Proteiinin runsas pitkäaikainen saanti lisää diabetesriskiä?

kirjoittanut | 15.01.2010 | Uutiset

Proteiinin runsas pitkäaikainen saanti lisää diabetesriskiä?

kirjoittanut | 15.01.2010 | Uutiset

Tausta

Hiilihydraattien ja rasvan vaikutusta diabeteksen ilmaantuvuuteen on tutkittu melko paljon. Esimerkiksi runsas nopeasti imeytyvän hiilihydraatin  saanti näyttää lisäävän diabetesriskiä.  Sen sijaan proteiinin itsenäisestä vaikutuksesta tiedetään vähemmän.

Tutkimusasetelma

Hollantilainen tutkijaryhmä on julkaissut tutkimuksen proteiinin saannin ja aikuistyypin diabeteksen riskin välisestä suhteesta. Tutkimukseen osallistui  yli 38 000 koehenkilöä, ja se toteutettiin eteenpäin suuntautuvana kohorttiseurantana (EPIC-NL –tutkimus). Seuranta-aika oli kymmenen vuotta.

Tulokset

Diabeteksen puhkeaminen oli kaksi kertaa yleisempää ylimpään proteiinin saantineljännekseen kuuluvilla henkilöillä kuin vähiten proteiinia saavilla. Ylimpään neljännekseen kuuluvien proteiinin saanti oli n. 90 grammaa vuorokaudessa kun alimpaan neljännekseen (verrokit) kuuluvilla se oli n. 60 grammaa vuorokaudessa.

Kasvisperäinen proteiini ei lisännyt diabeteksen ilmaantumista, mutta eläinperäinen lisäsi. Lisääntyneeseen proteiinin saantiin liittynyt lisäriski sairastua diabetekseen oli yhtä suuri olipa lisäproteiini otettu rasvan tai hiilihydraatin kustannuksella. Jokainen viiden (5) energiaprosentin proteiinimäärän lisäys lisäsi diabeteksen riskiä n. 30 %, kun lisäys tehtiin hiilihydraatin tai rasvan kustannuksella. Proteiineihin liitetty diabetesriski saattaa tulosten perusteella rajoittua vain hoikkiin ja normaalipainoisiin.

Pohdinta

Tämän tutkimuksen vahvuus on sen pitkä kesto (10 vuotta) ja suuri potilasmäärä. Kyse on kuitenkin väestöseurannasta, jolloin kaikkia sekoittavia tekijöitä ei voida hallita.

Silti tulos on mielenkiintoinen, koska viimeaikaiset kirjallisuuskatsaukset ovat osoittaneet lisäproteiinin saannin olevan turvallista ainakin munuaisten kannalta (Martin et al. 2005). Tutkijat eivät esitä selvää syytekijää proteiinin diabetesta lisäävälle vaikutukselle, mutta spekuloivat voiko esimerkiksi punaisen lihan runsas kulutus selittää tuloksen. Punaisen lihan runsas kulutus on aiemmin havaittu yhdeksi sydän- ja verisuonisairauksien ja diabeteksen riskitekijäksi.

Tutkimuksella on myös osansa annettavana keskustelulle, jota käydään vähähiilihydraattiisen (VHH) ruokavalion vaikutuksesta terveyteen. Vähähiilihydraattinen ruokavalio sisältää paljon proteiinia ja rasvaa suhteessa hiilihydraatteihin. Huomioitavaa on myös, että erittäin useat suomalaiset saisivat tämän tutkimuksen luokituksen mukaan liikaa proteiinia, ainakin diabetesriskin näkökulmasta. Suomalaisten keskimääräinen proteiinin saanti on 80 gramman tietämillä päivää kohden. Proteiinin vaikutuksesta diabeteksen ilmaantumiseen kaivataan vielä lisänäyttöä.

Sluijs I. Dietary Intake of Total, Animal, and Vegetable Protein and Risk of Type 2 Diabetes in the European Prospective Investigation into Cancer and Nutrition (EPIC)-NL Study. Diabetes Care January 2010;33:43-48

Osa 3. Lihottaako laihduttaminen oikeasti?

Viime aikoina yleinen keskustelu on (ainakin meidän kuplassa) tuntunut vahvasti menevän siihen suuntaan, että laihduttaminen tulisi lähes lailla kieltää. Laihduttamista on vastustettu siksi, että a) tulos ei joka tapauksessa koskaan ole pysyvä, b) laihduttaminen itse...

Paasto lihavuuden hoidossa -luento

Pidin Tampereen lääkäripäivillä noin kuukausi sitten luennon paaston vaikutuksesta painonhallintaan. Varsinkin pätkäpaastoista on ollut paljon puhetta viimeisten vuosien aikana, ja julkaistuja satunnaistettuja tutkimuksiakin on jo satoja. Arvostetuissa tiedelehdissä...

Beetakaroteeni (porkkana) raudan imeytymisessä

Suomalaisten A-vitamiinin saanti on keskimäärin yli suosituksen, mutta varsinkin he, jotka eivät käytä runsaasti beetakaroteenia sisältäviä kasviksia riittävästi, jäävät usein alle suosituksen. Erityisesti porkkana on hyvä A-vitamiinin esiasteen beetakaroteenin lähde...