Sveitsiläis-amerikkalainen tutkijaryhmä perehtyi kaakaota käsittelevään terveystieteelliseen tutkimukseen. Ihmisillä, jotka kuluttavat paljon kaakaota on havaittu olevan huomattavasti vähemmän sydän- ja verisuonitapahtumia kuin niillä, jotka eivät juo kaakaota juuri lainkaan. Lisäksi pienet eteenpäin suuntautuneet tutkimukset ovat osoittaneet, että reilu kaakaon lisääminen ruokavalioon saattaa parantaa endoteelin toimintaa ja siten verisuonten kykyä laajentua. Kaakaossa on vielä paljon tutkittavaa ja tähänastiset tutkimukset ovat kuitenkin kooltaan pienehköjä tai asetelmiltaan puutteellisia lopullisten johtopäätösten tekemiseksi.
Tee ja aivoterveys
Kahvin on havaittu vaikuttavan edullisesti aivohalvauksiin ja dementiaan, mutta vielä on epävarmaa, onko teellä samanlainen vaikutus. Yhdysvaltalaisen tutkijaryhmän tekemästä meta-analyysistä ilmenee, että henkilöillä, jotka joivat teetä 3 kuppia tai enemmän päivässä, oli pienempi riski sairastua aivohalvaukseen kuin niillä, jotka joivat vähemmän kuin 1 kupin teetä päivittäin.
Kalaa nuorille ja vanhoille
Kalan sydänterveyshyödyt ovat tunnetut. Vähemmän on tiedetty kalan vaikutuksesta aivojen toimintaan. Nyt kolme eri tutkimusryhmää on raportoinut kalan ja/tai omega-3 rasvahappojen vaikutuksesta kognitioon eli muistiin ja älyllisiin toimintoihin. Tutkimusten perusteella näyttää siltä, että kalalla saattaa olla mielenkiintoisia vaikutuksia kognitiivisiin toimintoihin.
Onko dieetti parempi toista?
Painonpudotus eri menetelmin puhuttaa jatkuvasti. Uskomukset ovat vahvoja, mutta oikein vankkaa tutkimusnäyttöä dieettien eri tehosta painon pudotukseen on vähänlaisesti.
Amerikkalaisessa tutkimuksessa vertailtiin neljän erilaisen dieetin vaikutusta painonpudotuksen nopeuteen ja pysyvyyteen. Laihdutuksen tehokkuudessa ei ollut eroa ruokavalioiden välillä. Näyttää siis siltä, että laihdutuksen kannalta on sama, millä ruokavaliolla laihduttaa, kunhan pystyy muuttamaan ruokailutottumuksiaan pysyvästi.
Kaikki joukolla vaatimaan
New England Journal of Medicine lehdessä julkaistiin helmikuussa 2009 kirjoitus erilaisten dieettien vaikutuksesta painoon. Mitään uutta oleellista ei löydetty, mutta jälleen tuli vahvistettua se, että pysyvä painonpudotus on vaikeaa, vaikka olisi ammattilaiset...
Kahvi – aivoille todellakin eduksi?
Kahvin sydänvaikutuksista on ristiriitaisia tuloksia, eikä aiemmin ole saatu paljoa tietoa kahvin vaikutuksista aivoinfarkteihin. Yhdysvaltalaisessa väestötutkimuksessa havaittiin, että tupakoimattomilla, runsaasti tai kohtuullisesti kahvia juovilla oli pienempi riski sairastua aivoinfarktiin. Tupakoivilla samanlaista yhteyttä ei havaittu.
Muistitko välimeren ruokavalion?
Dementia on viheliäinen sairaus, jossa muisti, älylliset toiminnot ja toimintakyky ovat oleellisesti heikentyneet. Dementiaa edeltää usein lievempien muistihäiriöiden aika, joka kestää vuosia. Poikkileikkaustutkimuksissa on havaittu, että välimeren ruokavalio on yhteydessä pienempään dementian esiintymiseen väestötasolla. Amerikkalaisessa kohorttitutkimuksessa havaittiin, että välimeren ruokavaliota noudattavilla tutkittavilla esiintyi vähemmän dementiaa ja muistihäiriöitä.
Hyviä uutisia kahvista ja muistista
Kahvin terveysvaikutukset ovat jossain määrin kiistanalaisia. Väestötutkimuksissa kahvin juonnin on huomattu olevan yhteydessä pienempään tyypin 2 diabeteksen ja joidenkin suolistoalueen syöpien riskiin. Sekä suomalaisessa että ranskalaisessa tutkimuksessa kahvin havaittiin vähentävän dementian esiintyvyyttä. Kyse on väestötutkimuksista, joten niiden perusteella ei kahvia vielä voi julistaa Alzheimer-lääkkeeksi. Tutkimukset poikinevat lisätutkimuksia, jotka tarkentavat kahvin merkitystä dementian ehkäisyssä.
Taas pahoja takaiskuja lisätyille vitamiineille
Joissakin väestötutkimuksissa on havaittu, että tiettyjen vitamiinien vähäinen saanti on yhteydessä lisääntyneeseen syöpä- ja sydäntautiriskiin. Kuitenkin useat antioksidanttivitamiinien, kuten E- ja C-vitamiinien vaikutusta näihin sairauksiin tutkineet tutkimukset eivät ole saaneet toivotunkaltaisia tuloksia. Ainakaan E- ja C-vitamiineilla, sekä seleenillä ei ole havaittu toistaiseksi terveyshyötyjä.
Lyhyet yöunet saattavat altistaa herkuttelulle
Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa yöunien lyhentyminen 5,5-tuntisiksi ei vaikuttanut koehenkilöiden ruokahaluun pääaterioilla, mutta se sai heidät napostelemaan enemmän iltaisin. Tutkimuksen mukaan illalla hereillä pysytteleminen ja/tai univaje voivat lisätä välipaloja ja napostelua.