Näin sokerin kulutus on muuttunut Suomessa

[Teksti päivitetty makeisia ja virvoitusjuomia koskevilla tiedoilla 1.11.2015, jotka bongasin Patrik Borgin blogin linkistä]

Yle uutisoi eilen Euromonitor-tutkimuksen tuloksia eri maiden sokerin ja rasvan käytöstä. Tutkimuksen mukaan suomalaiset käyttävät enemmän rasvaa kuin useimmat muut kehittyneiden maiden asukkaat. Suomalaisten sokerin käytöksi sen sijaan ilmoitettiin 91,5 grammaa per päivä. Tämä kuulostaa paljolta, vaikka Suomi ei ollut tilaston kärkisijoilla.

Ilmoitettu 91,5 grammaa on reilu 12 grammaa enemmän kuin vuoden 2013 Ravintotaseeseen eli viralliseen tilastoomme kirjoitettu luku. Ravintotaseen mukaan suomalaisten sokerin kulutus vuonna 2013 oli 28,9 kg/hlö/vuosi, joka tarkoittaa päivää kohden 79,2 g/hlö.

Myös Yhdysvaltojen osalta uutisessa ilmoitettu luku (126,4 g) poikkeaa USA:n maatalousministeriön (USDA) antamasta virallisesta luvusta (95 g). Israelin ja Indonesian ilmoitetut sokerinkäyttöluvut ovat radikaalisti alhaisemmat kuin FAO:n viralliset luvut. Ylen uutinen, joka puolestaan perustuu Washington Postin uutiseen, ilmoittaa israelilaisten käyttävän sokeria 14,5 grammaa päivässä kun taas FAO:n virallinen ja uusin tilasto kertoo määräksi 60 grammaa per päivä (=6,8 E%). Indonesian luvusta puuttuu vastaavasti puolet. On epäselvää, mistä Euromonitor/Washington Post ovat lukunsa repäisseet. Silti lienee selvää, että kehittyneissä maissa, kuten Israelissa, sokerin kulutus ei voi olla niin alhaalla kuin 14,5 grammaa päivässä.

Outojen kulutuslukujen korjaaminen ei sinänsä ole tämän kirjoituksen tarkoitus. Mielenkiintoisempaa on se, mitä suomalaisten todelliselle sokerin kulutukselle on tapahtunut. Eri foorumeilla, kahvipöytäkeskusteluissa ja luentotilaisuuksissa kuulee väitettävän, että suomalaisten sokerin ja fruktoosin käyttö on hurjasti lisääntynyt.

Tilanne on itseasiassa sokerin osalta täysin päinvastainen, suomalaisten sokerin käyttö on hitaassa laskussa.

Tämä tuntuu intuitiivisesti epäilyttävälle limu- ja karkkiosastojen värikoreutta ja monimuotoisuutta ihmetellessä. Ehkä sokerin käyttö on polarisoitunut, tietty sokeritietoinen väestön osa käyttää sokeria entistä vähemmän ja osa vastaavasti entistäkin enemmän?

Tämän enempiä selittelemättä, alla oleva kuva kertoo suomalaisen mukaisen sokerin kulutuksen Ravintotaseen mukaan. Diasarjassani alla on vertailun vuoksi myös Finravinto-tutkimuksen mukainen itseraportoitu sokerinkäyttö niiltä vuosilta, joilta sen löysin nettilähteistä. Lisäksi diasarjassa on Jenkkien sokerinkäyttö vuosilta 1970-2012 benchmarkiksi.

Ihan kaikkea tarjottua sokeritietoa ei kannata purematta nielaista, tulipa se sitten vaikka Ylen, lounasseuralaisen tai tutkijan tuutista.

Sokerin kulutus Suomessa 1990-2013

Makeisten ja virvoitusjuomien käyttö

Siitä miten kotona käytetyn sokerin ja valmiina sokerituotteina ostetun sokerin käyttö on muuttunut, ei ole kattavaa tutkimustietoa. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy:n kyselytutkimusten mukaan makeisten käyttö on lisääntynyt vuodesta 1998 vuoteen 2007 noin 10 kilosta lähes 15 kiloon per henkilö/vuosi. Tämä tieto kuvastanee kohtalaisen hyvin todellista muutosta.

Myös virvoitusjuomien käyttö on lisääntynyt vuodesta 1980 vuoteen 2008 noin 30 kilosta/vuosi noin 65 kiloon per vuosi. Virvoitusjuomat sisältävät tietääkseni sekä kevyt- että sokeripitoiset juomat.

Nämä tiedot löytyvät vuonna 2011 julkaistuista Terveysperusteisen elintarvikeverotuksen vaikutukset kansalaisten terveydentilaan ja terveyseroihin -raportista (Kotakorpi ym.)

Näin ollen kotona käytetyn sokerin määrä on täytynyt laskea merkittävästi. Leipominen, kiisselit, marjapuurot, kahvisokerit jne. on luultavasti aiempaa harvinaisempaa herkkua suomalaiskodeissa. Tilalle on tullut karkit ja limonadit. Tekisi arkikokemuksen perusteella sanoa, että jäätelön käyttö on myös kasvanut merkittävästi, mutta Elintarviketeollisuuden raporttien mukaan jäätelön kulutus olisi jopa hienoisessa laskussa.

PS. Olen ehdottomasti sokerin käytön vähentämisen puolesta. Sokerin liika käyttö on mm. lihavuuden, tyypin 2 diabeteksen ja rasvamaksan riskitekijä. Lue sokeria ja fruktoosia koskevat kirjoitukseni täältä.

5 thoughts on “Näin sokerin kulutus on muuttunut Suomessa”

  1. Keskiarvokin kun on noin paljon, niin kuinkahan paljon todella syövät sokeria ne jotka syövät sitä paljon?? Niin, siis tilastothan kertovat yleensä keskiarvoja, on siis niitä jotka syövät todella paljon sokeria ja niitä jotka syövät sitä todella vähän.

    Tässä tilastoinnissa oli puhe pelkästä sokerista (josta siis puolet on sitä fruktoosia, joka on sitten oma juttunsa). Ehkä tilastoinnissa on laskettu mm.makeiset, limsat ja sokeroidut maitotaloustuotteet yms. Monet lisäävät itsekin sokeria esim.puuron päälle tai kahviinsa.

    Tämän sokerin mussuttamisen lisänä kokonaishiilihydraattien saanti voi olla aikas korkea luku, jos päivittäisissä aterioissa syö suositusten mukaan puuroa, leipää, perunaa/riisiä/pastaa.

    1. Näissä luvuissa on siis sekä elintarviketeollisuuden että kotitalouksien käyttämä sokeri ja vielä korjattuna vienti- ja tuontiluvuilla. Eli sisältää sokerin sellaisenaan, sokerin pullassa, jogurtissa, limsassa, mehussa, karkissa, jäätelössä, alkoholijuomassa jne. Ravintotaseen nettisivuilta: ”Kalenterivuosittaisessa laskelmassa selvitetään eri ravintoaineiden tuotanto, varastomuutokset, vienti- ja tuontimäärät sekä kotimainen käyttö. Kotimainen käyttö jakautuu edelleen siemenkäyttöön (peltokasvit), rehukäyttöön, elintarviketeollisuuden käyttöön, muun teollisuuden käyttöön ja ruokakäyttöön.”

  2. Ehkä sokerin kulutus on laskenut Suomessa, ehkä ei. Euroopassa se on pysynyt jokseenkin samana reilun vuosikymmenen. 90% eurooppalaisista toivoisi viranomaisten tekevän enemmän sen kulutuksen vähentämiseksi, mutta vain 52% uskoo näin tapahtuvan. Masentavaa.
    https://publications.credit-suisse.com/tasks/render/file/index.cfm?fileid=780BF4A8-B3D1-13A0-D2514E21EFFB0479

    Samaan aikaan WHO suunnittelee puolittavansa sokerin käytön suosituksensa nykyisestä alle 10% päivittäisestä energiasta tasoon alle 5% päivittäisestä energiasta. Suomessa suositellaan edelleen 10% ja todellinen kulutus on jonkin verran yli 10%.
    http://www.nature.com/news/storm-brewing-over-who-sugar-proposal-1.14854

    Jos WHO:n kantti kestää teollisuuden lobbausta vastaan niin toivoa vielä on! Toivoa sopii, että Suomenkin päättäjillä löytyy rohkeutta seurata WHO:n esimerkkiä.

  3. Sisältyykö HFCS sekä limsojen, jäätelöiden yms. sisältämä sokeri ravintotaseen ja itseraportoidun (Finnravinto) tilastoissa?

    Tässä Ruotsin tilastoja: http://ettsotareblod.se/nedslaende-sockerstatistik-vi-ater-fortfarande-rekordmycket-godis/

    Ruotsissa syötiin v. 1960 alle 7kg karkkia per vuosi ja v. 2013 noin 17kg karkkia vuodessa. Limsaa, siideriä yms. meni vuonna 2013 1,7 litra/hkö/viikko eli 87,1 kiloa vuodessa verratuna vuoteen 1960 jolloin limsaa, siideriä yms. meni 22,3 litraa vuodessa. Sokeritilastot näyttävät myös samantapaisilta ruotsissa mutta ne eivät taida sisältää HFCS, ja muut makeuttajat mitä teollisuus käyttää.

    Onko siis niin että puhdasta sokeria kuluu vähemmän mutta sokerilla ja esim. hedelmä/rypäletiivisteeellä makeutettuja tuotteita menee selvästi enemmän?

    1. Hyvä kysymys.

      Suomalaisten ravintotaseita voi katsella itse FAOSTAT sivulta. FAOn luvut perustuvat suomalaisiin Ravintotaseisiin. Niiden mukaan muiden makeuttajien, jossa lienee mm. ksylitoli, sorbitoli, intensiivimakeutajat ja HFCS, käyttö on tällä hetkellä 9 g/hlö/pv.

      Tässä kuvassa on FAOn Food Balance (Ravintotase) Suomen osalta luokassa jossa on yhdistetty sokeri ja muut makeuttajat (HFCS, ksylitoli jne.). Samanlainen lasku makeuttajien käytössä kokonaisuudessaan, kuten pelkässä sokerissakin. Jokainen voi itse ajaa sivustolla näitä lukuja, kannattaa olla tarkkana että valitsee oikeat luvut.

      Karkin syönnin lisääntyminen on mielestäni varsin ilmeistä Suomessakin. Jostakin sokerin kulutuksen on pitänyt vähentyä. Isovanhempieni sukupolvi oli innokkkaita leipomaan. Aina, siis ihan aina, kahvin kanssa oli vähintään kolme erilaista kahvileipää tarjolla. Olisiko tässä yksi selitys. Ehkä leipominen on vähentynyt, kuten kiisselien, ja muiden makeiden jälkiruokien tekeminen kotona?

Kommentointi on suljettu.