Perjantain lyhyt: Suomalaisten lasten terveysmittarit repsottaa
Kirjoitettu 10. Jou, 2010 kirjoittanut Reijo Laatikainen alueella Blogi
OECD on julkaissut vuosittaisen katsauksen EU:n ja EFTA:n jäsenvaltiomaiden terveystilanteesta. Raportin nimi on Health at a Glance Europe 2010. Raportissa käsitellään myös ravitsemuksen kannalta joitakin mielenkiintoisia asioita. Ohessa muutama poiminta siitä miten Suomen lapset pärjäävät vertailuissa muiden lasten kanssa (raportti sisältää runsaasti tietoa myös aikuista).
- Suomalaislasten keskuudessa nuoruustyypin diabetes on kaikkein yleisintä koko EU:ssa
- Suomessa alle 14 -vuotiaista lapsista 57/100 000 sairastuu nuoruustyypin diabetekseen (eli yli 3 kertaa useammin kuin keskimäärin EU:ssa)
- Europpan keskimääräinen vastaava luku 18/100 000
- Italiassa nuoruustyypin diabetekseen sairastuu 8 ja Turkissa 3 /100 000 lasta
- Ruotsi, Norja ja Tanska ovat myös nuoruustyypin diabeteksen ykkösmaita, kuitenkin melko kaukana Suomesta
- Lasten lihavuus on Suomessa yleisempää kuin EU:ssa keskimäärin
- Suomessa lihavia lapsista on n. 16 %, kun EU:n keskiarvo on 13 %.
- Naapurimaissamme Tanskassa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa sekä Sveitsissä ja Hollannissa lihavia lapsia on vähiten alle 10 %
- Eniten lihavia lapsia on suurissa Etelä-Euroopan maissa (n. 19 %) ja Maltalla (29 %)
- Suomalaiset lapset syövät vähiten hedelmiä koko EU-EFTA alueella, norjalaiset eniten
- Suomalaisista pojista 12-24 % syö päivittäin hedelmän
- Norjalaisisista pojista 32-43 % ” (ja Norja johtaa tilastoa)
- Suomalaisista tytöistä 23-24 % syö päivittäinen hedelmän (ja Norja johtaa myös tyttöjen tilastoa)
- Norjalaisista tytöistä 41-57 % syö päivittäin hedelmän
- Sekä suomalaiset tytöt että pojat liikkuvat kokonaisuudessaan selvästi vähemmän kuin eurooppalaiset keskimäärin (n. 40 % vähemmän liikuntaa)
Hyvää suomalaisten lasten tulevaisuuden kannalta oli vaikea raportista löytää. Mutta pieni valonpilkahdus lopulta. Suomi kuuluu EU:n kärkimaihin, kun mitataan hikiliikuntaa harrastavien lasten osuutta kaikista lapsista. Vain Slovakiassa ja Irlannissa lapset harrastivat enemmän hikiliikuntaa. Suomessa ilmeisesti joko liikutaan paljon urheiluseuroissa tai sitten laiskotellaan tietokoneiden ääressä. Välimaastosta löytyy ehkä vain harvoin.
Mitäpä me aikuiset voisimme lastemme eteen tehdä? Ainakaan välinpitämättömyys ei auta.
6 vastausta to “Perjantain lyhyt: Suomalaisten lasten terveysmittarit repsottaa”
Trackbacks/Pingbacks
-
-
10. Jou, 2010
[...] This post was mentioned on Twitter by Alankomaat, Hollanti. Hollanti said: Suomalaisten lasten terveysmittarit repsottaa, perjantain lyhyt … (Google Blogit: Alankomaat) via … http://tinyurl.com/3a8p7mx [...]
-
-
13. Jou, 2010
[...] Pronutritionist.net verkkosivuilla on mainio yhteenveto vallitsevasta tilanteesta. Huolestuttavien diabetestilastojen lisäksi myös lasten lihavuus on Suomessa yleisempää kuin EU:ssa keskimäärin. Lisäksi suomalaiset lapset liikkuvat selvästi vähemmän kuin eurooppalaiset keskimäärin. [...]
Pellon pientareella
13. Jou, 2010
Onhan tämä järkyttävää, ei muuta voi sanoa. Kouluruoan taso, ruokamainokset (chipsejä, mäkkäriä ja ”äitien tekemää” valmisruokaa, pizzaa, karkkia), uraorientoituneet vanhemmat, uusavuttomuus…? Mistä tämä johtuu? Ei se voi johtua vain ruoan hinnasta, Norjassahan ruoka on vielä kalliimpaa? Miten sinä Reijo tulkitset tätä tulosta ja mitkä voisivat olla syynä?
Itselläni ei ole lapsia, joten en osaa siltä kannalta asiaa lähestyä. Mutta uskon silti vahvasti, että ravinnolla on olennainen osuus liittyen niin fyysiseen kuin henkiseen hyvinvointiin. Omiakin kokemuksia on.
Reijo Laatikainen
14. Jou, 2010
Näkisin, että kouluruoan taso ei sinänsä ei ole syy tähän. Monessa Euroopan maassa lapset syövät kouluaikaan vielä huonommin. Kouluruoka tuotetaan kyllä olemattoman halvalla, ja laadussa on tosiaan parantamista. Silti se voi olla yksi merkittävä tekijä että lapsemme ovat näinkin ”terveitä”. Minusta karkin syönti on aivan mahdotonta, samoin kun mehujen ja limonadien juonti. Se, että lapset eivät syö hedelmiä on paljolti kotikasvatuksen tulosta. Useimmat lapset pitävät hedelmistä, kun vain löydetään ne lapselle maittavimmat ja helppokäyttöiset. Esim. klementiinit ovat siemenettömiä, helposti kuorittavia ja makeita. Maistuvat useimmille hyvin.
Minusta suurin vastuu on meillä vanhemmilla. Vanhempien kiire ja poissaolo tuntuu itsestäni niin läpikotaiselle että sen täytyy vaikuttaa juuri tällaisiin asioihin. Tuosta nuoruustyypin diabeteksesta, on vielä arvoitus miksi sitä on meillä enemmän. Sen riskitekijät ovat erilaiset kuin aikuistyypin diabeteksen.
Juhana Harju
16. Jou, 2010
Reijo,
Kiitos mielenkiintoisesta linkistä ja kirjoituksesta.
Lasten kohdalla ykköstyypin diabeteksen riskiä alentaisi riittävä D-vitamiinilisä, kuten suomalainen kohorttitutkimus osoittaa, mutta THL:ssä ollaan jostain syystä haluttomia siihen.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18502302
Lasten lisäksi raportissa kiinnitti huomioni se, että suomalaisten terveen eliniän odote taisi olla heikoin suhteessa odotettavissa olevaan elinikään. Eli vaikka eliniänodotteemme ei ole niinkään huono, suomalaiset ovat viimeisinä vuosinaan sairaampia kuin muut eurooppalaiset. Tälle asialle pitäisi tehdä jotain.
Lisäksi tiedetään, että sosioekonomiset terveyserot ovat Suomessa suurempia kuin länsimaissa yleensä. Esimerkiksi sosioekonomiset erot sydänterveydessä ovat Englannin ohella Suomessa suurempia kuin missään muualla länsimaissa. Silti en ole nähnyt asiasta puhuttavan täällä koskaan.
http://eurheartj.oxfordjournals.org/content/21/14/1141.long (PDF)
Näihin asioihin pitäisi tarttua ponnekkaammin, mutta en usko, että poliitikoilla on oikein kiinnostusta.
Reijo Laatikainen
18. Jou, 2010
D-vitamiini olis eduksi muutenkin kuin diabeteksen kannalta. Toisaalta Jorde et al. totesi, että suurikaan annos D-vitamiinia ei vaikuta merkittävästi glukoosinsietoon http://slidesha.re/dLflt vuoden pituisessa RCT -tutkimuksessa. Tosin tässä oli kyse aikuistyypin diabeteksesta. Nuoruustyypin diabeteksesta en ole nähnyt RCT-tutkimuksia. Tutkimatonta sarkaa siis riittää, ennen kuin varmuutta näihin asioihin saadaan. Sivuraiteelle: tässä Jorden tutkimuksessa systolinen verenpaine muuten nousi oletuksen vastaisesti toisessa D-vitamiiniryhmässä .
Minusta THL ja julkiset toimijat pyrkivät tuomaan esiin väestön sosioekonomisia eroja aika paljonkin. Mediassa se ei oikein taida mennä läpi. Kts. esim. http://bit.ly/gHRmB5 Aiemmassa työssä liikuin sairaala- ja terveyskeskusmaailmassa paljon, ja kyllä siellä sosioekologiset erot ovat jokapäiväinen huolen ja keskustelun aihe. Jos alempien sosioeokonomisten luokkien terveystilanne jatkaa huonoa kehitystään, voi olla vaikea saada koko väestön tasolla merkittävää parannusta, vaikka pieni ”eliittii” ja keskiluokka vielä vähän kohentaisikin elämäntapojaan.