeiluja eikä minkään sortin ilmavaivoja. Ilmavaivat ovat tuntematon suuruus tällä ruokavaliolla. Aiemmin en pystynyt syömään esim. rasvaista jauhelihaa, koska siitä seurasi ankara närästys. Nyt pystyn käyttämään rasvaa ilman mitään vaivoja. Ainakin minulle viljaton ruokavalio sopii. Minulla ei ole todettu keliakiaa.

    • Jussipussi

      05. Hel, 2013

      Kaikille ”viljahaasteista oletettavasti kärsiville”, mites kaura, onko kokemuksia?

      • Reijo Laatikainen

        05. Hel, 2013

        Jussipussi, minun vastaanotolla käy IBS:stä kärsiviä henkilöitä, joista suurin osa kertoo sietävänsä kauraa. Joko jo ennen vastaanottoa tai ohjeistukseni jälkeen viikkojen kuluttua.

        Mutta mielellään myös Jussipussin kysymykseen lukijoiden omakohtaisia kokemuksia.

      • Eetu

        05. Hel, 2013

        Mulla ainakin kaurapuurosta tulee pahimmat ilmavaivat. Pari leipää vatsa saattaa sietää ilman pahempia ilmavaivoja, mutta kaurapuurosta muutun ilmapalloksi.
        Kun en syönyt viljaa, niin pystyin myös syömään kaalia, sipulia, kananmunia ja omenoita ilman mitään rajoitusta, kuitenkaan kärsimättä ilmavaivoista. Kun vilja on mukana kuvioissa, niin ed. mainitut ruoka-aineet lisäävät ilmavaivoja huomattavasti. Vaimo ei koskaan palannut viljoihin yhteisen paleokokeilumme jälkeen, koska on erittäin tyytyväinen ilmavaivojen poissaoloon.
        Se tässä gluteiini ja viljakysymyksessä ihmetyttääkin, kun kaikki tuntemani ihmiset voivat niin paljon paremmin ilman viljaa, vaikka heillä ei ole mitään diagnosoitua sairautta liittyen viljoihin. Tutkimukset eivät tätä kuitenkaan tue. Omalla kohdalla kuitenkin (kuten aikaisemmin mainitsin) koen elämän niin paljon helpommaksi kun voin syödä viljaa, vaikka vatsa ei siitä pidäkkään.

      • Eetu

        05. Hel, 2013

        Korjataan vielä edeltävään, että ei kaikki tuntemani ihmiset voi paremmin ilman viljaa, vaan kaikki tuntemani ihmiset jotka ovat kokeilleet viljattomuutta (7 henkilöä). :)

    • Reijo Laatikainen

      05. Hel, 2013

      Eetu, ”Kun vilja on mukana kuvioissa, niin ed. mainitut ruoka-aineet lisäävät ilmavaivoja huomattavasti. ” Jos näin on niin silloin yksi tekijä voisi olla tuo gliadiinin vaikutus tsonuliiniproteiiniin, josta alussa kirjoitan. Ja ehkä lisäksi suoliston mikrobiflooran epästabiliutta tms. lisäksi. Arvaus.

      On myös todettava, että vastaanotollani on käynyt useita henkilöitä, joilla viljan poistaminen ruokavaliosta ei ole vähentänyt vatsa- tai muita vaivoja.

  7. Someone

    05. Hel, 2013

    Kuten monet muutkin täällä kirjoittaaneet ovat maininneet, itse myös pääsin vatsa vaivoistani jättämällä viljat pois. Se ei tietenkään ole mikään todiste vielä siitä, että oireet ovat johtuneet juuri gluteenista.

    Oireita oli mm. närästys, uskomaton vatsan turvotus, ajottain ripulia ym. Juuri sellaista oireita, jotka laitetaan tuohon IBS nimikkeen alle. Kun minulle tuo diagnoosi joskus lätkäistiin, eipä paljoa puhistu FODMAP ruokavaliosta saati sitten viljattomasta. Ehkä käskettiin varoa tomaatteja, paprikaa, kahvia, sitrus hedelmiä jne. jne. Sellasia tuotteita joiden kanssa minulla ei ole ainakaan nykyisin mitään ongelmaa (keliakiakin on siis testattu).

    Yksi erittäin mielenkiintoinen havainto omalla kohdallani on ollut, että olen kuin taika iskusta saanut takaisin kyvyn käyttää laktoosipitoisia tuotteita. Laktoosi intoleranssini oli todellakin herkkä, en sietänyt mitään, nykyisin voin käyttää
    maito tuotteita ihan vapaasti, jos jotain niin maksimissaan pieniä ilmavaivoja saattaa ilmetä.

    Koska viljoista ei helpolla halunnut luopua sen teki asteittain, ja siksi voin todeta, että vaikka yritin syödä pelkästään esim. silloin tällöin Salosen hiivatonta ruisleipää niin eipä vaan sekään hyvää tehnyt. Toki voin suhteessa paremmin, kun söin vähemmän leipää, mutta en siltikään hyvin, vasta koko ”eliminointi” poisti murheet.

    Voipi olla, että näitä ”gluteeniyliherkkiä” ei ole välttämättä niin suurta määrää, mutta monet näyttävät saavan helpotusta jättämällä viljat pois.

    Kun puhutaan sairauksien aiheuttajista, aivan liian helposti ohitetaan aina stressi. Lääkefirmat eivät ylipäänsä juuri ole kiinnostuneet muusta kun oireiden minimoinnista. Toisaalta taas ruokavalio saa nykyisin paljon huomiota, ja onhan se tärkeä asia, mutta sekin ampuu ajoittain yli.

    Stressi, vaikeasti mitattavana ja abstraktina käsitteenä jää aivan liian pienelle huomiolle, vaikka se ehkä tiedostetaankin niin siihen ei osata oikein tarttua. Kun stressistä tulee krooninen, jää vitaalit elintoiminnot paitsioon. Evoluution näkökulmasta stressi on tarkoitettu vain hetkellisiin tilanteisiin, eikä sillon elimistön tarvitse keskittyä asioihin kuten esimeriksi ruuansulatukseen tai muuhun vastaavan.

    • Reijo Laatikainen

      05. Hel, 2013

      FODMAP-ruokavalio on rantautunut Suomeen enemmän vasta viimeisen vuoden aikana. Ensimmäisen kerran se pääsi viralliseen vertaisarvioidussa tiedelehdessä julkaistuun *hoitosuositukseen* vasta 2012. Se tapahtui Iso-Britaniassa. Vasta pari kolme kuukautta sitten alkoi ilmestyä pääkirjoituksia ja kannanottoja yleislääketieteen ja gastroeneterologian tiedelehdissä FODMAP-rajoituksen hyödyistä. Joten tämä on uutta.

      Vasta osa ravitsemusterapeuteista on paneutunut asiaan ja koko FODMAP-konseptiin. Vain pieni osa lääkäreistä tuntee asian hyvin.

    • Reijo Laatikainen

      05. Hel, 2013

      On vahvoja viitteitä siitä, että kyse on tällaisessa tapauksessa FODMAP-hiilihydraattien kokonaiskuormasta. Kun vilja on monilla suurin yksittäinen lähde, niin sen vähentäminen auttaa eniten. Sen jälkeen saattaa sietääkin jonkin verran maitoa tai vaikka ksylitolipastilleja. Maito on saanut liiaksi osalleen ”lokaa”. Viitaan tähän Laura Paajasen väitöskirjaan ja lisäksi Paajasen ja kumppaneiden tutkimukseen: Impaired tolerance of indigestible carbohydrates in adults with subjective milk intolerance

      Arvioimani mukaan suomalaiset saavat n. 50 grammaa FODMAP-hiilareita, ja ne ovat terveydelle edullisia elleivät sitten aiheuta vatsaoireita. FODMAP-hiilareita voi kutsua pieniksi kuidun pätkiksi jotka kelpaavat erityisen hyvin paksusuolen bakteereille ravinnoksi.

      Hyvä pointti stressistä!

    • Jussipussi

      05. Hel, 2013

      ”Jussipussi, minun vastaanotolla käy IBS:stä kärsiviä henkilöitä, joista suurin osa kertoo sietävänsä kauraa. Joko jo ennen vastaanottoa tai ohjeistukseni jälkeen viikkojen kuluttua.”

      Tumma riisi ja kaurapuuro on yleisimmin näistä minun lautasilla, tuntuvat sopivan hyvin. Ei ole todettu mitään gluteiiniongelmia mutta nämä kaksi on valikoituneet ajan kanssa.

      Myos kevyen humoristisena huomiona, uloste tuntuu tulevan kauran avulla hoikempana potkonä ulos joten oletan suolen paineen olevan tässä suhteessa pienempi ja tavara liikkuu helpommin suolessa…

      • Reijo Laatikainen

        05. Hel, 2013

        Jussipussi tämä on juurikin tätä ”gluteeniataksiaa”. Tämän kaverin tutkimuksiin juuri tuo referoimani katsausartikkeli viittaa. Hän on edelläkävijä. Eli samaa juttua. Äärimmäisen harvinaista kuten kirjoitin. Mutta olemassa.

  8. Piia

    05. Hel, 2013

    Kaikkien sairauksien äiti on ympäristö ja kuinka se on alentanut immuniteettiamme. Mikrobit, kemikaalit, päästöt jne. aiheuttavat suuren vastustuskyvyn aleneman ja paljon solumuutoksia. Mediassa paukutettu astma ja allerginen nuha on vain pienen pieni osa oireistoa ja sairauksia, mitä ympäristö meille aiheuttaa. Mitä itse aiheutamme.
    Näiden hoidossa gluteenin pois jättäminen on yksi vaikuttavin asia.

  9. Juhana Harju

    05. Hel, 2013

    Katsoisin tätä kysymystä vähän laajemmasta perspektiivistä. Tähän liittyy nähdäkseni tieteenfilosofinen kysymys anomalioista. Tiede on erittäin taitava silloin, kun se on tekemisissä suhteellisen tunnettujen ilmiöiden kanssa, jotka sopivat vallitseviin käsityksiin.

    Tieteelle on tyypillistä, että se torjuu anomaliat eli sääntöihin sopimattomat ilmiöt. Ne jätetään huomiotta poikkeuksina ja harvinaisina yksittäistapauksina tai ne yritetään selittää väkisin tunnettuja mekanismeja käyttäen. Tutkijat myös kertovat siitä, että anomalioita kohdattaessa on aivan yleistä manipuloida dataa, jotta tulokset saataisiin mahtumaan olemassaoleviin malleihin.

    Keliakiasta riippumaton gluteeniyliherkkyys voidaan nähdä anomaliana, jota virallisella taholla on liikaa dissattu. Vaihtoehtoisille piireille (tässä Sayer Ji, Wiliam Davis) on taas tyypillistä nostaa anomalioita esille ja liioitella niiden merkitystä riskitekijöinä tai parannuskeinoina.

    Mielestäni tarvittaisiin tasapainoista lähestymistapaa, jossa anomalioita ei torjuttaisi tyypillisen ennakkoluuloisesti mutta toisaalta ei myöskään yritettäisi niiden valossa selittää aivan kaikkea.

    • Reijo Laatikainen

      05. Hel, 2013

      Kiinnostavaa pohdintaa jonka voin suurelta osin allekirjoittaa. Ehkä näitä ”hurjiakin” täytyy olla, jotta me varovaisemmatkin lähdetään liikkeelle… ;-)

      • Juhana Harju

        05. Hel, 2013

        Erilaisia rooleja tarvitaan. Yritän tasapainoilla uteliaan avoimuuden ja kriittisyyden välillä. :-)

  10. Samuli Pahalahti

    05. Hel, 2013

    Vehnän ja muiden viljojen aiheuttamista ongelmista kärsiviä yksilöitä on löytynyt niin paljon viime vuosina, että en pidä kovinkaan pahana Davisin ja kumppaneiden epätieteellistä ja liioittelevaa meininkiä. Lääkärit ja ravitsemusterapeutit tuijottavat liikaa olemassaoleviin tutkimuksiin, vaikka ne ovatkin vielä erittäin vajavaisia – me emme oikeasti tiedä kovinkaan paljon erilaisille ihmisille sopivasta ruokavaliosta ja mekanismeista sen taustalla.

    Tehokas ratkaisu tiedon laadun ja määrän kasvattamiseksi löytyy siitä, että kannustetaan tavallisia ihmisiä kokeilemaan itse erilaisia ruokavalioita. Tähän Davisin tyyli sopii aika hyvin. Se tuottaa konkreettisia tuloksia, eli yksilöt löytävät ratkaisun omaan ongelmaansa. Toki jotkut päätyvät olemaan viljatta jonkin aikaa, vaikka ei tarvitsisi, mutta sitä on hankala nähdä mitenkään merkittävänä kustannuksena.

    • Reijo Laatikainen

      05. Hel, 2013

      Ruoka on sellainen juttu, toisin kuin reseptilääke, että sen valitsee jokainen useita kertoja päivässä itse lääkärin tai ravitsemusterapeuttien suosituksista riippumatta, lopulta just niin kuin itse haluaa. Ja näin se pitää ollakin, jokainen voi kokeilla mitä haluaa. Siksi neuvottelu on oltava meidän alan ihmisten ensisijainen lähestymistapa eikä määräminen.

      Mutta meidän ammattilaisten on nojattava pääasiassa tutkittuun tietoon ja vältettävä liioittelua. Muuten ollan ihan keskiajalla kun ns. asiantuntijat paransivat jokainen ihan itse keksimällään tavalla. Siksi hoitosuositukset ja tiedon synteesi on niin tärkeää. Sitä ei voi tehdä ilman kriittisyyttä. Minä olen sen verran pitkään kerennyt tallata, että olen nähnyt monen muka vallankumouksellisen ravitsemukseen liittyvän dogmin kaatuvan ja painuvan unholaan.

      Meitä ravitsemusterapeutteja pienenä ammattikuntana kritisoidaan tosi paljon, ja aika surutta. Harvemmin näkee barrikaadeilla puolustajia tai meidän asioiden ajajia. Väitän että parhaamme yritämme joka tapauksessa jokainen omalla tavallamme. Minäkin olen tuhansia tunteja ja yli 500 kirjoitusta uhrannut siihen, että näitä juttuja pääse lukemaan keskivertokansalaiset ilmaiseksi. Aito tarkoitukseni on liennyttää pieneltä osaltani ihmisten kärsimyksiä.

      Siksipä haluankin todeta, että jos tästä blogista on jollekin joskus hyötyä niin kertokaa muillekine, rityisesti päättäjille: Ravitsemukseen ja ravitsemusterapeutteihin pitää panostaa Suomessa enemmän, ala on ihan lapsipuolen asemassa.

      • Someone

        05. Hel, 2013

        Tutkittuun tietoon nojautuminen on monella tapaa perusteltua ja niin sen hyvin pitkälti
        pitääkin mennä.

        Haluaisin kuitenkin nostaa esiin, sen että liian orjallisesti käypähoito suositusten ym.
        noudattaminen ilman sen suurempaa harkintaa johtaa myös helposti heikkoihin hoito tuloksiin. Tällä tahdon sanoa sitä, että lääkärien kliininen työ ei ole nykyisin oikein siinä arvossa kun sen tulisi olla. Lääkärien tulisi havainnoida tarkemmin potilaidensa vasteita eri hoitoihin . Yksi ongelma on se, että nykyisessä kaaoksessa jälkitarkastus
        tyyppiset käynnit ovat käsittääkseni selkeästi vähentyneet, ja tämä on huono asia tietenkin potilaan kannalta, mutta erittäin huono myös lääkärin kliinisen kokemuksen karttumisen kannalta.

        Jos nyt otetaan vaikka esimerkkinä tämä FODMAP asia. Asia tuskin nyt on
        vieläkään tieteellisestikään ihan selvä, mutta leikitään vaikka niin, että monet viljattomalla ruokavaliolla olleet ovat saaneet helpotuksen itseasiassa osittaisesta FODMAP dietiistä, ei niinkän vain ruokavalion gluteenittomuudesta.

        Sillä välin kun aktiivista kliinistä lääkärin tointa harjoittavat lääkärit, ovat ehkä huomanneet, että monet saavat apua oireihinsa jättämällä viljat pois, potilaat ovat kokeilleet ja voivat paremmin. Samaan aikaan useimmat lääkärit eivät tällä välin ole osanneet auttaa mitenkään vastaavista vaivoista kärsineitä potilaitaan. Lähinnä on tavattu todeta, että ei tämä ole mitään vakavampaa, ja potilas jatkaa elämää oireidensa kanssa.

        Saattaapa jopa olla, että joku potilas on huomattaunut lääkärilleen, että olen saanut apua vaivoihinsa jättämällä viljat pois ja lääkärin on tähän todennut ”sitä ei ole tutkitusti todistettu”, eikä ota asiaa sen tarkemmin kuuleviin korviinsa.
        Tämä on mielestäni oikein sellasta ”anti kliinistä lääkärin työtä, ei edes haluta kuunnella, todella typerää mielestäni, silloin ei voi edes oppia mitään potilaskokemuksista jollei edes kuuntele potilaita.

        Mitään ylilyöntejä en tällä pointillani tarkoita, vain yksinkertaisesti sitä, että työtä tehdessä voi tehdä havaintoja ja käyttää sitä hyödyksi työssään ilman, että kaikkea on ehditty vielä 100%:sti todistamaan tutkimuksilla. Eli keski ajalle en tässä nyt itsekään halua palata :)

        Tämä siis lääkärien(ehkä myös ravinto terapeuttien, en ole koskaan käynyt ravintoterapeutilla) käytännön työstä. On sitten taas
        kokonaan eriasia kun vedetään suuria linjoja, ravintosuosituksia yms. silloin tutkittuun
        tietoon nojautuminen voimakkaasti on tietysti selvä valinta.

      • Samuli Pahalahti

        07. Hel, 2013

        Tuossa Someonen kommentissa tulikin hyvää asiaa. Oma näkökulmani on mahdollisimman yksilökohtainen: ravitsemustieteen tuoma hyöty mitataan sillä, miten tehokkaasti se pystyy parantamaan kunkin apua tarvitsevan yksilön olotilaa. Erilaiset suositukset voivat perustua kyllä hyvin tehtyyn tieteeseen, mutta ne kertovat vain siitä, miten joku iso ryhmä keskimäärin toimii tietyllä ruoka-aineella tai -valiolla. Tämä saattaa päteä yksilöön, mutta ei välttämättä.

        Mitä enemmän olen lueskellut ravintoon liittyvistä asioista, sitä monimutkaisemmalta kaikki näyttää. Siksi on aika hankala nähdä jotain yleispäteviä tutkimuksia minään muuna kuin korkeintaan lähtökohtana oman kehon testaamiselle. Ihan hyvä olettaa, että jos suurin osa ihmisistä toimii hyvin tietyllä ruualla, niin luultavasti itsekin toimii sillä. Mutta se pitää kuitenkin testata itse, jos haluaa olla varma.

        Se mitä itse kaipaisin ehkä eniten, on ravitsemusterapeuttien ja lääkärien lähteminen enemmän mukaan asiakkaiden tekemään ”itsensä testaamiseen”. Millä tavalla ruoka-ainetesti kannattaa tehdä? Kuinka kauan pitää olla tietyllä ruokavaliolla, jotta vaikutus näkyy? Mitä mittareita kannattaa käyttää (oma fiilis voi valehdella helposti)? Onko tarkoitus parantaa jokin sairaus vai optimoida omaa ravintoa paremman suorityskyvyn saamiseksi? Miten selvitetään, liittyykö jokin yllättävä havainto ruokavaliomuutokseen vai ei?

        Ja tässä täytyy olla sopivan avomielinen. Aina välillä joku saa tyhmältä vaikuttavan idean, testaa sitä, ja se toimiikin. Koska ravitsemustiede on vielä niin nuori ja vajavainen, tällaista voi sattua paljon useammin kuin monella muulla alalla. Siksi sellainen ylimielinen ”tuo ei tule toimimaan ikinä, ihan turha edes kokeilla” -asenne ei oikein toimi.

        Jos asiakas on kiinnostunut jostain ruokavaliosta, joka vaikkapa aiheuttaisi todennäköisesti puutosta jostain vitamiinista tai hivenaineesta, niin kannattaa mieluummin kertoa se. Sitä kautta voi ennustaa, mitä ongelmia tulee olemaan, ja miten ongelmien syyn voi varmistaa (esimerkiksi korjaamalla puutostilan jotain lisäravinnetta syömällä). Ja jos käykin niin, että ennustettua tulosta ei tule, täytyy lääkärin tai ravitsemusterapeutin ottaa se huomioon omissa suosituksissaan: mitä enemmän ennustusvirheitä tulee, sitä huonompi malli on olemassa taustalla vaikuttavasta mekanismista, ja sitä pitää parantaa.

        Tämän takia siis pidän Davisia hyvänä vastapainona ravitsemustieteen liialliselle luottamukselle tutkittuun tietoon. Tutkimukset sanovat, että keskimäärin ihmisille on kannattavaa syödä täysjyväviljoja, mutta ravitsemusterapeutit ottavat tämän liian totena ja suosittelevat täysjyviä myös sellaisille, joiden kannattaisi ehdottomasti kokeilla olla ilman niitä. Davis sen sijaan onnistuu herättämään tällaisten tapausten mielenkiinnon omaehtoiselle ruoka-ainetestaukselle, ja sitä kautta he saavat hyötyä, kun tajuavat olevansa vehnälle/viljoille yliherkkiä.

        Viime kädessä siis lopputulos ratkaisee: parantuuko apua tarvitseva asiakas vai ei.

  11. Reijo Laatikainen

    05. Hel, 2013

    FODMAP-hiilihydraatteja koskevissa vatsatutkimuksissa on havaittu, että merkittäviä hyötyjä saavutetaan kun voidaan puolittaa tai päästä n. 20 % tasolle normaalista FODMAP-hiilarien saannista (n.30-60 g). Tämä tarkoittaa sitä, että esim. leipää rakastvaa henkilö joka käyttää niukemmin kasviksia ja hedelmiä, voi saavuttaa tuon tason pelkästään ruisleivän vaihtamalla kauraleipään. Toisaalta kasvisipainotteisesti ja vähemmän leipää syövän pitää huomioida myös sipuli, palkokasvit, kivelliset ja jotkin muut hedelmät jne. Monet teolliset tuotteet, kuten jogurtit ja juomat sekä proteiinipatukat sisältävät melkko runsaasti FODMAP-hiilareita.

    Mutta vielä kerran. FODMAP-hiilihydraatit ovat terveellisiä niille, joiden vatsa niitä sietää, kuten tässä kirjoituksessa mm. yritin selvittää.

  12. Jussipussi

    05. Hel, 2013

    Onko Reijo tähän tutustunut?

    ”Gluten sensitivity: from gut to brain”

    (Lancet Neurol 2010; 9: 318–30)

    ”Although
    neurological manifestations in patients with established coeliac disease have been reported since 1966, it was not
    until 30 years later that, in some individuals, gluten sensitivity was shown to manifest solely with neurological
    dysfunction. Furthermore, the concept of extraintestinal presentations without enteropathy has only recently become
    accepted. In this Personal View, we review the range of neurological manifestations of gluten sensitivity and discuss
    recent advances in the diagnosis and understanding of the pathophysiological mechanisms underlying neurological
    dysfunction related to gluten sensitivity.”

    http://tinyurl.com/bguqyxn

    • Reijo Laatikainen

      05. Hel, 2013

      Jussipussi tämä on juurikin tätä ”gluteeniataksiaa” (kts teksti). Tämän kaverin tutkimuksiin juuri tuo referoimani katsausartikkeli viittaa. Hän on edelläkävijä. Äärimmäisen harvinaista kuten kirjoitin. Mutta olemassa

  13. Pete

    05. Hel, 2013

    Olen hiljattain siirtynyt paleo ruokavaliolle, ihan vaan kokeillakseni. Olen aikaisemmin syönyt mielestäni erittäin monipuolisesti, sekä terveellisesti. Leipä on kuulunut (ruis,spelt) osana tätä ruokavaliotani. Kuitenkin siirtymäni paleoon on vaikuttanut dramaattisesti fyysiseen jaksamiseen, sekä onneliisuuden tunteeseen! Entinen erittäin ailahteleva mieli on nyt mukavan tyyni ja olo on energinen. Vatsan kanssa ei ole huomattavaa vaivaa ollut ikinä, paleolla ilmavaivat ovat loppuneet. Niitä oli jonkin verran aikaisemmalla valiolla. Mutta siis tämä mielialaani ja energisyyteen vaikutus on ollu uskomaton! Treenaan nykyään tuplasti enemmän ja treeni maistuu mahtavalle. Ennen, liikunta motivaatio oli jotenkin hukassa. Kannatan että kokeilet paleoo, jos et hyödy palaa vanhaan. Mä en ainakaan näe palaamisessa vanhaan kohdallani järkeä :)

    • Jussipussi

      05. Hel, 2013

      Minä olen tarkoituksella pysytellyt erossa ”kaikenmaailman laatikoinneista”, vaikuttaa enemmänkin uskonryhmittymien toiminnoilta, joten voitko listata mitä tämä ”paleo” sinun kohdalla käytännossä tarkoittaa ravinto-aineina?

      Olen myos huomannut eri määrillä hiilihydratteja kokeillessani että korrelaatioita loytyy vähemmillä hiilihydraateilla ja ”tasaisemmalla tyynemmällä mielellä” sekä pidemmillä nälän tunteen poispysymisillä. ”Päiväsaikainen haukottelu” on myos vähempää vähemmillä hiilihydraateilla, tämän olen myos pannut merkille.

      • Pete

        05. Hel, 2013

        Jussipussi, jos minulta kysyit paleosta…

        Eli, olen syönyt aikaisemmin juurikin paljon kasviksia yms terveellistä, johon on kuulunut kuitenkin hieman leipää silloin tällöin. Valkoista vehnää sun muuta höttöä/sokeria en ole syönyt vuosiin. Eli ero nyt tähän ”paleoon” ja entiseen ruokailuuni on vain viljoissa, suurinpiirtein kaikki muu on ennallaan. Paleossahan hiilareita otetaan esim. bataatista, valkoisesta riisistä, juureksista. Hiilareita syön nyt oikeestaan enemmän, lisääntyneen liikunnan takia, joka taas lisääntyi koska liikunnan ilo ja helppous astui kuvioon. Ns. paleo ruokailuun siirtyessäni kokeilin ilman gluteenia noin viikon ja olotilani oikeasti muuttui dramaattisesti! Vähän aikaa söin gluteenittomia viljoja(tattari,hirssi) mutta jätin nekin pois. Paleossahan pyritään syömään mahdollisimman ravintorikasta ruokaa, missä ei olisi ns. ”antiravinteita”, mitä on esim. viljoissa. Paleoon ei kuulu myöskään maito, maitoa kuitenkaan en ole juonut myöskään vuosiin. Eli pahimmat iselleni aiheuttamat vaivat tulee gluteenista. Oma kokemus on paras kokemus. Ps. lääkärillä en ole asian takia vielä käynyt, katotaan jos seuraavassa työterveydessä otan puheeksi. Ongelma ratkesi, mihinkä mä enää lääkäriä tarviin?

    • Eetu

      05. Hel, 2013

      Itselläni oli paleon alkuhuumassa samanlaisia tuntemuksia. Lisääntynyt monipuolinen kasvisten syönti varmasti selittää osittain tuota pirteyden tunnetta? Hiilareiden vähentäminen myös vähensi väsymyksen tunnetta ja aluksi jaksoi jopa urheilla hyvin vähemmillä hiilareilla. Kun alkuhuuma alkoi väistyä, alkoi myös kone hyytyä urheillessa, mutta tahdonvoimalla jaksoi painaa (koska olihan paleo paras ja ainoa oikea ruokavalio, onhan mun jaksettava). Kun sitten alkoi tankata taas hiilaria koneeseen, niin tajusi kuinka tärkeää se on liikkuvalle ihmiselle. Taas jaksoi.( Olli sovijärven blogissa on hyvä kirjoitus liian alhaisten hiilareiden ja kovatehoisen treenin huonoista vaikutuksista ja siitä kuinka aluksi tuntee/luulee kaiken olevan hyvin.) Luulen että se onnellisuus ja muut positiiviset vaikutukset johtuvat myös paljon korvien välistä. Kun kokee syövänsä tosi terveellisesti ja kuuluvansa johonkin ”ravitsemuksen eliittiin”, niin mielialakin on korkealla? Pidemmän päälle tunsin paleon kuitenkin tosi rajoittavaksi ja ahdistavaksi. Nyt kun taas ”saan” syödä viljaa olen paljon pirteämpi ja onnellisempi, eikä itsetuntoni tarvitse jatkokseen mitään uskontoa lähentelevää dieettiä.

      • Jussipussi

        05. Hel, 2013

        Tapanani on kokeilla useamapaan otteeseen, eri kombinaatioilla myos jotta saa varmempaa kuvaa/infoa, ”kertamuutokset” voi aina tulkita liian postiivisina alkuun ja varsinkin jos onnistuu lukemaan jonkun kirjan pohjiksi ja ”uskonvahvistukseksi”. Siksi vältän kirjojen lukemista, asioiden turhaa ”laatikointia” kirjojen todellisen sisällon voi usein tiivistää muutamaan A4. Pyrin katsastamaan enemmän tutkimusdatan kautta, antaa myos aivoille enemmän pohdittavaa kun kaikki ei ole valmiiksi pureskellussa muodossa…

        Muumimammaa lainaten: ”Kirjoista itsessään ei ole mitään pahaa sanottavana mutta joihinkin ne saattavat vaikuttaa turhankin voimakkaasti” ;-)

      • Pete

        05. Hel, 2013

        Paleo ei tarkoita VHH:ta. Makroravinteiden (hiilari,proteiini,rasva) suhteiden määrää säätelee jokainen oman hyvinvointinsa mukaan. Itselleni ei missään nimessä käy VHH. (kokeiltu on)

      • Eetu

        06. Hel, 2013

        Tiedän ettei paleo tarkoita vhh.ta. Mutta kovin monella se sitä on. Suuret paleo-gurutkin ovat vasta lähiaikoina alkaneet hyväksymään valkoisen riisin ja perunan ja tämän myötä korkeammat hiilarit.

  14. Maallikko

    05. Hel, 2013

    Vielä muutama vuosi sitten olisin pitänyt gluteenitonta ruokavaliota hömppänä. Sattumalta olin kuitenkin olosuhteiden pakosta muutaman viikon viljattomalla ruokavaliolla ja järkytyin sen vaikutuksista. Minulla on ollut näemmä lapsesta saakka jonkinlainen viljaherkkyys, vaikka en varsinaisesti sairaaksi ole itseäni koskaan tuntenutkaan. Viljat, varsinkin vehnä, aiheuttavat minulle ainakin vatsakipuja, ilmavaivoja, kutiavia näppyjä, ihon punoitusta, päänahan kutinaa ja -arkuutta. Netissä eri keskustelupalstoilla on niin paljon kohtalotovereideni kirjoituksia, että väittäisin meitä viljavammaisia olevan kyllä reippaasti enemmän kuin muutama prosentti väestöstä. Luultavasti suurimmalla osalla tämä vamma on kuitenkin niin lievä, että monet eivät sitä edes itse vielä tiedosta. Suosittelisin jokaista, jolla on vatsa- tai iho-ongelmia, kokeilemaan olla viikon tai kaksi täysin ilman mitään viljatuotteita.

  15. Juhana Harju

    05. Hel, 2013

    NImimerkki Someone esitti hyviä näkemyksiä, Kyllä tutkimusnäytön lisäksi pitää ottaa huomioon kliininen kokemus.

  16. Mirka

    05. Hel, 2013

    Kannatan maallikon suositusta. Itse löysin keliakiani juuri noin, kokeilu päätti 30 vuotta kestäneen kärsimyksen.

  17. Reijo Laatikainen

    06. Hel, 2013

    Uusi tutkimus joka jäi juuri haaviin. Gluteeniton ruokavalio vähensi ohutsuolen läpäisevyyttä ja ulostuskertoja (ripulia) ripulipainotteisesta ärtyvästä suolesta kärsivillä. 4 viikon satunnaistettu tutkimus

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23357715

  18. Eetu

    06. Hel, 2013

    Viljattomalla ruokavaliolla olevilta haluaisin kysyä että mitä olette syöneet aamuisin? Lounas ja päivällinen on helppo rakentaa riisin, perunan tai muiden juuresten varaan, mutta juuri aamiainen on vaikea ilman viljaa. Hedelmien lisäksi sämpylä, täysjyväleipä, mysli tai puuro ovat omia suosikkeja. Paleolla ollessa munakkaat alkoivat jo kuvottamaan, enkä ehkä enää koskaan saa munakasta suustani alas :). Joskus kokeilin myös päivälliseltä jääneitä tähteitä syödä aamiaiseksi, mutta ei liha tai kala oikein putoa aamuisin.

    • Pete

      07. Hel, 2013

      Itselläni toimii tai on toiminut jo ennen paleoo, smoothiet aamuisin. Smoothieen laitan esim. Hampunsiemeniä, muutaman para pähkinän, riisi proteiinii (sun warrior), PALJON vihreetä tuoretta(pinaatti,lollo rosso, yms), kesällä (nokkonen, viohenputki,voikukka yms.), paljon marjoja(itse kerättyjä ;), sitten maun mukaan vaikka super foodeja, mielen mukaan makeuttelen vaikka hunajalla. Tehokas blenderi on hyvä olla! Nykyään syön ton smoothien lisäksi myös vaikka liomu jauhelihaa aamulla. Fiilistelen että tekeekö lihaa tai munia mieli vai ei. Jos paljon reeniä, niin oon huomannut että tukevampi proteiini (liha,muna) maistuu aamulla.

  19. Someone

    06. Hel, 2013

    Vaihdellen esimerkiksi seuraavia: Keitettyä kanan munaa, banaania tai muuta hedelmää tai oma tekoista leipää, joskus luonnonjugurttia marjojen kera(tällöinkin vähän pellavasiemen rouhetta kehiin).

    Vaikka onkin viljattomallta voi tehdä ihan kelvollista leipää, itse olen pitänyt parhaana
    leipää jossa pohja muodostuu esim. pääosin seuraavien yhdistelmistä: sesamsiemenet, mantelijauho, pellavasiemen rouhe, psyllium, kananmuna
    ja vähän vielä juusto kehiin. Reseptinkin voin kaivaa jos kiinoostaa :)

    Tossa kirjotellassa huomasin taas kerran kuinka typerä on tuo perus väite, joka irtoaa niin monen asiantuntijan suusta ” jos et syö leipää et saa tarpeeksi kuituja”.
    Esim. pellavasiemenet, psyllium ja marjat ovat hyviä kuidun lähteitä. Psyllium jopa siinä määrin, että apteekistakin sitä oikeen lääkkeenä suolen toimintaa normalisoimaan.

  20. Mirka

    06. Hel, 2013

    Juu. Muistuttaisin myös tattarista (sisältääkö FODMAPEJA?), joka ainakin keliaakikolle sopii mainiosti. Tattarista ja mantelijauhosta, psylliumista, pellavarouheesta ja seesamista mm. teen itse sämpylöitä. Kokonaisista tattarisuurimoista saa mainiota uunipuuroa, kun makuun tottuu. Myös viljattomia myslejä voi säveltää vaikka kuinka: tattarihiutaleita, manteli- ja pähkinärouheita, auringonkukansiemeniä, seesamia, kuivattuja tai tuoreita marjoja ja hedelmiä, jugurttia tai viiliä ja hunajaa tai hilloa…

    • Reijo Laatikainen

      06. Hel, 2013

      Tattari, kuten muutkin gluteenittomat viljat kvinoa pitäisi sopia. Niissä ei ole merkittäviä määriä FODMAP:ja.

      Raja Low and High FODMAP-ruokien on tietenkin liukuva ja osoittain keinotekoinen, jotkin ruuat ovat rajatapauksia. Lisäksi esim. jotkin hunajat sisältävät merkittävän määrän fruktoosia ”in excess” -ja toiset ei.

  21. Eetu

    06. Hel, 2013

    Itse leipominen ei houkuttele, mutta tuota mysliä voisi kokeilla. Leipominen on mun kohdalla myös melko turhaa, sillä leivät/sämpylät tulee usein nautittua kahvilassa, hotellissa tai kyläillessä. Ja omien leivonnaisten mukaan ottaminen esim. kyläillessä menee jo ”foliohattu osastolle” (koska en sairasta mitään keliakiaa yms.). Hyvä sämpylä ja kuppi lattea, on jo itsessään syy herätä aamulla. Joten pienet vatsanväänteet ja ilmavaivat jäävät kakkoseksi tämän elämän ilon rinnalla.

    • Reijo Laatikainen

      06. Hel, 2013

      ”Hyvä sämpylä ja kuppi lattea, on jo itsessään syy herätä aamulla. Joten pienet vatsanväänteet ja ilmavaivat jäävät kakkoseksi tämän elämän ilon rinnalla.”

      Tätä on just puntaroitava jokaisen itse. Muistutan vain, että ärtyvän suolen oireyhtymä on jatkumo jonka sisään mahtuu lievästi oireilevia ja sellaisia jotka eivät pääse kotoa ulos oireiden vuoksi.

      • Eetu

        06. Hel, 2013

        Jep, näinhän se on. Jokaisen on itse priorisoitava tällaiset asiat. Luulempa että vastaavia tapauksia löytyy todella paljon. ”Aina on vähän pierettänyt ja silloin tällöin vatsasta nipistellyt, joten eihän se mitään epänormaalia voi olla” ja ei muuta kuin samoja ruokia naamaan kuin ennenkin.
        Paleo-huumani aikoihin kerroin appiukolle että hänen psoriaksensa parantuisi viljattomalla ruokavaliolla. Appiukko mietti hetken ja sanoi ”höpö höpö, mitäs minä sitten söisin” ja unohti koko idean. Työkaverille kerroin että hän pääsisi reumastaan eroon viljattomalla ruokavaliolla. Eipä paljon kiinnostanut luopua leivästä koska lääkkeetkin on keksitty! (Näiden tapahtumien aikoihin siis itse uskoin vilpittömästi että gluteiini on kaiken pahan takana ja paleo pelastaa ikuiselta kadotukselta).

  22. amynt

    06. Hel, 2013

    Kiitos (jälleen kerran) tästä blogista ja laadukkaista kirjoituksista.

    Tämä gluteenittomuusbuumi hieman hämmentää. Erityisesti laihduttaminen gluteenittomalla dieetillä kuulostaa huonossa mielessä trendiratkaisulta. Mutta ehkä tämä ”trendi” jostain kertoo… Olen ollut kohta seitsemän vuotta gluteenittomalla ruokavaliolla. Seitsemän vuotta sitten oli vielä hieman vaikea löytää tietoa aiheesta, nykyään tilanne on aivan toinen.

    Minulla on (mitä ilmeisimmin) IBS (keliakiaa ei pitäisi olla). Monien epäonnisten kokeilujen jälkeen olen päätynyt kohti FODMAPia, ja tällä hetkellä syön niin monipuolisesti kuin vain voin ja kaikkea mahdollista paitsi vehnää, ruista ja ohraa. Välillä teen hallittuja kokeiluja, mutta ne päättyvät aina huonosti. Eka päivä on ok, mutta parin päivän kuluttua vatsa ei ota enää vastaan oikein mitään, vaan olen jatkuvaluontoisella ripulilla eikä ruoka tunnu sulavankaan kunnolla. Välittömästi syömisen jälkeen pitää käydä vessassa. Minulla ei ole juuri ”turvotusta”, vaan ilmavaivoja ja ripulia.

    Ei sellaista elämää kukaan jaksa, töissä käyminen olisi aika vaikeaa (sosiaalinen ala), ja oma olo on jatkuvasti kurja ja huono.

    Kauraa voin syödä pieniä määriä – ja hämmentävää kyllä, esim. paahdettuna, mutta en keitetyssä muodossa. Kaurapuuro, tuo ihana herkku, on siis pannassa.

    Mutta kuten tuossa aiemmin mainittiin: tattari, hirssi, kvinoa, jauhoista lisäksi maissi- ja riisijauho (ja kikhernejauho, perunajauho…) toimivat mainiosti. Samoin hampunsiemenet ja pellavarouhe ja tietenkin kaikenlaiset pähkinät. Psyllium-kuitulisä sen sijaan ei ollut minulle hyvä idea, mutta leivonnaisissa se on hyvä.

    JOS oireet eivät olisi niin pahat, söisin edes pieniä määriä kaikki gluteeniviljoja, koska tutkimustulokset vahvasti niiden terveellisyyden puolesta puhuvat.

    • Someone

      07. Hel, 2013

      Nimimerki Amyntin viesti, sai minut muistamaan taas, sen että aikoinaan juuri kaurapuuro sopi minulle erityisen huonosti aamuisin. Ilmeisesti siis FODMAPpeja välttelevään ruokavalioon kuuluu kuitenkin puhtaasti kaurasta tehdyt tuotteet.

      Tässä suhteessa omat kokemukseni puoltavat enemmän viljattoman ruokavalion hyötyjä vs FODMAP. Tämä nyt on toki vain minun oma kokemukseni, en tahdo yleistää.

      Vielä noista täysjyväviljojen terveysvaikutuksista, joita aina niin kehutaan. Tosiaan ymmärtääkseni suurin osa tutkimuksista vertaa täysjyväviljoja sisältävää ruokavaliota sellaiseen, jossa käytetään enemmän puhdistettuja hiilihydraatteja.

      Mielestäni tarvittaisiin enemmän tutkimuksia täysjyväviljat vs viljaton ruokavalio. Tässä on tietysti se ongelma, että silloin aina vaihtuu ruokavaliossa muutakin, mutta se ei tarkoita sitä etteikö asiaa kannattaisi tutkia.

      Jari Ristiranta kokosi pari vuotta takaperin muutaman pienehkön tutkimuksen tulokset, jossa vertailtiin erilaisia viljattomia dieettejä kokojyvä vilja dieetteihin. Tuon pienen otannan mukaan paleo tyyppiset viljattomat ruokavaliot olivat terveempi vaihtoehto.

      http://ravitsemusjaterveys.wordpress.com/2011/04/06/taysjyvaa-vai-ei-viljaa/

  23. Komppaan

    07. Hel, 2013

    Ravintoaineiden parhaat lähteet, eläinkunta vs. kasvikset, 6-0.

    http://ravitsemusjaterveys.wordpress.com/luonnon-omat-monivitamiinit/

    • Mie

      07. Hel, 2013

      Suhteutettuna energiansaannin (esim. kok.E per 100 g) mukaan & säädettynä esim. punaisen lihan ongelmakohtien (mm. syöpäriski) kohdalla? Tai kalansaannin ongelmakohtien (ympäristömyrkyt, ekologiset kysymykset) kannalta? No ei.

      Sekaruokavaliolla on kiistämättömät etunsa, mutta sen eläinpainotteisuudella ei niinkään.

      • Komppaan

        09. Hel, 2013

        Epäkäytännöllistä ja epärealistista suhteuttaa kokonaisenergian mukaan. Kasvikunnan ruuan tilavuus kohoaa tällä vääntämisellä syömisen kannalta mahdottomiin mittasuhteisiin. Käytännössä tällaista volyymia ei voi syödä.

  24. Reijo Laatikainen

    07. Hel, 2013

    On vielä (ainakin) yksi mahdollisuus joka aiheuttaa ilmavaivoja, röyhtäilyä, tuvottelua jne. Se on nimeltään ns. Small Intestinal Bacterial Overgrowth eli SIBO. Sitä esiintyy arviolta joka kolmannella henkilöllä jolla on IBS. SIBO tarkoittaa sitä, että normaalisti lähinnä paksusuoleen rajoittuva bakteerimassa (hyvät ja huonot mikrobit) on levinnyt liikaa ohutsuolen puolelle. Tällöin mikä tahansa hiilihydraatti voi, ainakin teoriassa, aiheuttaa oireita. SIBO:ssa ohutsuolen bakteerit aloittavat tärkkelyksen ja sokereiden fermentoimisen (käyttämisen) jo ohutsuolessa. Normaalisti fermentaatio tapahtuu valtaosin paksusuolessa.

    Viljarajoitus saattaa vaikuttaa positiivisesti SIBO:sta kärsivillä, aivan kuten myös hiilarirajoitus sinänsä. Suomalaisilla tärkkelyksen suurin lähde on juuri viljat.

    SIBO:n diagnosointi on ontuvaa, eikä sitä tehdä Suomessa kliinisessä työssä.

    SIBO on yhden sortin suoliston mirkobiflooran dysbioosi.

    Bures J et al. Small intestinal bacterial overgrowth syndrome.
    World J Gastroenterol. 2010 Jun 28;16(24):2978-90.

    • Micce

      08. Hel, 2013

      Reijo: ”On vielä (ainakin) yksi mahdollisuus joka aiheuttaa ilmavaivoja, röyhtäilyä, tuvottelua jne. Se on nimeltään ns. Small Intestinal Bacterial Overgrowth eli SIBO.”

      Jep, hyvä että otit myös tuon SIBO:n esille. Tässä yksi aiheeseen liittyvä artikkeli:

      http://www.todaysdietitian.com/newarchives/121112p16.shtml

  25. Mie

    07. Hel, 2013

    Herranjestas miten tiukkaa settiä, Reijo! Olen jo pitkään kaipaillut faktapohjaista kommentaaria tätä Internetin Ihmemaailman ”vehnä/gluteeni-tappaa-talossa-ja-puutarhassa” höpinää tasapainottamaan. Erinomaista jälkeä!

    • Reijo Laatikainen

      08. Hel, 2013

      Kiitoksia Mie! Mitä olisit itse mieltä tuosta SIBO:sta se jakaa monien gastroenterologien mielipiteet.

      • Mie

        09. Hel, 2013

        Reijo, tarkennatko hiukan kysymystä mielipiteeni suhteen? Viljarajoituksen potentiaalisen hyödyn suhteen? Vaiko diagnosoinnin/luokittelun suhteen?

    • Nina

      11. Hel, 2013

      Joo onpas tiukkaa. Kommenteissa jokaisella olo ja jopa sairaudet parantuneet viljattomalla.

      • Mie

        11. Hel, 2013

        Ymmärrätkö Nina eron tutkimustiedon ja keskustelupalstalle heitettyjen omakohtaisten kommenttien (joissa esiintyvä vaikutus voi olla seurausta viljattomasta ruokavaliosta tai sitten jostain muusta) välillä?

    • Nina

      11. Hel, 2013

      Mie et ymmärrä tosi elämän faktaa eli parantumista sairaudesta. Se tässä on suurin totuus.

      • Mie

        12. Hel, 2013

        Kiitoksia että vastasit kysymykseeni. Pelkkä ”en ymmärrä” olisi kyllä riittänyt :-)

  26. Tapani

    07. Hel, 2013

    Pitäisi havahtua, kun jollain häviää migreeni ja päänsäryt, kun siirtyy gluteenittomaan? Hoitopuolella lääkäri määräisi tällaiseen beetasalpaajaa, joka on verenpainelääke.
    Ravitsemusterapeutti olisi myös avuton.

  27. Micce

    08. Hel, 2013

    Mikael Fogelholm otti muuten myös kantaa Davisin kirjaan Iltalehdessä 28.12.2012. Laitan tähän muutamia sitaatteja kyseisestä jutusta:

    ”Davis kehottaa jättämään vehnän, koska se ei ole enää samanlaista kuin ennen. Pitkälle muunneltu ja jalostettu vehnä on kuin superhiilihydraatti, joka nostaa veren sokeriarvot hetkessä pilviin. Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm suhtautuu väitteeseen varauksella. Hänen mielestään merkittävämpää on, kuinka pitkälle prosessoitua vehnää syödään. Puhdistetuissa valkoisissa jauhoissa ja niistä tehdyissä elintarvikkeissa on vain vähän suojaravinteita.”

    ”Fogelholmin mielestä Davisin ajatuksissa näkyy hyvin amerikkalainen näkökulma. Kirja keskittyy vehnään, eikä muita viljoja juuri mainita. Kuitenkin esimerkiksi ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivät eivät oireile pelkästään vehnästä. Siksi pitäisikin ajatella kokonaisuutta. Jos uskoo vaivojen johtuvan vehnästä, kannattaa ensin jättää pois valkoiset jauhot. Mikäli tämä ei auta, jätetään pois täysjyvävehnä ja tarvittaessa muut viljat.”

    ”Ihminen ei tietenkään tarvitse juuri vehnää, joten kokonaan vehnätöntäkin ruokavaliota voi kokeilla, sanoo Fogelhom.”

    ”Valkoisen vehnän suhteen ongelmana eivät ole pelkästään pikaruoka, pastat ja pullat. Puhdistettu vehnä vallitsee myös kauppojen leipäosastoilla.”

    ”Professori Mikael Fogelholmin mukaan vehnä tai muut gluteenipitoiset viljat eivät ehkä sovi kaikille. Ne voivat pahentaa esimerkiksi ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivien oireita. Suomalaisista siitä kärsii 10–15 prosenttia.”

    ”Ajatellaan, etteivät viljat sovi ihmisille, koska niitä on syöty vasta kymmenientuhansien vuosien ajan. Teoria ei kuitenkaan professorin mukaan pidä paikkansa. Ensinnäkin viljoja on syöty huomattavasti kauemmin. Toiseksi ne aiheuttavat oireita vain niin pienelle osalle väestöstä, ettei se tue evoluutioon pohjautuvaa teoriaa viljojen sopimattomuudesta. Keliakiaa on alle prosentilla väestöstä ja muuta viljayliherkkyyttä ehkä korkeintaan muutamalla prosentilla.”

  28. Cata

    08. Hel, 2013

    3 vuotta sitten aloin kiinnostumaan ruuasta ja silloin alkoikin sellainen koulu, joka jatkuu vielä. Vaihdoin vhh:lle, paitsi 2 ruispalaa söin edelleen ja laihduin 6 kk 11 kg. 20 vuotiaana vähensin kahteen leipäpalaan ja laihduin 68 kg 57 kg ja aloin voimaan paremmin. Siitä saakka olen syönyt 2 ruisleipä palaa päivässä. Näin pärjäsin n 40.v saakka , kunnes paino alkoi taas pikku hiljaa nousemaan, vaikka koiran kanssa lenkkeilin 1,5 tuntia iltaisin, ja söin vähän. Työpäivinä aamulla jogurtti ,kahvi ja ruisleipä , päivällä mikroateria ja illalla lasimaitoa ja ruisleipä. Iltaisin mahaa turvotti ja oli kamala olo . En voinut syödä hedelmiä, kun turvotti ja mahaan koski. Maha alkoi voimaan paremmin juureksilla kasviksilla,kermalla ja lihalla. Pikku hiljaa aloin erottamaan , että söin välillä jotain, mikä tuntui mahassa. Aloin selvittämään , miksi oloni parani niin paljon ja sain tietoa varsinkin luontaispuolelta insuliiniresistenssistä, gluteeniherkkyydestä, allergioista ja kilppari ongelmista. Siitä meni n. 9 kk, niin minulle tuli kilpirauhasen tulehdus ja jätin viljat. Verenpaine laski normaaliin ja tulehdus meni ohi , mutta vitamiinien puutokset oli pahat. Hammas tummui mistä , tajusin vitamiinit. Kieli ja, ikenet oli kipeät, näkö huononi tuli kaksoiskuvia, lihas heikkouksia, jalkojen puutumisia. Opettelin vitamiinit, hivenaineet ja aminohapot ja sain oloni pikku hiljaa paremmaksi. Viljattomuus paljasti yllättäviä seikkoja. Lapsesta saakka olen palellut jalat ja kädet olivat kylmät ja siniset, niska hartia säryt, migreeni ,mahavaivat, turvotukset, rasitus astma, ja krooninen poskiontelon tulehdus paranivat. Poikani jätti viljat , koska toisella on vitiligo, niin kuin minullakin ja toisen migreeni lähti myös ja maha rauhottui. Nyt jos vahingossa tulee syötyä vaikka vehnätärkkelystä, niin pojalleni tulee 2 päivän päästä migreeni ja minulle 3 päivän päästä ja samalla 3 viikkoa kestävä korvien kutina ja limaisuus. Toiselle pojalle tulee päänahkaan kutinaa,hilsettä ja aknea. Vein 22v poikani antioksidanklinikalle ja sieltä löytyi suuria vitamiinien puutoksia, keliakia geeni, mikä on meillä molemmilla ja pojallani, joka on solakka löytyi rasva-aineenvaihdunnan häiriö , ldl kolestrolia lasketaan a ja e vitamiinilla ja se toimii. Syömme nyt lääkärin valvonnassa hirveitä määriä vitamiineja ja korjaamme vahingot.Tulevaisuus olisi ollut tosi huono , sillä siskollani ja äidilläni on astma lääkitys , keskivartalo lihavuus ja veren sokerit jo koholla ja äidilläni on kilpirauhaslääkkeet ja hän on melkein liikuntakyvytön suuren painon ja hengen ahdistuksen takia. Äitini ei usko minua ja katson vierestä, kun hänen jalkansa ovat niin turvoksissa , että kohta niihin tulee haavoja. Äiti sanoo, etteihän se voi olla 2 leipäpalasta kiinni ja pelkää rasvaa. Olen 48 vuotias en tupakoi , en juo 171 cm pitkä ja 58 kg, ollut jo 2,5 vuotta ja vyötärö , mistä ennen vain lihoin on nyt 70 cm . Kävimme aikoinaan lääkärissä poikieni rytmihäiriöiden, nivelkipujen, huimauksien takia , koskaan ei apua tullut . Onneksi meillä kellään ei ole lääkitystä, ja viljat jätettyäni en ole yli 2 vuoteen syönyt edes Panadolia. Saan päänsäryn pois salmiakilla. Mieheni jätti kanssa viljat , koska saamme niin pahat oireet ja se olisi käytännössä mahdotonta varoa, sillä tuotteessa, missä lukee saattaa sisältää vehnää on tullut oireita.

  29. Annamari

    08. Hel, 2013

    Edelleen puhutaan virheellisesti keliakian yhteydessä kotimaisista viljoista. Suomalainen keliaakikko ei kestä ruotsalaista tai ranskalaista viljaa yhtään sen paremmin. En tiedä onko tehty tutkimusta eri maiden viljojen gluteenipitoisuuksista?

    Toinen asia, jota ei kaikki lääkärit edes tiedä, on että keliakia ei näy kaikilla verikokeissa. Vasta-arvot, tulehdusarvot ja hb voivat olla normaalit ja siltikin suolinukka tuhoutunut. Eli potilaan oireita on kuunneltava tarkkaan ja laitettava sinne vatsan tähystykseen oireiden jatkuessa, ainakin keliakian pois sulkemiseksi. Hoitamaton keliakia on sairautena erittäin vaarallinen sairaus.

    Itse sain varaamani Vaaralliset viljat kilrjan tänään käteeni. En ole vielä aloittanut kirjaa, mutta täällä palstalla silmään pisti, että Davis ei ota huomioon kuin vehnän. Paljonko jenkkilässä käytetään ohraa ja ruista?

    Itse olen siis keliakiaa sairastava. Pojallani on vielä puhtaat paperit. Siksi kaupassa katson jokaisen leipäpaketin ainesosat erityisen tarkkaan. Mikäli leipään on lisätty ylimääräistä gluteenia, tai kun gluteenista on nyt ollut enemmän keskustelua, vehnäproteiinia, niin leipä jää hyllyyn. Nutturaa kiristää erityisen paljon, kun kuulin, että vauvojen ruokiin lisätään ylimääräistä gluteenia. Vauvoilla suolisto on vielä todella herkkä ja tämän jälkeen ihmetellään kun allergiat ja muut sairaudet lisääntyvät.

    Ryhmä keliaakikoita koettaa saada keskustelua aiheesta; lisätty gluteeni ja tietoa kuluttajille. Olemme keskustelleet myös lakialoitteesta ylimääräisen gluteenin lisäämisen kieltämiseksi. Lisätty gluteeni voi nopeuttaa keliakian puhkeamista henkilöillä, joilla esim. keliakia sukurasitteena, tai geenitesteissä näkyvä HLA-geeni. Gluteenin lisäämisellä leipään, leipomot saavuttavat ainoastaan esteettisen hyödyn. Minkä takia leipä ei saa näyttää leivälle, vaan tässä leikitään ihmisten terveydellä.
    Syy aktiiviseen toimintaa asian tiimoilta on yksinkertainen, haluamme estää omaisiemme sairastumisen niin pitkälle kuin mahdollista. Eikä varmaankaan ole pahitteeksi yhteiskuntamme taloudelle, jos gluteenin lisäämisen kieltämisellä säästäisimme alati kasvavia sairaanhoitokuluja.

    • Reijo Laatikainen

      09. Hel, 2013

      Tämä kotimaisista viljoista puhuminen on tosiaan hämmentävää. Pitäisi lopullisesti siitä luopua. Sillä on yritetty ennen tarkoittaa kauraa, ohraa, ruista ja vehnää; pyritty keksimään ikäänkuin yksi sana jolla voidaan välttyä luettelemasta nuo viljalajikkeet. Ulkomaisilla tai muilla viljoilla on sitten yritetty tarkoittaa hirssiä, tattaria, amaratti jne. Tälläisia sekaannuksia on syntynyt. Ulkomailla kasvaneet ruis, ohra ja vehnä ovat siis keliaakikolle ihan yhtä vaarallista.

  30. eekoo

    11. Hel, 2013

    Olen käyttänyt nyt pari vuotta hyvin vähän näitä tavallisia viljoja. Iho parempi, nivelvaivat jääneeet pois, hiivatulehduksia ei ole ollut enää lainkaan, ei ilmavaivoja (paitsi silloin kun syön enemmän viljaa). Aluksi syytin pienten vaivojen paranutumista viljojen vähentämisellä, mutta nyt olen myös alkanut miettiä, että onko paranemisen syy myös siinä paremmassa ruuassa, mikä on tullut leivän ja pullan tilalle. Molemmilla asioilla on varmaan oma vaikutuksensa. No, minulle se on sama, kunhan olo on parempi.

  31. Reijo Laatikainen

    11. Hel, 2013

    Lihavuuslääkäri, apulaisprofessori Yoni Freedhoff arvosteli Wheat Belly -kirjan. Ei nähnyt kovin paljon hyvää http://www.weightymatters.ca/2013/02/diet-book-review-wheat-belly.html

  32. viljaton

    13. Hel, 2013

    http://www.youtube.com/watch?v=cv5RwxYW8yA

    tässä vielä lisää aiheesta gluteenisensitiivisyys, eli keliakia tämän mukaan olisi vain yksi gluteenisensitiivisyyden ilmenemismuoto, muita autoimmuunisairauksia joihin on liitetty lisääntynyt gluteenin (ja muidenkin viljaproteiinien) ”yliherkkyys” suolistossa, ns. vuotava suoli joka johtaa hiljaiseen tulehdusreaktioon elimistössä joka johtaa puolestaan geneettisesti alttiit henkilöt sairastumaan.

    meillä länsimaalaisilla on monella geneettistä samankaltaisuutta, eli ollaan enemmän tai vähemmän sukua toisillemme ja tuo viljojen sopimattomuus on perua jostain hyvin kaukaa menneisyydestä. Mutta tämän päivän viljojen muokkaaminen, kasvinsuojelumyrkkyjen ja hyönteismyrkkyjen käyttö (niistä jää jäämiä viljaan) edesauttaa ongelmien ilmaantumista. Lisänä antibioottien runsas käyttö, mikä tuhoaa senkin vähän hyvän, mitä suolistossa on puolustamassa. Eli jos saa elettyä aikuisiälle ilman antibioottikuureja (eipä taida aikuisväestöstä olla montaakaan, joka ei jossain vaiheessa elämäänsä olisi syönyt kuuria jos toistakin) niin chansit pysyä terveenä suolistoltaan ja myös sietää viljoja ovat huomattavasti paremmat kuin niillä jotka kuuluvat ns.valtavirtaan antibioottien syömisessä.

  33. JohannaH

    16. Hel, 2013

    Hei, hankalista IBS-oireista kärsivänä allekirjoitan tämän tekstin ainakin ihan täysin! Keliakiaa ei ole, samoin vilja-allergia on poissuljettu. Kotimaisten viljojen syönti aiheuttaa vatsaoireita, 100 % kaura käy ainakin maltillisissa määrin. Pidän kovasti näistä artikkeleistasi, joista puuttuu vouhkaus mihinkään suuntaan ja jotka vaikuttavat asiantuntevilta. Vaikka itselleni kotimaiset viljat (pl. kaura) aiheuttavatkin vatsaongelmia, en silti kaipaa wheat belly -tyylistä kauhistelua ja popularisointia enkä tosiaan usko, että viljat ovat kaikkien sairauksien alkusyy. Suurkiitokset siis kirjoituksistasi ja tästä sivustosta!

    • Reijo Laatikainen

      17. Hel, 2013

      Kiitokset JohannaH! Tavallisten ihmisten mutta myös terveydenhuollon ammattihenkilöiden parissa on IBS-tietoisuudessa vielä rutkasti parantamista. IBS:ää on todella hankalaa ja aika lievää. Minä tapaan vastaanotollani pääasiassa näitä hankalia tapauksia, joiden työ- ja sosiaalinen elämä kärsii elämän laadun lisäksi erittäin paljon IBS-oireilusta.

      Yksi tavoitteeni näillä kirjoituksillani on, että terveydenhuollossa ymmärettäisiin paremmin näiden sairauksien todellinen taakka yksilölle ja myös tunnistettaisiin se tosiasia, että ruokavalion keinoin on usein tehtävissä rutkasti enemmän kuin on aiemmin luultu.

  34. viljaton

    16. Hel, 2013

    JohannaH.
    katselitko laittamani videopätkän? Siinä mielestäni näin tavallisen tallaajan ymmärryksellekin kohtalaisen yksinkertaisesti selvitetään tuota gluteenisensitiivisyyttä. Eli viljojen protetiinit ovat (varmaan kyllä geneettinen alttius tarvitaan) ne pahikset viljoissa, jotka aiheuttavat sitä ns. vuotavaa suolta, jonka johdosta suoliston läpi imeytyy ainesosia jotka eivät elimistöön kuulu, Tämän johdosta alkaa vähitellen erilaisia tulehdusreaktioita ilmetä, jotka puolestaan johtavat pitkällä aikavälillä (toisilla nopeammin kuin toisilla, tässä kohtaa varmaan tuo geneettinen taipumus tulee kuvioihin) erilaisiin sairastumisiin.

    Vilja herkkyyttä on monella, mutta kuten monet sanovat, mitä sitä sitten söisi jos ei leipää saa syödä, leipä ja viljatuotteet yleensä ovat monelle niin koko syömisen kivijalka, että vaihtoehtoja ei tahdota nähdä. Vaikka olotila helpottuisi. Epäilen, että jo puhjennutta sairautta esim. reumaa ei viljattomalla ruokavaliolla voi parantaa, mutta oireet saatetaan saada pysymään kurissa ja lääkitystä vähennettyä. Monista lääkkeistä kun saattaa olla myös pitkällä aikavälillä monen moista harmia. Esimerkkinä kortisoni. Monia sairauksia hoidetaan perinteisesti erilaisilla lääkkeillä, ruokavalion merkitystä eri sairauksissa ei oikein ymmärretä ottaa huomioon. Yleensä ainoastaan keliakia ja diabetes ovat sairauksia, joiden yhteydessä puhutaan että ruokavaliolla voidaan vaikuttaa sairauteen ja sen kulkuun. Myöskään riittävän täsmällisesti näistä ei puhuta. Aiemmin tuolla joku mainitsi ns. kotimaiset viljat. Minkäkin tiedän yhden ikäihmisen, joka oli keliakia diagnoosin jälkeen saanut lääkäriltä ohjeen vältää kotimaisia vijoja. Sitten laivareissulla Virossa söi samoja leipiä kuin muutkin, kun ei oltu kotimaassa…

  35. Someone

    24. Hel, 2013

    test…