Viime viikolla HS haastatteli minua paastoista. Kirjoitus ei juurikaan nostanut kommentteja tai ihmetystä mehupaastojen osalta. Sen sijaan mainintani siitä, että iltasyömisen keventäminen tai jopa iltapaasto olisi terveydelle edullista herätti epäuskoa ja kärkkäitäkin...
Ketogeeninen eli hyvin vähähiilihydraattinen ruokavalio oli tehokas tyypin 2 diabeteksen hoidossa
Olen aiemmin kirjoittanut moneen otteeseen vähähiliihydraattisten ruokavalioiden vaikutuksesta laihdutustulokseen ja yleensä terveyteen. Aiempien tutkimusten päätelmä on ollut se, että laihdutustulos on yleensä 6 kuukauden kohdalla parempi vähähiilihydraattisella...
17 tärkeää terveyttä edistävää ravintotekijää
Ravitsemuksen merkitys elintapasairauksien ehkäisyssä nousi ensimmäisen kerran suuressa mittakaavassa esille tyydyttyneen rasvan ja sydänsairauksien yhteyden havaitsemisesta 1950-luvun tietämillä. Viimeisten vuosikymmenten aikana on tehty paljon ravitsemustutkimusta...
Ottaisiko lääkkeen vai ruokavalion?
Suuri osa blogini lukijoista varmaankin uskoo, että terveellisillä ruokavalinnoilla on suuri merkitys hyvinvoinnille, kroonisten sairauksien ehkäisylle ja hoidolle. Tutkimustieto on näin toistuvasti osoittanut vuosikymmenten ajan. Kaikesta tiedosta huolimatta vain...
Aamiaisen merkitys terveydelle. Mitä tutkimustieto kertoo?
”Professori tyrmää puheet päivän tärkeimmästä ateriasta: Tiede ei tue väitteitä aamiaisen hyödyistä” luki Hesarissa maanantaina. Juttu varmaankin ravisteli hetkessä aamupuuron syöjät ja ravitsemusterapeutit hereille. Tein selvitystyötä onko aamiaisen syöminen tärkeää.
Laadukas koostetutkimus: rasvan vaihto parantaa sokeriaineenvaihduntaa
Eri rasvalaatujen roolista kroonisten sairauksien, erityisesti sydänsairauksien riskitekijänä on väännetty peistä pitkään. Vähemmän on julkaistu tutkimuskoosteita ja keskusteltu siitä, miten rasvojen vaihtokauppa vaikuttaa sokeriaineenvaihduntaan ja mahdolliseen...
Kannanottoni viimeaikaiseen maitokritiikkiin
Tässä kirjoituksessa ja diasarjassa vastaan kritiikkiin ”maito tappaa”. Käyn läpi laajaa tutkimusnäyttöä maitotaloustuotteiden ja maidon terveysvaikutuksista, maitotaloustuotteiden ravitsemuksellista arvoa sekä tämän kertaisen kohun aiheuttanutta ruotsalaistutkimusta.
Näissä ravintotekijöissä meillä on eniten parannettavaa.
Nyt kun sokeri-, maito-, proteiini- ja niin moni muu ravitsemuskeskustelu käy kierroksilla on paikallaan palauttaa katse kokonaisuuteen. Missä ravintotekijöissä suomalaisilla on eniten parannettavaa kansakuntana?
Mitä voin puolestapuhujiksi leimatut suosittavat 2015?
Ronald Krauss ja Dariush Mozaffarian ovat sydän- ja verisuonisairauksien tunnettuja tutkijoita, joilta molemmilta on tullut kesän aikana ulos artikkelit tyydyttyneen rasvan vaikutuksista terveyteen.
Eri proteiinin lähteiden vaikutus terveyteen
Varsin usein proteiinin lähteet niputetaan yhdeksi luokaksi terveysvaikutusten suhteen. Suurin puhe näinä päivinä keskittyy siihen, miten paljon proteiinia pitäisi syödä lihasten muokkaamisen tai urheilun näkökulmasta, ja voiko proteiinia toisaalta saada liikaa. Pitkäaikaisterveyden kannalta tärkeämpi kysymys saattaisi olla se, että mistä eläimestä peräisin oleva proteiini kannattaa ruokavalioonsa ylipäätään ottaa pitkässä juoksussa.