Vähähiilihydraattinen ruokavalio ja vatsan sairaudet (osa 6)

On varsin yleistä, että monet VHH:n käyttäjät kokevat vatsansa voivan erityisen hyvin. Toisaalta ummetusta on esiintynyt runsaasti tutkimuksissa vähähiilihydraattisen ruokavalion aikana. Mitä tiedetään sappikivien, refluksin, dyspepsian, rasvamaksan ja ärtyvän suolen oireyhtymästä ja VHH:sta? Siitä kertoo tämä VHH:ta käsittelevän kirjoitussarjan kuudes osa.

K-vitamiini – unohdettu ravintoaine osteoporoosin ehkäisyssä ja hoidossa (vieraskirjoitus)

Osteoporoosi eli luiden haurastuminen uhkaa useimmiten vanhempia naisihmisiä tai syömishäiriöistä kärsiviä nuoria naisia. Tuttuja luiden lujuuteen liitettäviä ravintotekijöitä ovat D-vitamiini ja kalsium. Mutta saattaa olla, että olisi aika katsoa asiaa myös uudesta näkökulmasta. Ravintoasiantuntija Juhana Harju kirjoittaa tässä vieraskirjoituksessa K-vitamiinin vaikutuksista osteoporoosiin ja terveyteen laajemminkin. Mielenkiintoista asiaa aiheesta, joka ei ole vielä noussut valtavirran puheenaiheeksi.

Kihti ja ruokavalio

Kihti on pottumainen ja kivulias vaiva, joka usein paikantuu pottuvarpaaseen. Se voi esiintyä myös muissa nivelissä. Kahvi, maitotaloustuotteet ja runsas folaatin saanti näyttävät suojaavan kihdiltä. Alkoholi, sokeri, fruktoosi ja äyriäiset sekä lihan runsas käyttö altistavat kihdille. Asiasta on ilmestynyt uusi meta-analyysi.

Gluteeniton ruokavalio voi auttaa ärtyvässä suolessa

Ärtyvän suolen oireyhtymälle (IBS) on tyypillistä vatsan turvotus, kipu ja suolen toiminnan muutoksiin liittyvät oireet. Sairaus tunnetaan vielä melko huonosti, ja tutkimustietoa hyvistä hoitomuodoista on niukalti ottaen huomioon sairauden yleisyyden. Aiemmin tässä blogissa olen kertonut mm. heikosti imeytyvien hiilihydraattien, probiootin ja liukenevan kuidun merkityksestä oireiden lievittymiseen. Nyt ilmestyneessä hyvin toteutetussa australialaisessa tutkimuksessa saatiin viitteitä, että gluteeniton ruokavalio voi lievittää joidenkin IBS-potilaiden oireita merkittävästi.

Perjantain lyhyt: VHH ja sydän- ja verisuoniterveys

Viimeisen kahden viikon aikana olen kirjoittanut pitkähköt analyysit hiilihydraattirajoitteisen ruokavalion ja sydän- ja verisuoniterveyden välisistä yhteyksistä. Tekstiä on paljon, ja koko kuvan hahmottaminen on haasteellista. Vein päätulokset kolmeen taulukkoon, jossa myös ilmoitan tuloksien taustalla olevat lähteet.

Vähähiilihydraattinen ruokavalio ja munuaiset (osa 5)

Yksi tavallisista vasta-argumentteja hilihydraattien rajoittamiselle on proteiinin mahdolliset munuaishaitat. VHH sisältää usein joko runsaasti proteiinia ja/tai tyydyttynyttä rasvaa, jotka molemmat saattavat vaikuttaa munuaisiin. VHH:n vaikutuksia munuaistoimintaan on tutkittu melko vähän ja tutkimukset rajoittuvat henkilöihin, joilla on lähtökohtaisesti terveet munuaiset. Tämä on vähähiilihydraattista ruokavaliota koskettavan kirjoitussarjan viides osa.

Vähähiilihydraattinen ruokavalio ja sydän- ja verisuonisairaudet (osa 4)

Kirjoitussarjani neljännessä osassa on vuorossa hiilihydraattirajoitteisen ruokavalion vaikutus sydän- ja verisuonitautitapahtumiin ja kuolleisuuteen. Tämä osa perustuu valtaosin väestötutkimuksien tuloksiin. Ne viittaavat siihen suuntaan, että hiilihydraattien rajoittaminen saattaisi lisätä kuolleisuutta, varsinkin jos ruokavalio perustuu eläinperäisiin proteiinin ja rasvan lähteisiin. Vastakkaista tietoa on puolestaan se, että glykeemisen kuorman vähentäminen pienentää diabeteksen ilmaantumista. Lue lisää.

Perjantain lyhyt: A-talk, D-vitamiini ja suositusten kirjo

Eilinen Ylen A-talk -ohjelma hämmensi lämpimänä porisevaa D-vitamiinisoppaa. Keskustelu osoitti suosituksen sekavuuden, vaikka sitä jonkin verran viime viikolla yksinkertaistettiinkin. Yritin selvittää, mikä suositus on voimassa millekin ikäkaudelle. Ei ollut helppoa. Vilkaise oheinen taulukko D-vitamiinin saantisuosituksista Suomessa.