Tässä yhden henkilön kokemuksia ärtyvän suolen oireyhtymän kanssa elämisestä.
WHO:n uusi suositus. Sokerin määritelmä hämärtyi
WHO:n uusi sokerisuositus on mielestäni ihan tervetullut, mutta käsitteet saivat ja tulevat saamaan hämmenystä aikaan.
Näin rasvan, proteiinin, hiilihydraatin ja alkoholin kulutus on muuttunut Suomessa
Suomalaisten ravintotottumukset ovat muuttuneet melkoisesti vuosikymmenten saatossa. Keräsin tähän kirjoitukseen ja kuvasarjaan mielestäni tärkeimpiä havaintoja.
Kaikille lisää kuitua. Kuituvalmisteet vertailussa.
Vertailen tässä kirjoituksessa yleisimpien kuituvalmisteiden kuitupitoisuuksia, muita ominaisuuksia ja terveysvaikutuksia.
6 syytä miksi ravitsemuskeskustelu velloo ristiriitaisena
Terveelliseen ravitsemukseen liittyvä ristiriitainen tieto on läsnä tutkimuksissa, toisaalta se on uudistuneen mediakentän ja yhteiskunnallisen muutoksen synnyttämää. On väärin nimetä vain yksi ja ainoa tekijä, tai syyttää ainoastaan ”vastapuolta”. Me ravitsemusasiantuntijat voisimme ainakin tunnustaa, että tutkimustieto ei ole useinkaan 100 %:n yhdensuuntaista.
Omega-6 linolihappo, pieni paholainen vai pelastaja?
Omega-6 rasvahappoihin kuuluva linolihappo kirvoittaa epäilyksiä ja syytöksiä jatkuvasti. Keskustelussa sivuutetaan se valtava tutkimusmassa, jota linolihaposta on saatavilla usean eri sairauden osalta.
Ravinnon, verenpaineen ja terveyden yhteys
Tämä kirjoitus ja kuvasarja kertoo kohonneen verenpaineen ja ravinnon merkityksestä terveydelle.
Jodin saannin turvaaminen ja karikot
Suomalaisilla on lievä jodin puutos. Yltiöpäistä ja summittaista jodin käytön lisäämistä pitää välttää, sillä liialliseen jodin saantiin liittyy lisääntynyt kilpirauhassairauksien riski. Erityisesti kombu-merilevän käyttö voi aiheutttaa jodin liikasaantia.
Voiko ”hyviä” ravintoaineita saada liikaa?
Harvoissa ruuissa on elimistölle välttämättömiä ravintoaineita niin paljon, että niitä kannattaa varoa. Muutamia kuitenkin löytyy.
Pulla pähkinäksi ja muuta vastaavaa. Miten ApoB, non-HDL ja muut kolesteroliarvot muuttuvat?
Tässä kirjoituksessa kuvaan tutkimuskoosteisiin pohjautuen sen miten pullan vaihtaminen pähkinään vaikuttaa vakiintuneisiin ja uudempiin entistä tarkempiin kolesteroliarvoihin. Lisäksi arvioin Suomessa tapahtunutta väestötason vaihtoa hiilihydraateista voihin sekä yleensä hiilihydraattien ja rasvaluokkien yhteisvaikutuksia ApoB:hen, non-HDL-kolesteroliin, LDL- ja HDL- kolesteroliin sekä LDL-partikkeleihin.