Ottaisiko lääkkeen vai ruokavalion?

Suuri osa blogini lukijoista varmaankin uskoo, että terveellisillä ruokavalinnoilla on suuri merkitys hyvinvoinnille, kroonisten sairauksien ehkäisylle ja hoidolle. Tutkimustieto on näin toistuvasti osoittanut vuosikymmenten ajan. Kaikesta tiedosta huolimatta vain 18 %  aikuisista eli noin 780 000 suomalaista aikuista syö melko tai hyvin terveellisesti. Hyvin epäterveellisesti syö noin 15 % eli noin 650 000 henkilöä, suurin osa aikuisista eli lähes 3 miljoonaa suomalaista sijoittuu näiden ääripäiden väliin. Nämä luvut ovat pohjoismaisesta kyselytutkimuksesta, josta olen kirjoittanut aiemmin täällä.

Tässä lyhyessä kirjoituksessa muistutan siitä, miten paljon ja laajasti oikein koostetulla ruokavaliolla voi terveyttä kohentaa, ja miten vastaavasti parhaat lääkkeet toimivat. Vertailu lääkkeisiin laajentaa mielestäni perspektiiviä, vaikka onkin osittain keinotekoinen.

Kaikki viitteet, paitsi viitenumerot 15 ja 18, ovat meta-analyysejä eli tutkimuskoosteita.

Terveellisen ruokavalion vaikutus

Ravitsemussuosituksen mukaisella ruokavaliolla voidaan ehkäistä useita sairauksia tehokkaasti. Tämä havaittiin tutkimuskoosteessa, jossa käsiteltiin tyypin 2 diabeteksen, syövän ja sydän- ja verisuonitautien ja ennenaikaisten kuolemien ehkäisyä (1).

Kaikkein laajimmin ja vakuuttavimmin on  kuitenkin tutkittu Välimeren ruokavaliota (jota muuten suositetaan meidän ravitsemussuosituksessa, s. 11), siitä löytyy sekä satunnaistettujen sairastuvuustutkimusten että etenevien väestötutkimuksten tutkimuskoosteiden näyttö useissa eri sairauksissa.

Ne ihmiset, jotka eri väestöissä syövät melko tai hyvin Välimerellisesti kohentavat aivo-, sydän- ja syöpäterveyttään monien eri tavoin tutkimusten seuranta-aikoina (2,3,4,5), kuva alla. Välimeren ruokavaliolla tarkoitetaan sitä ruokavaliota, jollaista Välimeren maissa syötiin perinteisesti vielä 1900-luvun alkupuolella, ei nykyistä höttöhiilari- ja lihapainotteista turisteille tarjottavaa ruokaa.

Todettakoon vielä uudestaan varmuuden vuoksi, että millään muulla ruokavaliolla ei ole näin mittavaa tutkimusnäyttöä.

med-diet-sairaudet
Sairauksien riskin vähentyminen seuranta-aikana, jos ruokavalio on melko tai hyvin Välimerellinen. Vertailu tehdään heihin, jotka syövät ei lainkaan tai vain vähän Välimerellisesti

Jos haluat testata miten Välimerellisesti syöt, voit arvioida oman pistemääräsi esimerkiksi tämän tutkimuksen pohjalta (24 max) tai tämän (13 max, 1 piste/kysymys). Jos saat vähintään 75 % maksimipisteistä söisit Välimerellisesti ja siten pystyisit laskennallisesti niittämään edellä esitetyt terveyshyödyt (sairauksien riskin vähenemiset). Kuten  näet edes Välimerellisen ruokavalion määrittely ei ole ihan yksinkertaista :). Oma hieman Välimeren ruokavaliota laajennettu ajatukseni siitä, mikä on terveellinen ruokavalio löytyy täältä.

Syövän ehkäisyssä Välimeren ruokavaliota jopa paremmin on dokumentoitu Maailman syöpätutkimussäätiön (World Cancer Research Fund, WCRF)  ja Amerikan syöpäinstituutin (American Institute for Cancer Research, AICR) ohjeistus. Uuden meta-analyysin mukaan jokainen yhden pisteen siirtymä terveellisempää ruokavalio kohden vähentää syövän riskiä 6 % myöhäisessä iässä (6). Maksimaalinen teoreettinen vaikutus olisi siis 24 % vs epäterveellinen ruokavalio. WCRF:n ravintosuositukset poikkeavat Välimerellisistä mm. siten, että niissä on tiukempi rajoitus alkoholin käyttöön.

Lääkkeiden vaikutus

Otan esimerkiksi tähän kaksi erittäin laajasti tutkittua, ensilinjan hoitoina käytettävää lääkeryhmää. Pelkästään statiini-lääkkeen käyttäjiä meillä on KELA:n mukaan melkein saman verran kuin terveellisesti syöviä eli noin 666 000 ja ACE-estäjiä ja niiden sukulaislääkeiden sartaanien käyttäjiä on yli 850 000.

Statiinit (kolesterolilääkkeet) vähentävät tutkimuskoosteiden mukaan sydän- tai aivoinfarktin riskiä noin 22-27 % silloin, kun henkilöllä ei ole vielä sydän- tai verisuonisairauksia  (7). Statiini eivät kuitenkaan vaikuta merkittävästi muistihäiriöiden (8) tai masennuksen riskiin (9), vaikka pientä hyötyä on ounasteltu. Niillä tiedetään olevan pieni, mutta havaittava, tyypin 2 diabeteksen riskiä lisäävä vaikutus (10). Ne eivät ehkäise (eivätkä lisää) syöpää laajasti (11), vaikka voivatkin olla eduksi maksasyövän ehkäisyssä (12). Tyypillinen haittavaikutus statiineilla on lihaskivut.

Statiinit siis auttavat sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyssä, mutta eivät merkittävästi vaikuta syövän, muistihäiriöiden tai masennuksen ilmaantumiseen –ja saattavat hiukan lisätä tyypin 2 diabeteksen riskiä.

ACE-estäjät ovat eniten käytettyjä ja hyvin siedettyjä verenpainelääkkeitä. Ne vähentävät aivo- ja sydänifarkteja noin 22 %:lla (11). Ne ovat neutraaleja tyypin 2 diabeteksen kannalta (lumetta vastaan), mutta vähentävät diabeteksen vaaraa diureetti-verenpainelääkkeisiin nähden (13) ja saattavat vähentää muistihäiröiden ilmaantumista (15) tutkimuskoosteiden mukaan. Ne eivät vaikuta syöpäriskiin (16), mutta saattavat yhden tutkimuksen mukaan vähentää masennusriskiä (17). Haittavaikutuksina havaitaan tyypillisesti kuivaa yskää, hyperkalemiaa (liian korkeaa veren kaliumpitoisuutta) ja harvoin paradoksaalisesti kreatiniiniarvon nousua (munuaisten kuormittumista).

ACE-estäjillä on siis myönteisiä vaikutuksia sydän- ja verisuonitautiriskiin ja ehkä muistiin, mutta niillä ei voida ehkäistä diabetesta tai syöpää.

Lopuksi

Lääkkeet suunnitellaan vaikuttamaan yhteen sairaustyyppiin kerrallaan, hyvin spesifisen vaikutusmekanismin keinoin. Ne eivät pysty vaikuttamaan niin laajasti terveyteen kuin hyvä arkipäivän ruokavalio vuosikymmenten saatossa –ja parhailla lääkkeilläkin on joitakin vähintäänkin lieviä haittavaikutuksia. Terveellisellä ruokavaliolla on puolestaan hyvin laajat vaikutukset moneen aineenvaihduntaprosessiin ja myös suoliston mikrobiottaan. Esimerkiksi Välimeren ruokavalion teho perustuu useisiin samanaikaisiin myötävaikuttaviin muutoksiin kehossa.

Edelleen terveellinen ruoka kohentaa huonoon nähden vireystilaa nopeasti, jo samana päivänä, johon edellä mainitut lääkkeet eivät pysty. Terveellistä ruokavaliota noudattava voittaa siis aina terveysmittareiden näkökulmasta. Siksi on harmittavaa nähdä, miten paljon ruokavalioasioissa on meilläkin kansakuntana edelleen parantamisen varaa.

Jotta lääkkeiden ja ruokavaliomuutosten tehoa voitaisiin vertailla viimeisen päälle tieteellisesti, olisi tietenkin tehtävä satunnaistettuja tutkimuksia, joissa lääkkeitä ja ruokavaliota verrattaisiin keskenään sairastumisfrekvenssiä seuraten. Sellaisia tutkimuksia ei kuitenkaan ole, ja tuskin tuleekaan. Siten on tyydyttävä siihen, mitä on tarjolla (edellä esitetty data).

Todellisuudessa lääkkeitä ja ravintoa on turha laittaa vastakkain. Lääkkeitä tarvitaan ilman muuta, koska osa ihmisistä sairastuu, vaikka kuinka terveellisesti söisi, ja osa ihmisistä ei pysty/halua syödä terveellisesti, vaikka mitä faktoja/tarinoita pöytään latelisi. Hoidot täydentävät toisiaan monissa elämän tilanteissa. Terveellistä ruokavaliotakin noudattava hyötyy lääkkeistä useissa erilaisissa tilanteissa, ja lääkettä käyttävä hyötyy ruokavaliomuutoksista.

Terveellinen ruokavalio toisi suomalaisille paljon tehokkaita ja hyviä työvuosia ja pienentäisi inhimillisiä kärsimyksiä keski-iässä. Samalla saattaisi lääkelaskukin pienentyä. Kyllä se vaan jaksaa mietityttää, miten hitaasti asiat näyttävät menevän eteenpäin myös meillä Suomessa (18).

Yritin tällä kirjoituksella havainnollistaa, miten laajat terveellisen ruokavalion vaikutukset ovat, edes parhaat lääkkeet eivät yllä likimain samalle tasolle. Tämän kirjoituksen pointti on jälleen se, että sen sijaan, että ikuisesti väännettäisiin siitä, mikä on terveellisin ruokavalio, tai milloin on riittävästi näyttöä yleisesti terveelliseksi tunnistetun ruokavalion puolesta, keskityttäisiin tekoihin jatkuvan jauhamisen sijaan. Otettaisiin kansakuntana haasteesta koppi, ja näytettäisiin muille maille miten meillä homma hoidetaan –muiden maiden edelleen jauhaessa alati muuttuvista trendeistä ja lillukan varsista.

Aiheeseen liittyviä aiempia kirjoituksiani:

Näissä ravintotekijöissä meillä on eniten parannettavaa.

Ehkäiseekö ja hoitaako ruoka sairauksia?

Tässä syitä miksi Välimeren ruokavalio vähentää sydän- ja verisuonisairauksia

Välimeren ruokavalio vähensi aivo- ja sydänsairauksia, Predimed-tutkimus

Näin suomalaiset syövät, eivät järin terveellisesti

Kuvassa esitetyt lähteet 

Psaltopoulou T, ym. Mediterranean diet, stroke, cognitive impairment, and depression: A meta-analysis. Ann Neurol. 2013 Oct;74(4):580-91

Grosso G, ym. Comprehensive Meta-analysis on Evidence of Mediterranean Diet and Cardiovascular Disease: Are Individual Components Equal? Crit Rev Food Sci Nutr. 2015 Nov 3:0

Koloverou E, ym. The effect of Mediterranean diet on the development of type 2 diabetes mellitus: a meta-analysis of 10 prospective studies and 136,846 participants. Metabolism. 2014 Jul;63(7):903-11

Bloomfield HE, ym. Effects on Health Outcomes of a Mediterranean Diet With No Restriction on Fat Intake: A Systematic Review and Meta-analysis. Ann Intern Med. 2016 Oct 4;165(7):491-500

 

5 thoughts on “Ottaisiko lääkkeen vai ruokavalion?”

  1. Juuri näin, olen samaa mieltä.
    Miksi sitten on niin vaikeaa omaksua terveellistä ruokavaliota vaikka meillä on kaikki tieto olemassa? Yksi selittävä tekijä lienee se, että tämä tieto on sillä tavalla tylsää, että siitä ei saa aikaan somekohua eikä se sovi tämän päivän ruokahifistelyn trendiin.

    1. Varmaankin tuo on yksi syy. Toisaalta, vuosien mittaan määritelmät/tavoiteet terveellisestä ruokavaliosta ovat myös hiipien tiukentuneet. Mielestäni tämäkin asia on paljon muustakin kiinni kuin tiedosta, aivan kuten lihavuuden ehkäisykin. Ruuan hinta ostovoimaan nähden, ihmisen luontainen heikkous makeaan ja suolaiseen, ruuan markkinointi, hedonismi, työ- ja yksilökeskisyys, kiire, ihmisen inhimillinen piirre keskittyä lähinnä maalliseen mammonaan enemmin kuin pitkäaikaiseen terveyteen, sosiaalinen eriarvoisuus jne. Paljon rakenteissa ja yhteiskunnan infrassa olevia asioita jotka vaikeuttavat terveellistä syömistä. Saattaa olla, että jatkuvalla ristiriitaisella ravitsemusuutisoinnillakin on tekemistä asian kanssa. Kritisointi ja populismi on omiaan rampauttamaan päätöksentekoa ja hidastamaan toimintaa hyvän asian puolesta.

  2. Havaintotutkimusten luotettavuutta olisi kenties syytä arvioida tutkimusmenetelmällisesti hieman eri näkökulmasta kuin mitä tyypillisesti.

    Esimerkiksi tuoreessa tutkimuksessa (Markozannes ym. Eur J Cancer 2016;69:61-69) analysoitiin Maailman syöpätutkimussäätiön (WCRF) meta-analyysit (n=248) muun muassa ravintoaineiden osalta koskien eturauhassyöpää.

    Kyseisessä artikkelissa käytettiin huomattavasti tiukempia kriteereitä kuin tavallisesti. Esimerkiksi strong-kategoriaan vaadittiin P-arvon 0,000001 lisäksi useiden muidenkin kriteerien täyttymistä tilastotieteen näkökulmasta.

    Suurin osa ”positiivista” (n=62 mun laskujen mukaan) meta-analyyseistä luokiteltiinkin weak-kategoriaan, jossa ainoana kriteerinä P-arvon tuli olla alle 0,05.

    Tyypillisessä epidemiologisessa tutkimuksessa väärien positiivisten osuus voi moninkertainen verrattuna vääriin negatiivisiin (Ioannidis JP ym. Epidemiology 2011;22:450-456).

    Ja kuten blogitekstissä todetaan, niin on keinotekoista vertailla ruokavalion ja lääkityksen tehokkuutta jos näitä ei olla vertailtu samassa tutkimuksessa.

    Epäsuoria vertailuja voidaan kuitenkin tehdä hyödyntämällä verkostometa-analyysia. Esimerkkinä olkoon liikunta ja lääkkeet (Naci H ym. BMJ 2013;347:f5577).

    1. Ioannidis tekee hyvää työtä. Toisaalta voi kysyä, onko hänen kritiikkinsä turhankin aggressiivista.Ehkä tuo esittämäsi uusi meta-analyysi on askel oikeaan suuntaan.

      Mainitsemasi uuden meta-analyysin johtopäätökset ovat hyvin linjassa WCRF:n uuden eturauhassyövän päivitetyn kirjallisuuskautsauksen ”CUP”:in kanssa. Mielestäni WCRF:llä on käytössä riittävän tiukat tiedon seulonta/luokittelumenetelmät tiedon arvioinnissa.

      Ioannidis on kritisoinut ansiokkaasti myös satunnaistettuja lääketutkimuksia mm. täällä.

  3. Eikö niitä lääkkeitä syödä juuri siksi, että voi elää, miten huvittaa?

Kommentointi on suljettu.