Eniten keskustelua, huomiota ja kävijöitä vetäneet kirjoitukset 2010 Pronutritionist -sivustolla olivat:
(3409 sivun näyttökertaa ja kaikkiaan 30 kommenttia)
2. Vähähiilihydraattisen ruokavalion tehoa painonhallinnassa (osa 2)
(1764 sivun näyttökertaa ja kaikkiaan 24 kommenttia)
3. Vähähiilihydraattinen ruokavalio, johdanto ja tutkimushaasteet
(1695 sivun näyttökertaa ja kaikkiaan 20 kommenttia)
Vieraskirjoitukset
Vieraskirjoitukset ja haastattelut ovat mielestäni tällaisen palstan suola. Vieraskirjoituksista eniten huomiota sai Jenni Lapin kirjoitus viljan kuidusta ja aikuistyypin diabeteksesta (974 näyttökertaa ja 27 kommenttia). Pettymyksien puolelle meni yhdysvaltalaisen Maryann Tomovichin Jacobsenin vieraskirjoitus ”Mitä lasten lihavuuskeskustelusta puuttuu” (vain 62 näyttökerta suomen kielellä ja saman verran englannin kielellä). Jäinkin hieman ihmettelemään miksi asia ei kiinnostanut enempää, mielestäni kirjoituksessa oli tärkeä ydinsanoman meille vanhemmille. Jatkan vieraskirjoituksien julkaisua myös vuonna 2011, joten jos Sinulle olisi aloite mielessä, älä ujostele vaan ota yhteyttä! Kiitokset kaikille kirjoittajille avoimesta suhtautumisesta ja vaivannäöstä!
Vähän huomiota saaneet kirjotukseni
Noin 20-25 % kirjoituksistani tulee luetuksi vain 50-100 kertaa. Tyypillisesti näyttää siltä, että nollatutkimus tulokset eivät kiinnosta lukijoita, mikä ei liene yllätys sinänsä. Esimerkiksi kirjoitus LGG probiootista ei apua pikkulasten allergiaoireisiin luettiin vain 53 kertaa. Samoin ”nollakirjoitus” omega-3 rasvahappojen vaikutuksista dementikkojen muistiin luettiin vain 64 kertaa tai kuten myös D-vitamiinien nollavaikutukset lipideihin ja sokereihin. Lukijakuntaan kuuluu merkittävä osa ravitsemusalan ammattilaisia. Siksi katson, että nollatuloksien julkaisulla olevan oma paikkansa asian kokonaishahmottamisen kannalta. Ei näitä nollatuloksia varmaankaan tuotteiden valmistajatkaan levitä.
Myös valtavirrasta poikkeavat kirjoitukset herättivät vain vähän mielenkiintoa. Esimerkiksi D-vitamiinia ja Parkinsonin tautia koskeva kirjoitus ei kiinnostanut monia (vain 74 näyttökertaa ), kuten ei myöskään esim. kalsiumlisän vaikutus raskauden aikaisen verenpaineen kohoamiseen (raskausmyrkytykseen). Näistä jälkimmäinen perustui systemoituun Cohrane database -katsaukseen, ja sisälsi mielestäni asiaa, joka voisi olla mielenkiintoista esim. kun ravitsemusterapeutti kouluttaa neuvolan terveydenhoitajia ja -lääkäreitä raskauden aikaisesta ruokavaliosta! Samainen analyysi jäi kaikissa Suomen medioissa lähes nollahuomiolle.
Jatko
Pyrin jatkossakin kirjoittamaan laajasti kliinisestä ravitsemuksesta, vaikka esim. nollatutkimuksia ja suppeata kohderyhmää koskevat uutiset eivät selvästikään herätä vahvoja reaktioita lukijoissa. Positiivisten uutisten julkaisuharha on tunnettu ongelma, kuten useissa yhteyksissä on todettu. Yritän kantaa korteni kekoon tältä osin.
Näyttää siltä, että englanninkielisiä julkaisuja luetaan noin kerran jokaista kahdeksaa suomenkielistä lukukertaa kohden. Tavoitteeni on lisätä vuorovaikutusta yli rajojemme, mutta omien kirjoitusten kääntäminen on työlästä. Siten mietin kuumeisesti miten selvitä käännöstyöstä, ja mistä löytää motivaatio jatkossa. Uutiskirjeeni on myös muhimassa, jotakin uutta sen osalta on ehkä luvassa vuonna 2011.
Kohdataan taas vuonna 2011 Pronutritionist – ja muilla ravitsemussivustoilla!