Suomessa kuten muuallakin taistellaan viljan asemasta ruokavaliossa. Tässä kirjoituksessa esitän diagrammein ja taulukoin miten paljon päivittäisestä ravintoaineiden saannista täysjyvävilja kattaa ja mistä muista ruuista samoja ravintoaineita saa. Ehkäpä jopa viljaa enemmän.
Mielestäni Suomessa olisi aika höllätä leivän syleilyä, ja ottaa uusia kumppani; tuoreet kasvikunnan tuotteet.
Yle uutisoi tänään, että ruisleipä vääntää monien vatsaa happaman taikinajuuren vuoksi. Itse uskon, että pikemminkin kyse on rukiin ainutlaatuisesta hiilihydraatti- ja kuiturakenteesta (FODMAP:eista). Lisäksi kaiken taustalla on noin puolen miljoonan suomalaisen kärsimä luontaisesti herkkä vatsa.
Suomalaisten ruokavaliosta on ilmestynyt mielenkiintoinen selvitys. Alle kymmenen prosenttia suomalaisista syö kasviksia, marjoja ja hedelmiä riittävästi. Kalankäyttötavoitteeseen yltää joka kolmas ja sokeriherkkujen syönti on yleistä. Korkeintaan 18 % suomalaisista syö terveellisesti.
Sokeri aiheuttaa selvän aterianjälkeisen tulehdusvasteen joka kestää 2-4 tuntia. Myös hiilihydraateilla, joissa on nopeasti imeytyvää tärkkelystä on samankaltainen vaikutus. Kuitu, polyfeonolit, fermentoituvat hiilihydraatit ja oikeantyyppinen molekulaarinen rakenne vähentävät hiilihydraatin tulehdusvastetta, joskus jopa estävät sen täysin.
Leipätiedotus on joutunut korjaamaan joitakin ravitsemuksellisia väittämiä sivustollaan. Samalla on noussut taas esiin, onko täysviljaa sisältävä leipä oikeasti hidasta hiilihydraattia. Tässä vastaukseni.
Uusi suomalainen tutkimus osoittaa, että sydänsairauksien ja diabeteksen riskin ennusmerkkejä voidaan muokata myönteisesti lisäämällä täysviljan ja mustikan sekä kalan käyttöä.