PUFA ja liha yhteydessä IBD:hen, kuitu suojaa?

Tulehdukselliset suolistosairaudet (Inflammatory Bowel Disease, IBD)  ovat kroonisia ja varsin hankalia suolistosairauksia. Niihin kuuluu Crohnin tauti ja haavainen paksusuolen tulehdus (Colitis Ulcerosa). Tautien yleisyys lisääntyy Suomessa, muuallakin Euroopassa ja Yhdysvalloissa vielä toistaiseksi tuntemattomista syistä.

Ruokavalion merkityksestä IBD:ssä on useita yksittäisiä väestötutkimuksia. Nyt amerikkalainen tutkijaryhmä on laittanut tämän hetkisen tietämyksen pakettiin uudessa ja laatuaan ensimmäisessä systemoidussa katsauksesa. Katsaukseen valittiin tapaus-verrokki- ja prospektiivisia väestötutkimuksia yhteensä 19 kpl. Yhtään suomalaista tutkimusta ei ollut mukana analyysissä. Tutkimusten heterogeenisyydestä johtuen keskiarvoja riskeille ei laskettu, eikä tuloksia ”puulattu” yhteen.

Meta-analyysin mukaan IBD:n riskiä vähentää:

  • runsas kuidun saanti (vain Crohnin taudissa)
  • runsas kasvisten käyttö (vain haavaisessa paksusuolen tulehduksessa)
  • runsas hedelmien käyttö (vain Crohnin taudissa)

Meta-analyysin mukaan IBD:n riskiä lisää:

  • Runsas monityydyttymättömien rasvahappojen saanti (total PUFA), ja erityisesti omega-6 rasvahapot
  • Runsas rasvan saanti sinänsä (total fat)
  • Runsas lihan käyttö

Proteiinin saanti sinänsä ei näyttänyt lisäävän riskiä, eikä myöskään sokerin saanti (disakkaridien saanti) tai kokonaishiilihydraattimäärä. Kalan, kanamunien tai maitotaloustuotteiden käyttö ei liittynyt IBD:n riskiin. Viljan vaikutusta ei arvioitu, eikä myöskään D-vitamiinin saantia. Meta-analyysin suurin puute lienee sen retrospektiivinen luonne (tapaus-verrokkitutkimusten vuoksi). Satunnaistettuja pitkäkestoisia tutkimuksia IBD:n estosta ruokavalion keinoin ei ole, eikä siten meta-analyysitason tietoakaan.

Tässä toisesta lähteestä kuvaleike (open access -artikkeli), joka voi osin selittää havaittuja tuloksia inflammaation suhten (Greer et al. 2010):

Lähde: Greer et al. Front Physiol. 2010; 1: 168

Vaikka tutkimus jättää monta kysymysmerkkiä, lienee se tähän päivään mennessä kattavin selvitys ruokavaliotekijöistä, jotka liittyvät tulehduksillisten suolistosairauksien ilmaantumiseen. Seuraava askel pitäisi olla kliiniset interventiot, jossa rasvan laatua ja määrää, tai muita ravintotekijöitä manipuloimalla selvitettäisiin mahdollisuuksia sairauden ehkäisyyn. Tuskallisen hitaasti tämä suolistosairauksien ravistemustutkimus tosin edistyy, eikä suuria harppauksia taida olla lähietäisyydellä odotettavissa.

Lähde:

Hou JK et al. Dietary intake and risk of developing inflammatory bowel disease: a systematic review of the literature. Am J Gastroenterol 2011;106:563-573

[Meta-analyysi korjattu sanalla systemoitu katsaus 26.1.2014]

Diat