Onko probiooteista oikeasti hyötyä?

kirjoittanut | 11.06.2015 | Uutiset | 9 Kommentit

Käsillä olevan tutkimusaineiston perusteella probioottisista valmisteista on hieman hyötyä useiden eri sairauksien ehkäisyssä tai hoidossa. Ihmelääkkeitä ne eivät kuitenkaan ole. Probiootteihin kuuluvat tietyt maitohappobakteerit, jotkin hiivat sekä E. Coli- ja Streptokokki-suvun bakteerit.

Viitteet numerolinkkeinä.

Hyöty osoitettu

1. Probiootit vähentävät satunnaistettujen tutkimusten meta-analyysin mukaan tilastollisesti merkitsevästi LDL-kolesterolia. Vaikutus on 0,13 mml/l eli samaa luokkaa kun sillä, että ruokavalioon lisätään 3 g liukenevaa kuitua. (1)

2. Probiootit vähentävät satunnaistettujen tutkimusten meta-analyysin mukaan tilastollisesti merkitsevästi verenpainetta. Vaikutus on -3,6/2,4 mmHg eli samaa luokkaa kun sillä, että ruokavaliosta vähennetään pari grammaa suolaa. (2)

3. Probiootit vähentävät satunnaistettujen tutkimusten meta-analyysin mukaan tilastollisesti merkitsevästi ummetusta. Suolen läpikulkuaika väheni 12,4 tuntia ja ulostamisfrekvenssi lisääntyi 1,3 krt/vko. (3)

4. Probiootit vähentävät satunnaistettujen tutkimusten meta-analyysin mukaan tilastollisesti merkitsevästi ärtyvän suolen oireyhtymän (IBS) yleisoireita sekä lasten toiminnallisia vatsavaivoja. (4, 5)

5. Kaksi eri probioottivalmistetta vähentää satunnaistettujen tutkimusten mukaan tilastollisesti merkitsevästi haavaisen koliitiin (colitis ulcerosan) pahenemisvaiheiden ilmaantumista ja edistää remissioon pääsyä. Kaikilla ei ole probiooteilla ei ole tätä vaikutusta! (6)

6. Probiootit vähentävät satunnaistettujen tutkimusten meta-analyysin mukaan tilastollisesti merkitsevästi antibioottikuuriripulin riskiä. Hiiva- ja bakteeripohjaiset valmisteet toimivat molemmat. On mahdollista, että probiootit eivät ehkäise antibioottiripulia iäkkäillä. (7)

7. Probiootit vähentävät satunnaistettujen tutkimusten meta-analyysin mukaan tilastollisesti merkitsevästi atoppisen ekseeman riskiä. (8)

8. Probiootit vähentävät satunnaistettujen tutkimusten meta-analyysin mukaan tilastollisesti merkitsevästi ylähengitystieinfektioiden riskiä ja mahdollisesti sairastamisaikaa kun on jo sairastuttu. (9, 10)

9. Lactobacillus reuteri vähentää satunnaistettujen tutkimusten meta-analyysin mukaan tilastollisesti merkitsevästi imeväisten koliikkeja ja itkuisuutta. (11)

10. Probiootit vähentävät satunnaistettujen tutkimusten systemoidun katsauksen mukaan tilastollisesti merkitsevästi lantion alueen sädehoidosta johtuvaa ripuli- ja vatsavaivataipumusta (mukosiittia). (12)

Lopuksi

Probioottitutkimukset ovat verraten lyhyitä, ja valitettavasti vuosia kestävän probioottihoidon vaikutuksia terveyteen ei tunneta kovin hyvin. Pisimmät tutkimukset lienee tehdyn lapsilla, ja monet niistä Suomessa. Laajan turvallisuusselvityksen mukaan probioottien käyttöön ei liity enemmän haittavaikutuksia kuin lumehoitoon. Yksittäisiä fungemia-, bakteremia- ja sepsistapauksia sekä haimatulehduksen pahentumista on kuvattu lähtötilanteessa vakavasti sairailla henkilöillä. Nämä haitat vaikuttavat kuitenkin äärimmäisen harvinaisilta. (13)

Saksan, Italian ja Espanjan ravitsemussuositukset suosittavat probioottien käyttöä osana terveellistä ruokavaliota, joten ainakin näissä maissa tunnutaan uskovan probioottien turvallisuuteen pitkäaikaiskäytössä (14).

Suurin ongelma on selvittää, mikä on oikea valmiste. Bakteerien erittäin suuri määrä tai monien eri bakteerikantojen sisältyminen valmisteeseen ei ole lainkaan tae valmisteen tehosta (15), vaikka markkinoijat sitä väittävätkin hanakasti. Ne valmistajat, jotka uskovat ovat valmisteensa ylivoimaan voisivat laittaa oman valmisteensa vasten toista tunnettua probioottia satunnaistetussa tutkimuksessa. Tällaisia tutkimuksia ei ole ilmaantunut, joten uskoa ei taida sittenkään riittää.

Probioottien teho mainittujen sairauksien riskin tai pahenemisen vähentämisessä on ollut karkeasti ottaen 20 %. Kysymys ei siis ole mistään ihmelääkkeestä, mutta ei mistään lumeestakaan.

Ehkäpä massiivisesta tutkimusaineistosta huolimatta totean, kuten useimmat meta-analyysin tekijät: tarvitaan lisätutkimuksia. Parempi kai aina olla skeptinen, koska nämäkin tutkimukset ovat olleet lähinnä probioottivalmistajien teettämiä 😉

PS. Tässä Yleislääkäri-lehden probioottiartikkeli, jonka kirjoittaja on kliinisen allergologian professori Mika Mäkelä. Artikkelin uudelleen julkaisuun minulla on lehden lupa.

[Viite numero 6 korjattu 12.6.2015, oli alunperin väärä linkki. Kiitos Mikko Kolkkalalle Twitterissä]