Kertaus FODMAP-hiilihydraateista, gluteenista ja vatsavaivoista

Yle julkaisi eilen haastatteluni gluteenista, FODMAP-hiilihydraateista ja toiminnallisista vatsavaivoista. Jutussa on muutakin teemaan liittyvää tietoa, ja toivottavasti siitä saa melko hyvän yleiskuvan mitä aihepiiristä tiedetään. Haastattelussa ei ole mahdollisuus mennä kovin syvälle asioisssa, ja siksi haluan tähän täydentää joitakin asioita.

Ensimmäiseksi kuitenkin työtapaturma juttuun liittyen. Toisin kun jutun väliotsikossa sanotaan gluteeni on haitaksi ja jopa hyvin vaarallista muillekin kuin keliaakikoille, nimittäin vehnäallergiassa. Se on harvinainen aikuisilla (n. 0,5 %:lla), mutta pienillä lapsilla yleisempi.  Oireina hengitystie-, limakalvo-  ja iho-oireet. Lue lisää vehnäallergiasta aiemmasta kirjoituksestani täältä. Tämä olisi minun pitänyt muistaa mainita, mutta valitettavasti se yksinkertaisesti unohtui vatsateemaan keskittyessä.

Onko gluteenisensitiivisyyttä sittenkään?

Ns. gluteenisensitiivisyydestä on puhuttu viime vuosina paljon.  Gluteenisensitiivisyyttä tutkiva australialainen tutkijaryhmä on katsausartikkelissaan päätynyt siihen, että gluteeni ei ole vatsaoireiden pääasiallinen syypää edes ns. gluteenisensitiivisyydessä vaan todennäköisemmin FODMAP-hiilihydraatit (1). Saman katsausartikkelin mukaan on mahdollista, että myös muut vehnän proteiinit kuten α-amylaasin ja trypsiini-inhibiittorit voivat olla vatsaoireiden taustalla. Tutkijaryhmän ”mielen käänsi” heidän oma satunnaistettu tutkimus (2013), jossa gluteenisensitiiviseksi itsensä arvioineet potilaat eivät reagoineet gluteenipillereihin, kun he noudattivat taustalla tarkkaa FODMAP-rajoitusta (2).

Tamperelainen keliakiatutkijaryhmä on kirjoittanut vuoden sisään teemasta kaksi suomenkielistä pääkirjoitusta ensimmäisen Duodecimissa (3) ja toisen Lääkärilehdessä (4). Jälkimmäisessä sävy on hieman epäilevä koko gluteenisensitiivisyyden suhteen.  Lääkärilehdessä tamperalaistutkijat summaavat:

” Ehkä ”gluteeniherkkyys” johtuukin viljan muista aineosista kuin gluteenista.”

Itsekin osallistuin  keskusteluun  keskusteluun Duodecimissa (5),  ja totesin kirjeessäni pääkirjoitukseen liittyen:

”Olipa syy kumpi tahansa [FODMAP-hiilihydraatit tai gluteeni], rukiin, ohran ja vehnän vaihtaminen kauraan, kvinoaan, tattariin ja muihin gluteenittomiin viljoihin vähentää paitsi gluteenin myös FODMAP-hiilihydraattien saantia ja siten lievittänee IBS-potilaiden oireilua.”

Sitä juuri kukaan ärtyvän suolen tutkija ei tunnu epäilevän, etteikö viljoja poistamalla voida vähentää oireita ärtyvässä suolessa eli IBS:ssä, oli sitten syy mikä tahansa.

Italialaiset tutkijat ovatkin ehdottaneet, että glutenisensitiivisyyden sijaan pitäisi käyttää vehnäsensitiivisyyttä (6). En kyllä usko, että vehnäsensitiivisyys-sana ratkaisee asiaa sillä osa saa oireita myös rukiista ja ohrasta.

gluteeni
Gluteeni ei liene viljojen päääasiallinen oiretekijä vatsaoireiden aiheuttaja. Luultavasti kyse on FODMAP:eista tai ehkä vielä aivan muista viljan aineosista.

Myös hyvää gluteenista

Gluteenista on myös sellaisia hyviä tutkimustuloksia, joita vehnän moittijat eivät nosta esiin. Uudehkossa satunnaistetussa tutkimuksessa  gluteenin ja rasvan (ns. Eco-Atkins, kasvis-Atkins) lisääminen hiilihydraatteja vähentäen paransi useita metabolisia riskitekijöitä, kuten LDL-kolesterolia, apo-B:tä ja triglyseridejä verrattuna tavalliseen kasvisruokavalioon  (7).  Lisäksi potilaat laihtuivat hieman enemmän Eco-Atkinsilla kuin tavallisella kasvisruokavaliolla. Eco-Atkins-dieetissä gluteenia oli 54 % kaikesta proteiinista, ja sita tarjottiin paitsi gluteenilla rikastettuna leipänä myös ns. seitanina. Myös pähkinöitä käytettiin paljon.

Aiemin on havaittu, että gluteenin lisääminen hiilhydraatin kustannuksella vähentää LDL-kolesterolin hapettumista, triglyseridiarvoja ja veren virtsahappo (uraatti) -pitoisuutta (8).  Gluteenilla voi siis olla myös hyviä vaikutuksia. Toki on paikallaan muistaa, että tutkimuksia on vähän ja myös hiilihydraattien ja rasvan saannisssa tapahtui muutoksia. Joka tapauksessa gluteenin lisääminen ei ole aina mikään paholainen.

FODMAP-hiilihydraatit ja -kuidut viljojen ”ongelmana”

Olen kirjoitellut FODMAP-hiilihydraateista/-kuiduista ja ärtyvästä suolesta useasti, ja kaikki kirjoitukseni löytyvä täältä. Tieteellisestä evidenssistä eli tutkimusnäytöstä kiinnostuneille paras pala on mielestäni äskettäin ilmestynyt kaikille avoin katsauartikkeli (9). Ärtyvässä suolessa on tehty 10 kliinistä tutkimusta FODMAP-rajoituksella (kuva alla, klikkaa suuremmaksi). Satunnaistettuja tutkimuksia on vasta vähän. Kaksi alustavaa tutkimusta on tehty suolistotulehduksista (IBD) kärsivillä. Lisäksi terveillä on muutamia tutkimuksia. Tämän parempaa näyttöä ei ole millään ruokavaliolla ärtyvässä suolessa.

Tutkimusnäyttö FODMAP-rajoituksesta IBS:ssä 2014
Tutkimusnäyttö FODMAP-rajoituksesta IBS:ssä 2014. Lähde: Staudacher H et al, Nat Rev Gastroenterol Hepatol. 2014 Apr;11(4):256-66.

Näytöstä huolimatta on vielä epäselvää, miten hyvin FODMAP-rajoitteinen ruokavalio tehoaa pitkällä aikavälillä, ja aiheuttaako se jotain riskejä. Se tiedetään, että bifidobakteerien määrä suolistossa vähenee. Tällä hetkellä monipuolisesti koostettua FODMAP-rajoitusta pidetään verrattain turvallisena. Hyvän ruokavalio-ohjauksen saaneet potilaat altistuvat vähemmille ravitsemuksellisille riskeille kuin oman onnen nojassa seilaavat (10). Edellä mainituista syistä asiaan perehtyneen ravitsemusterapeutin neuvonta on tarpeen.

Käytännön havaintoja FODMAP-rajoituksesta

Käytännön potilastyössä tulee vaikutelma, että FODMAP-rajoituksen teho heikkenee hieman ajan myötä. En kuitenkaan tiedä, onko kyse siitä, että potilaat höllentävät rajoitusta (kuten yleensä suositan tekemään), onko taustalla jokin adaptaatiomekanismi, kaikkeen hoitoon kuuluvan lumevaikutuksen häviäminen vai oireyhtymän luontainen fluktuointi eli kausittaineen paheneminen ja helpottuminen. Taaksepäin suuntautuneet tutkimukset kylläkin osoittavat, että teho näkyy vielä 14-17 kuukauden kuluttua aloituksesta (kuva yllä). Oman kokemukseni mukaan suurin osa IBS-potilaista kuitenkin hyötyy merkittävästi FODMAP-rajoituksesta.

FODMAP-rajoitus on tutkittu ja tarkoitettu ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsiville. Satunnaisen vatsan turvottelun tai muiden hyvin lievien vatsavaivojen hoidoksi sitä ei voi suosittaa.  Sitä on tutkittu haavaisessa paksusuolen tulehduksessa (Colitis Ulcerosa) tai Crohnin taudissa kahdessa pienessä pilottitutkimuksessa ja tulokset ovat olleet melko hyviä (kts. lähteenä oleva katsausartikkeli). FODMAP-rajoitus ei ole missään tapauksessa lääkityksen korvike  IBD:ssä (!), mutta sillä voidaan mahdollisesti auttaa niitä IBD-potilaita, joilla kipu, turvottelu ja ilmvaivat sekä ripuli jatkuvat huolimatta parhaasta mahdollisesta lääkehoidosta.

Ärtyvässä suolessa on yleensä pohjalla useampi keskeinen syytekijä. Niitä ovat mm. häiriöt suoliston bakteeristossa, muuttunut/lisääntynyt kaasun muodostus, suoliston motiliteettihäiriöt (suoliliikehäiriöt), aivojen ja suoliston välinen säätelyhäiriö ja herkistynyt kivunaistimus (kuva alla). Muitakin tekijöitä on kuvattu. Useiden samanaikaisten vaivan syntymekanismien samanaikaisuus johtaa myös siihen, että tehokasta täsmähoitoa on vaikea kehittää. Yksi hoito yleensä tehoaa kunnolla vain 1-2 tekijään, ja siten hoitovaste jää usein epätäydelliseksi, myös FODMAP-rajoituksella. Onneksi eri hoitotoimenpiteitä voi kokeilla portaittain esim. 4 viikon välein, ja vain selvästi tehoavat hoidot kannattaa jättää päälle. 

Suomessa FODMAP-tutkimusta on tehty vain vähän. Toistaiseksi ainoa tiedossani oleva tutkimus on Jenni Lapin väitöskirjan viimeinen tutkimus (11, s.96 alk).  Olemme aloittaneet Helsingin Lääkärikeskus Aavassa uuden tutkimuksen FODMAP:eista, ja siihen toivotaan edelleen osanottajia, varsinkin elo-syyskuussa 2014 alkavaan ryhmään. Lue lisää täältä.

FODMAP:ien vaikutusmekanismi

Ja loppuun vielä mekanismi, jolla FODMAP-hiilihydraatit aiheuttavat oireita herkkävatsaisilla. Alla oleva kuva puhuu enemmän kuin pitkät selostukseni. Se on mainiosta englantilaisen tutkijaryhmän katsausartikkelista ja siinä todetaan näin:

”Unabsorbed fermentable carbohydrates are fermented in the colon leading to luminal gas production. In the setting of visceral hypersensitivity and altered colonic functioning the resulting luminal distension leads to symptom exacerbation.”

Tällä tavalla FODMAP-hiilihydraatit aiheuttavat oireita
Taustalla olevat syyt IBS:ssä ja FODMAP-hiilihydraattien ja kuitujen aiheuttamien oireiden mekanismi. Lähde: Staudacher H et al, Nat Rev Gastroenterol Hepatol. 2014 Apr;11(4):256-66.

PS. Jos vatsa on terve, FODMAP-hiilihydraateista lienee terveydelle hyötyä.

Lähde

Staudacher H, Irving P, Lomer M, Whelan K. Mechanisms and efficacy of dietary FODMAP restriction in IBS. Nat Rev Gastroenterol Hepatol. 2014 Apr;11(4):256-66.

7 thoughts on “Kertaus FODMAP-hiilihydraateista, gluteenista ja vatsavaivoista”

  1. Ärtyvästä suolesta kärsivänä olen kokeillut kaikenlaisia ruokavaliomuutoksia. Pahin turvottaja (ainakaan minulla) ei tosiaan olekaan kohtuudella käytetty leipä ja viljat, vaan sipuli, valkosipuli ja eräät muut kasvikset.
    Huomioitavaa on sekin, että ruokavalioon verrattuna yhtä pahan tai jopa pahemman turvotuksen saa aikaan stressi.

    1. Ilmeisesti asut Englannissa ja siellä on tarjolla hyvin piparminttuöljykapseleita (toisin kuin Suomessa). Mitenkähän paljon Briteissä käytetään niitä? Ainakin niistä on melko hyvä tieteellinen näyttö.

      1. Kyllä, Englannissa edelleen asun.
        Apteekissa työskennellessä huomasin, kuinka paljon piparminttuöljykapseleita täällä määrätään. Tilastotietoa minulla ei ole, mutta se ei todellakaan ole mikään harvinainen näky resepteissä.
        Sitä sain itsekin lääkäriltä nyt raskauden ajaksi, mutta minulla teho on ollut melko rajallinen.

      2. Ymmärsinkö oikein, että se on reseptillä siellä? 0,2 ml piparminttuöljyä enterokapselina on ollut tutkittu annos, ja sitä saa myydä Suomessa ravintolisänä (elintarvikkeena, eikä lääkkeenä). On toki silti mahdollista, että se tulisi meillekin myös reseptillä.

  2. Tänä vuonna on ilmestynyt myös yksi gluteenisensitiivisyyttä käsittelevä kirjallisuuskatsaus: http://bit.ly/1fPYAmY.

    Katsauksen mukaan gluteenisensitiivisyydestä kärsivät henkilöt ovat melko heterogeeninen ryhmä, joka voidaan jakaa alaryhmiin: n. 50 %:lla henkilöistä esiintyy HLA-DQ2- ja/tai HLA-DQ8-haplotyyppi (vrt. keliaakikot, joista 95 %:lla esiintyy HLA-DQ2-haplotyyppi ja 5 %:lla HLA-DQ8-haplotyyppi); osa henkilöistä on puolestaan yliherkkiä muillekin ruoka-aineille, esim. lehmänmaidolle ja kananmunille.

    Staudacherin ym. taulukon viimeisen rivin viitteessä on muuten pieni virhe; vuosiluku on väärin eli siinä tulisi lukea Halmos et al. (2014). Artikkelin kirjallisuusluettelossa vuosiluku on kuitenkin oikein. Kyseessä on siis Gastroenterology-lehden tammikuun numerossa ilmestynyt artikkeli.

  3. Kapseleita saa siis toki ostaa myös ilman reseptiä ravintolisänä, mutta yllättävän paljon niitä määrätään reseptillä. Annos on juuri tuo 0,2 ml.

  4. Olen kokeillut runsaan kuukauden ajan melatoniinia ainaiseen vatsavaivaani. Lisäksi olen huolehtinut suolen toiminnasta juomalla aamuisin kupillisen kahvia tyhjään mahaan. Toistaiseksi nämä toimenpiteet ovat auttaneet . Pari kuukautta sitten olin tosi sairas. Vatsavaivojeni yhteydessä saan usein rytmihäiriöitä. Nyt niitäkään ei ole ollut.

Comments are closed.