”Kananmuna on hyvä esimerkki ruoka-aineesta, jonka terveysvaikutuksia on vaikea päätellä sen sisältämän yhden yksittäisen ravintoaineen perusteella. Kananmuna sisältää kolesterolin lisäksi monia terveydelle mahdollisesti hyödyllisiä ravintoaineita, jotka voivat vaikuttaa esimerkiksi sokeriaineenvaihduntaan tai matala-asteiseen tulehdukseen ja sitä kautta vähentää tyypin 2 diabeteksen riskiä.”
Suuri osa blogini lukijoista varmaankin uskoo, että terveellisillä ruokavalinnoilla on suuri merkitys hyvinvoinnille, kroonisten sairauksien ehkäisylle ja hoidolle. Tutkimustieto on näin toistuvasti osoittanut vuosikymmenten ajan. Kaikesta tiedosta huolimatta vain...
Suomalainen FINGER-tutkimus osoittaa, että muistin suojaaminen onnistuu suositusten mukaisella ruokavaliolla, liikunnalla ja muistiharjoitteilla.
Tässä vieraskirjoituksessa Satu Jyväkorpi tiivistää ravitsemukseen, ravintolisiin ja muistitoimintoihin liittyvää tutkimusta ja antaa suuntaviivoja käytännön ruokavaliovalinnoille.
Uuden tutkimuksen mukaan polyfenolirikas kaakao piristää lievässä muistihäiriössä muistitoimintoja. Myös aiemmissa nuorilla tehdyissä tutkimuksissa kaakao on lisännyt vireystilaa ja parantanut hiukan muisti- ja tarkkaavaisuustehtävissä pärjäämistä. Ihmelääkkeestä ei liene kuitenkaan kyse, eikä vielä tiedetä voiko kaakao estää dementian ilmaantuvuutta.
Välimeren ruokavaliosta on runsaasti näyttöä erilaisten sairauksien ehkäisyssä. Sitä on pidetty terveyden kannalta parhaiten dokumentoituna ruokavaliona. Tässä kirjoituksessa erittelen Välimeren ruokavalion vaikutuksia painoon, diabetekseen, muistiin sekä sydän- ja verisuonisairauksiin.
Tämä kirjoitus on yhteenveto syksyllä 2011 kirjoittamistani ravinnon rasvoja koskevista kirjoituksista. Aiheena on sydän- ja verisuoniterveys, muisti ja diabetes.
Rasvojen terveysvaikutuksia sydämeen on tutkittu runsaasti. Sen sijaan aivoterveys ja erityisesti muistitoiminnot ovat jääneet lapsipuolen asemaan. Muistin ja aivojen kehittyminen tapahtuu pääsääntöisesti lapsuuden aikana ja sen heikkeneminen vanhuusiällä. Moni työikäinen on kuitenkin huolissaan muistikapasiteetistään. Tässä kirjoituksessa valaisen mitä olen asiasta saanut selville.
Kalaperäisistä omega-3 rasvahapoista riittää hyvää sanottavaa. Ne ovat monien asiantuntijoiden mukaan terveydelle erittäin hyödyllisiä. Mutta miten tilanne on, kun öljy irrotetaan kalasta, ja tarkastellaan pelkkiä rasvahappoja (EPA/DHA)? Tutustuin viimeaikaisiin kattaviin tutkimuksiin sydämen, aivojen ja diabeteksen näkökulmasta.
Useissa epidemiologisissa tutkimuksissa kalan runsas käyttö ja kalarasvan saanti on liitetty virkeisiin muistitoimintoihin. Aiemmat satunnaistetut tutkimukset kalaöljynvalmisteen vaikutuksista muistitoimintoihin ovat olleet ristiriitaisia ja tutkimukset ovat pääosin pieniä. Nyt kaksi uutta suurehkoa tutkimusta liittyy sarjaan. Ensimmäisessä tutkimuksissa havaittiin, että 1,5 vuoden seurannasssa suuri annos (2,0 g) DHA:ta ei kohentanut muistitoimintoja verrattuna lumehoitoon Alzheimerin taudissa (Quinn J et al. JAMA 2010; 304: 1903-1911). DHA on toinen kalaöljyn omega-3 rasvahapoista. Toisessa satunnaistetussa tutkimuksessa DHA-valmiste pienemmällä annoksella (0,9 g/pv) auttoi säilyttämään muistitoimintoja paremmin kuin lumelääke. Tässä tutkimuksessa käytetty DHA-valmiste sisälsi myös mm. antioksidantteja (Yurko-Mauro et al. Alzheimers Dement 2010;6:456-464). Tutkijoiden mukaan omega-3 rasvahapoista voi ehkä olla hyötyä vain lievemmissä muistihäiriöissä, tai terveen muistin säilyttämisessä. Ainakaan alkaneen Alzheimerin taudin hoidossa DHA-valmisteista ei enää näyttäisi olevan hyötyä.