Näissä ravintotekijöissä meillä on eniten parannettavaa.

Lisäaine-, kouluruoka-,  sokeri- ja proteiini- ym. keskustelun käytyä kierroksilla on paikallaan palauttaa katse kokonaisuuteen ja tutkittuun tietoon. Missä ravintotekijöissä suomalaisilla on eniten parannettavaa kansakuntana? Olemmeko sokerilla pilattuja tai lisäaineilla kyllästettyjä? Entä onko tyydyttynyt rasva se suurin ongelma?

1. Global burden of disease -tietokannat

Lancet-tiedelehti on yksi tieteellistä edelläkävijöistä mitä sairastamisen ja kuolleisuuden (burden of disease) arviointiin maailmanlaajuisesti tulee. Lancet tiedesarjat perustuvat epidemiologisiin tutkimuksiin, joiden tulokset on koottu maakohtaisesti kaikkien saataville Institute for Health Metrics and Evaluation (IHME) –tietokantaan. Sen johtaja on professori Christopher JL Murray Washingtonin yliopistosta. Lancet käyttää siis IHME-rekisterin analyysejä sairauden taakkaa koskevien artikkeliensa tietolähteenä.

Tämän johdannon jälkeen siihen, mitkä ravintotekijät aiheuttavat Suomessa eniten tautitaakkaa eli missä ravintotekijöissä olisi siten eniten myös korjaamista. Tautitakkaa kuvannee parhaiten DALY , mutta IHME-rekisterissä voi tarkastella muitakin suureita kuten pelkkiä kuolemia. Karkeasti ottaen DALY:ssa on kyse vuosien määrästä, jotka ovat sairauksien leimaamia tai ennenaikaisesti menetettyjä (eli on kuoltu ennen eliniän odotetta 82 vuotta).

Alla oleva kuva kertoo sen, mitkä ruokavaliotekijät Global burden of disease -tilastojen mukaan aiheuttavat meillä eniten tautitaakkavuosia eli DALY:ja.

dalyt ruoka suomi

Tärkeää on laittaa ravintotekijät perspektiiviin, jotta ruokavalion merkitys muihin riskitekijöihin kuten liikuntaan, kolesteroliin tai tupakkaan nähden hahmottuu. Vaikka ruokavaliomme on muuttunut viimeisen kahden kymmenen vuoden aikana terveellisemmäksi, ruokavalio on edelleen suurin tautitaakkaa aiheuttava riskitekijä.  Alla olevasta kuvasta ”dietary risks” on summa kaikista yllä eritellyistä ravintotekijöistä. Kuva kertoo myö sen millä sairauksilla tautitaakka selittyy.

dalyt kaikki suomi

Ja seuraava kuva kertoo sen miten paljon asiat ovat kohentuneet 23 vuoden aikana. DALY:t ovat vähentyneet 100 000 ihmistä kohden vuoteen 2010 saakka, mutta sitten kehitys jämähti paikalleen. Väestömme sairastavuus ja ennenaikaiset kuolemat ovat siis vähentyneet suhteessa eliniän odotteeseen 82 vuotta. 82 ikävuoden jälkeen voi sairastaa miten paljon vain ja se ei näy tässä DALY-tilastossa.

DALYt paremmaksi

2. Pohjoismainen ministeriöneuvoston kyselytutkimus

Olen  jo aiemmin käsitellyt Pohjoismaisen ministerineuvoston rahoittamaa yhteispohjoismaista tutkimusta vuodelta 2012 Sen mukaan suomalaisten syömisen keskeiset puutteet terveyden kannalta ovat:

  • Liian vähäinen vihannesten, juuresten, hedelmien ja marjojen käyttö. Alle 10 % suomalaisista syö vähintään viisi annosta näitä päivässä
  • Liian vähäinen kalan käyttö. Vain joka kolmas suomalainen syö kalaa ainakin kahdesti viikossa
  • Liian suuri tyydyttyneen rasvan käyttö ja liian vähäinen tyydyttymättömän rasvan käyttö
  • Liian runsas sokerin saanti, erityisesti lapsilla

3. Finravinto 2012 -tutkimus

THL:n Finravinto-tutkimuksen perusteella ruokavaliomme puutteita ja ongelmia ovat:

  • Liiallinen suolan saanti
  • Liiallinen tyydyttyneen rasvan saanti
  • Liian vähäinen kuidun saanti
  • Liian vähäinen folaatin saanti
  • Naisilla myös D-vitamiinin saanti jäi ruuasta saatuna hieman alle suosituksesta
  • Naisilla sokerin saanti on niukasti suositusta suurempaa
  • Liian vähäinen jodin saanti (virtsasta mitattuna, ei ravintoainelaskelmasta)

Lisäksi suomalaiset käyttävät liikaa alkoholia, joskin alkoholin käyttö on kääntynyt laskuun viime vuosina.

4. Suomi globaalissa ruokavaliovertailuissa

Tiedelehti BMJ Open julkaisi muutama viikko sitten tutkimuksen siitä, miten paljon eri terveyttä edistäviä tai huonontavia ruokavaliotekijöitä syödään eri maissa. Tämän tutkimuksen liiteosiosta saa tiedot aikuisväestömme punaisen ja prosessoidun lihan, kalan ja merenelävien, kasvisten ja hedelmien, täysjyväviljan ja pähkinöiden käytöstä. Tutkimuksessa yhdistettiin Ravintotaseen ja ravinnonkäyttötutkimusten kuten Finravinnon tiedot. BMJ Open:in mukaan suomalaiset eivät pääse keskeisten terveyttä edistävien ruokavalintojen osalta yhdessäkään kohdassa tavoitteeseen (niinkuin ei useimmat muutkaan länsimaiset maat).

Tähän tutkimukseen otettiin mukaan viisi tutkijoiden mielestä tärkeintä tekijää (kuva). Näitä viittä ravintotekijää koskevat suositukset meillä (2014):

  • Punaista ja prosessoitua lihaa korkeintaan 500 g/viikko
  • Kalaa tai äyriäisiä 2-3 kertaa (eli noin 150 g *2,5 eli noin 375 g/viikko)
  • Täysjyväviljaa ainakin puolet kaikesta viljasta, ja viljatuotteiden kokonaismäärä 6-9 annosta per päivä (eli noin 30 g:n annos *7,5*50% eli noin 112,5 g/pv, minimi)
  • Pähkinöitä tai siemeniä noin 30 g/pv (”voi nauttia” eli tarkkaa suositusmäärää ei ole)
  • Vihanneksia, juureksia, hedelmiä ja marjoja ainakin 500 g/pv

Alla olevaan kuvaan olen yhdistänyt suosituksien tavoitteet suhteessa BMJ Openin kulutuslukuihin. Näin on käsillä tieto, tai paremminkin arvio, siitä, mitä suomalaiset syövät liikaa ja mitä liian vähän suhteessa suosituksiimme.

BMJ open suomi

Toinen mielenkiintoinen maailmanlaajuinen ravitsemusvertailu julkaistiin Lancet Global Health:ssa alkuvuonna. Tässä tutkimuksessa tutkijat analysoivat erikseen 17:a osatekijään perustuvat ruokavalion terveellisyysindeksit (0=huonoin, 100=paras).

Indeksi huomioi terveyttä edistävinä tekijöinä seuraavat:

  1. Pähkinät
  2. Kala
  3. Kasvikset
  4. Hedelmät ja marjat
  5. Täysjyvävilja
  6. Palkokasvit
  7. Monityydyttymättömän rasva (PUFA)
  8. Kasvikunnan omega-3 (α-linoleenihappo)
  9. Maito
  10. Kuitu

Indeksi huomio terveyttä heikentävinä tekijöinä seuraavat:

  1. Prosessoitu liha
  2. Punainen liha
  3. Tyydyttynyt rasva
  4. Transrasva
  5. Kolesteroli
  6. Sokerilla makeutetut juomat
  7. Suola (natrium)

Kun nämä tekijät huomioitiin Suomi pärjäsi kuten muutkin länsimaat, kohtalaisesti. Meidän ruokavalio on keskimääräistä länsimaista tasoa ja indeksiarvo on likimain 50 (asteikolla 0-100). Kuva alla osoittaa, että suomalaisten ruokavaliossa on todella paljon parannettavaa näiden 17 tekijän listalla.

global diet

Suomen ”menestystä” yksittäisten 17 tekijöiden listalla voi tarkastella täältä. Liitetiedoston materiaalista nähdään, että Suomi kuuluu ainoastaan maidon käytössä ja kasvikunnan omega-3 rasvahappojen (α-linoleenihapon) saannissa  maailman kärkikastiin. Jäljelle jäävissä 15 ravintotekijässä Suomi kieppuu jossain puolivälin tienoilla. Edellisten 17 tekijän ulkopuolelta voisi todeta, että transrasvan saanti Suomessa on vähäisempää kuin yhdessäkään länsimaassa (s. 36-37).

Muutoin ei olla missään juuri huipulla eikä pahnan pohjalla.

Lopuksi

Netissä ja median dokkareissa korostuu usein se, että lisäaineet, huono kouluruoka, maito, gluteeni tai joku muu myrkky, milloin mikäkin, se on mikä meidän elämän turmelee.

Tässä se räikeä ristiriita onkin. Valtava, huolellisella ja pitkän aikavälin tutkimuksella koostettu tieto tukee ihan eri ruokatekijöiden merkitystä terveydelle. Joillekin on mahdoton uskoa, että arkipäiväisiltä tuntuvat jutut, kuten liika makkara ja pekoni, liian vähäinen kasvisten ja hedelmien syönti, valkoisen viljan suosiminen kuitupitoisten sijaan, kalan unohtuminen, pähkinöiden olematon määrä jne. ovat ne keskeiset syyt sairastumisillemme, eikä vaikkapa gluteeni tai lisäaineet. Iso kuva unohtuu helposti, kun kärtetään yhden ruokatekijän vaarallisuutta.

Tällä en tarkoita sitä, etteikö yksittäisillä tekijöilläkin ole merkitystä terveydelle, varsinkin yksilötasolla. Tie hyvinvointiin ja terveyteen on kuitenkin nopein ja pysyvin kun panostaa laajasti ison mittaluokan asioihin. Jos sitten vielä on tarmoa, kun vaikka nämä kymmenen kriteeriä täyttyy, voi seikkailla vaikka lisäaineviidakossa.

Näiden tutkimustietojen esittely tuskin kovin montaa päätä kääntää tämäkään. Uskovaiset ei hevin leiriä vaihda. Kuuluivatpa sitten mihin lahkoon tahansa 😉

Lähteet

1) Institute for Health Metrics and Evaluation, Global Burden of Disease

2) Nordic monitoring of diet, physical activity and overweight. First collection of data in all Nordic Countries 2011. Julkaistu 9.10.2012

3) Anni Helldán, Susanna Raulio, Mikko Kosola, Heli Tapanainen, Marja-Leena Ovaskainen, Suvi Virtanen. Finravinto 2012 -tutkimus – The National FINDIET 2012 Survey.

4) Micha R, Khatibzadeh S, Shi P, Andrews KG, Engell RE, Mozaffarian D. Global, regional and national consumption of major food groups in 1990 and 2010: a systematic analysis including 266 country-specific nutrition surveys worldwide. BMJ Open. 2015;5(9):e008705

5) Imamura F, Micha R, Khatibzadeh S, Fahimi S, Shi P, Powles , Mozaffarian D. Dietary quality among men and women in 187 countries in 1990 and 2010: a systematic assessment. The Lancet Global Health, 2015; 3 (3): e132 

8 thoughts on “Näissä ravintotekijöissä meillä on eniten parannettavaa.”

  1. En nyt tiedä ketä tarkoitat noilla uskovaisilla, en koe ainakaan itse sellaisiin kuuluvani vaikka gluteenitonta ruokavaliota suosittelenkin (kaltaisilleni) vatsavaivoista kärsiville. Tosin samalla kyllä keskustellaan ruokavalion sisällöstä muutenkin. Ja maitoa en sellaisenaan enää tuohon terveyttä edistäviin tuotteisiin laittaisi, hapatetut maitotuotteet sen sijaan kyllä.
    Omassa ruokavaliossani tiedostan, että tyydyttynyttä rasvaa menee vähän liikaa, mutta yleisten markkereiden perusteella olen päätellyt sietäväni sitä hyvin, joten en liiemmin stressaa asiasta. Toki huolehdin myös välttämättömien rasvahappojen saannista.
    Oletko muuten koskaan tehnyt postausta omasta ruokavaliostasi? Vai meneekö se liian henkilökohtaiseksi?

    1. Niin minäkin suositan gluteenitonta toiminnallisisssa vatsavaivoissa kokeiltavaksi, ainakin jos FODMAP-rajoitus ei tule kysymykseen.

      En ole kirjoittanut omasta dieetistäni koskaan, paitsi pienestä karppauskokemuksestani. Voisin harkita, vaikka en ehkä ole vakuuttanut sen arvosta/mielenkiintoisuudesta.

  2. Lancet Global Healthin ruokavalion terveellisyysindeksissä yhtenä terveyttä edistävänä tekijänä mainitaan maito. Toisaalta terveellisen ruokavalion 10 kriteerissä maitotaloustuotteita suositellaan nautittavan ”vain” kohtuudella. Miksi näin?

    1. Enempi ei ole aina parempi. Juuston, maidon ja muiden maitotuotteiden syönnissäkin joku raja.

  3. Täysjyväviljatuotteiden terveellisyyttä korostetaan kaikissa ravitsemussuosituksissa. Ihmetellen Mossan kannanotttoa viljojen happamoivasta vaikutuksesta:

    http://suppversity.blogspot.fi/2015/10/low-grade-metabolic-acidosis-may-eat.html

    Enpä ole ennen moista kuullutkaan. Toisaalta mitäpä tuosta, jos happamuutta neutralisoi runsaalla kasvisten määrällä.

    Toinen yllätys minulle viimeaikaisissa tutkimuksissa oli, että lihaa ja maitoa vertailtaessa maito aiheutti insuliiniresistenssiä toisin kuin aiemmissa tutkimuksissa. Aiemmat maidolle suotuisat tutkimukset ovat kylläkin olleet meijeriteollisuuden rahoittamia, mutta tämä uusi tutkimus ei: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25809854

  4. Terveyttä edistäviin ei mielestäni kuulu kaikki maitotuotteet. Rasvattomilla maitotuotteilla on insulinogeenisia vaikutuksia enemmän kuin täysrasvaisilla. Tämä ilmeisesti selittää mm. ruotsalaisen 12v kestäneen tutkimuksen, joka osoitti vyötärönseudun paisumisen paremman hallinnan olevan yhteydessä täysrasvaisiin maitotaloustuotteisiin.
    Linkki ruotsalaistutkimukseen:
    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23320900
    Tässä linkki maidon insuliinivaikutuksien tutkimukseen ”Dissociation of the glycaemic and insulinaemic responses to whole
    and skimmed milk”:
    https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&ved=0CCYQFjAAahUKEwjry9DEpd3IAhUGlSwKHVd1D0g&url=http%3A%2F%2Fwww.direct-ms.org%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2FMilk%2520and%2520insulin.pdf&usg=AFQjCNEWlEm3OGNAHNTkmF6755VIClVYNQ&cad=rja
    ”The novel finding of this experiment was that skimmed milk
    elicited a disproportionately large insulinaemic response
    relative to its low glycaemic response in healthy normal
    subjects.”
    Aihepiiristä löytämieni tutkimusten perusteella asiasta eniten perillä oleva tutkija näyttäisi olevan saksalainen BC Melnik.
    Maitotaloustuotteitakin siis kohtuudella ja suosien täysrasvaisia versioita ja mieluiten fermentoituina eli juustot ja makeuttamattomat jogurtit hyvä, kurri paha. Tyydyttynyt rasva ei siis ole haitallista ainakaan maitotaloustuotteiden yhteydessä.
    Monityydyttymättömien rasvojen käyttö on yhteydessä lisääntyviin tulehdusmarkkereihin, joten niidenkin käytön kanssa on hyvä olla tarkkana. Tutkittua tietoa rasvoista löytyy Credit Suissen uusimmasta koontiteoksesta ”Fat: The New Health Paradigm”. Kannattaa lukea koko 84-sivuinen opus. Tämä uusi dokumentti ravistelee käsityksiä samaan tapaan kuin muutama vuosi aikaisemmin julkaistu vastaava dokumentti sokerista: ”Sugar Consumption at a crossroads”.

  5. Yle lähetti taas viime viikolla jenkkiohjelman sokerin vaaroista..vaikka yleensä poistan varmistimen kun joku jenkkidokkari alkaa pyörimään, kovia väitteitä ja tilastoja näyttäisi olevan juuri sokeriden..siis myös kaikkien hiilihydraattien liikakäytön vahingollisuudesta..itselleni 6 vuotta vhh-hörhönä oleminen on kuitenkkin tuonut vain positiivisia kokemuksia ja joka toinen vuosi suoritetut lääkärin tutkimukset kokeineen ovat nataneet minulle riittävät todisteet ruokavalioni onnistumisesta..kiinnitin huomiota, että noissa Finnravinto 2012- susituksissa sokeria ei nähdä Suomessa minkäänlaisena ongelmana..minulle ainakin sokerit ja hiilihydraattien liikasaanti oli terveyttäni uhannut ongelma.

Kommentointi on suljettu.