Vatsa kovana taas :-(

Vatsa kovana taas :-(

Kirjoitettu 23. Maa, 2012 kirjoittanut alueella Blogi

Ummetus on yleinen ja vaikeasti hoidettavissa oleva sairaus. Uuden 45 eri väestötutkimusta kattaneen meta-analyysin mukaan ummetusta esiintyy 14 % väestöissä. Noin puolet ummetuksesta kärsivistä on tyytymättömiä hoitoonsa, siis oireiden lievittymiseen.

Eri maanosien välilllä olevat erot ovat melko pienet. Suomessakin on ainakin 500 000 henkilöä, jotka kärsivät pidempiaikaisesta ummetuksesta. Janatuisen et al. tutkimuksen mukaan ummetuksen esiintyvyys on Suomessa jopa 18 %. Ummetuksen vaaraa lisää:

  • ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS), 8-kertaiseksi
  • naissukupuoli, 2-kertaiseksi
  • alhainen sosioekonominen status, 1,3-kertaiseksi

Ikääntyminen vaikuttaa myös ummetuksen ilmaantumiseen, mutta varmaankin vähemmän kuin mikä on yleinen käsitys. Alle 30-vuotiaisiin verratuna yli 60-vuotiaiden ummetuksen riski oli 1,4-kertainen. Koska IBS on erittäin yleinen ummetuksesta kärsivällä, pitäisikin terveydenhuollon ammattilaisen aina selvittää ummetuspotilaan kohdalla, ettei kyse ole ummetuspainotteisesta IBS:stä*.

Lähde

Suares NC, Ford AC. Prevalence of, and risk factors for, chronic idiopathic constipation in the community: systematic review and meta-analysis. Am J Gastroenterol. 2011 Sep;106(9):1582-91

Mikä kuitulisä auttaa?

Lähtökohtana pidetään, että kaiken tyyppisen kuidun lisääminen auttaa. Hyvin tehtyjä satunnaistettuja kuitututkimuksia ummetuksen hoidossa on tehty yllättävän vähän. Tuore meta-analyysi löysi vain kuusi hyvin tehtyä kuitututkimusta. Tutkimuksien sisäänotto oli melko tiukkaa, esim. ummetusdiagnoosi piti olla varma. IBS ja divertikkelit olivat poissulkukriteereinä. Myös laitoksessa asuvat suljettiin pois. Meta-analyysi käsitti idiopaattisesta ummetuksesta kärsiviä tavanomaista elämää eläviä henkilöitä, joilla ei ollut muita merkittäviä sairauksia. Ummetuslääkkeitä ei saanut käyttää tutkimuksien aikana.

Meta-analyysi sisälsi:

  • 3  psyllium-tutkimusta
  • 1 inuliini-tutkimus
  • 1 viljanlesetutkimus
  • 1 ruisleipätutkimus (suomalainen tutkimus)

Tutkimusten kesto oli lyhyt, vain 2-8 viikkoa. Tyypillinen päivittäinen psyllium-annos oli 10 grammaa. Inuliinin annos oli 20, viljan lese oli 12  g ja ruisleivän 320 grammaa päivässä. Potilaita tutkimuksissa oli 22-201, yhteensä 368.

Psyllium-kuidusta löytyi eniten tutkimuksia

Tutkijoiden mukaan psyllium-kuitu oli parhaiten dokumentoitu kuitu. Kaikissa kolmessa tutkimuksessa se vähensi ummetusta. Suurimmassa Fenn et al. (1986) -tutkimuksessa psyllium vähensi ummetusoireita 86,5 %:lla potilaista, kun lume vähensi oireita 47,4 %:lla. Ruisleipää koskeneessa tutkimuksessa (Hongisto et al. 2006) oli erilainen mittari. Hongiston tutkimuksessa ruisleivän käyttö lisäsi ulostuskertoja 0,9 kerrasta/pv lähtötilanteessa, 1,3 kertaan/pv tutkimuksen päättyessä. Hongiston tutkimuksessa myös ulostaminen koettiin helpommaksi ruisleipäjaksolla. Italialaisessa tutkimuksessa viljan lese ei auttanut ummetukseen. Espanjalaisessa tutkimuksessa myös inuliini annoksella 20 g/pv auttoi ummetuksen oireisiin.

Harmittavan ohueksi jää tämän(kin) meta-analyysin käytännön anti.  Ummetuksen hoidossa tarvittaisiinkin enemmän yhdistelmätutkimuksia, jossa mitattaisiin enemmän useiden yhdenaikaisten tekijöiden vaikutusta. Pelkkä kuituvalmisteen lisääminen kun vähentää oireita tilastollisesti merkitsevästi, mutta hyöty ei useinkaan ole potilaalle riittävää. Hän kokee edelleen ummetusta.

Edellä mainitussa Hongiston tutkimuksessa oli mukana myös ryhmä, joka sai sekä ruisleipää että maitohappobakteeri Lactobacillus rhamnosus GG:tä (LGG). LGG:n lisääminen ruisleivän päälle toi edelleen lisähyötyä. (tämä osio ei ollut mukana meta-analyysissä)

Lähde

Suares NC, Ford AC. Systematic review: the effects of fibre in the management of chronic idiopathic constipation. Aliment Pharmacol Ther. 2011 Apr;33(8):895-9010

Probiootti ummetuksen hoidossa

Kolmas tuore meta-analyysi pyrki selvittämään auttaako probiootti ummetukseen. Sisäänottokriteerit ovat jälleen melko tiukat, ja niinpä mukaan löydettiin vain viisi (5) tutkimusta. Lyhyt yhteenveto näistä:

  • 5 RCT-tuktimusta löytyi (3 aikuisilla, kaksi lapsilla)
  •  Yhteensä 377 potilasta
  • Kaikki 5 tutkimusta tehty eri valmisteilla (!)
  • Auttoi (+): Bifidobacterium lactis DN-173 010 (Acvitia?) + Lactobacillus case Shirota + Escheria Coli Nissle 1917 + Lactobacillus casei rhanonsus +
  • Ei vaikutusta (laktuloosin päälle, -) : Lactobacillus rhanonsus GG -

Tämänkin meta-analyysin anti on ohut , yksittäisten tutkimuksien tulokset voivat johtaa harhaan. Esimerkiksi yhdessä mukanaolleista tutkimuksista viikottainen ulostuskertojen määrä lisääntyi yhdellä. Tämä oli tilastollisesti merkitsevä ero lumeen ja probiootin välillä, mutta tuskin on potilaasta riittävän helpottavaaa.

Erikoista oli, että meta-analyysiin hyväksyttiin täysin poikkeava tutkimus: Lactobacillus rhamnosus GG-tutkimus, jossa molemissa ryhmissä pohjalääkityksenä oli laktuloosi-ummetuslääke. Muut probiootit tutkittiin lumetta vastaan. Siksi mielestäni ei voi vetää johtopäätöstä, että LGG olisi huonompi kuin mainitut muut.

Voidaan kai kuitenkin sanoa, että probiootista on todennäköisemmin pientä hyötyä kuin ei mitään vaikutusta ummetuksen hoidossa. Jos ja kun maitovalmisteita käyttää, kannattaa ehkä valita maitohappobakteerilla ”maustettu” valmiste, koska samoista probiooteista saattaa olla pienen pientä muutakin hyötyä terveydelle.

Lähde

Chmielewska A, Szajewska H. Systematic review of randomised controlled trials: probiotics for functional constipation. World J Gastroenterol. 2010 Jan 7;16(1):69-75

Luumu

Luumu tunnetaan tehokkaaan ummetuslääkkeenä. Kuivatut luumut sisältävät vaikuttavia aineita:

  • Kuitua 6 g /100 g
  • Sorbitolia 17 g/100 g
  • Fruktoosia 12,5 g /100 g
  • Dihydroksifenyyli-isatiinia, jonka määrää luumussa ja vaikutuksen vahvuutta ei tunneta

Viimeksi mainittu on sukua bisodokyyli-nimisille suolen toimintaa kiihdyttäville lääkkeille. Sen vuoksi jotkut asiantuntijatkin ovat pitäneet luumua pannassa ummetuksen hoidossa Suomessa. Olen kahden vuoden aikana seurannut ummetukseen liittyvää kirjallisuutta, ja erityistä huomiota kiinnittänut luumuun. Missään tieteellisessä artikkelissa ei ole mainittu, että luumua pitäisi dihydroksifenyyli-isatiiinin vuoksi vältellä liian usein käytettynä. Päinvastoin lähes kaikki ummetuksen hoitoa koskevat tieteelliset artikkeli suosittelevat luumun käyttöä. Kirjoitin aiheesta reilu vuosi sitten. Terveyskirjaston artikkeli pitää luumuja ihan käyttökelpoisena tapana hoitaa ummetusta.

 

ummetus

Luumut ovat tehokkaita ummetukseen

 

Jokin aika sitten julkaistun satunnaistetun tutkimuksen mukaan 100 grammaa eli n. 14 kuivattua luumu päivässä voi olla tehokkaampi kuin psylliumkuitu annoksella 11 grammaa päivässä. Tutkijoiden mukaan luumua pitäisikin käyttää ummetuksen ensisijaishoitona. Eikä tässäkään tutkimuksessa varoiteltu dihydroksifenyyli-isatiinista.Lähde

Attaluri A et al. Randomised clinical trial: dried plums (prunes) vs. psyllium for constipation. Aliment Pharmacol Ther 2011; 33: 822–828

FODMAP-hiilarit

Näiden ohjeiden lisäksi kasvisten ja hedelmien saannin lisäämiseen pyrkiminen on järkevää. Vaikka ne eivät lisää välttämättä ratkaisevasti kuidun määrää ruokavaliossa, niin ns. prebioottisten huonosti imeytyvien hiilihydraattien eli FODMAP-hiilihydraattien saanti lisääntyy paljon. FODMAP-hiilihydraatit puolestaan lisäävät ulosteen pehmenemistä, ja sopivat silkasta ummetuksesta kärsivälle. Kaikki kasviksien ja hedelmien sekä pastillien/purukumien huonosti imeytyvät hiilihydraatit toimivat paksusuolessa bakteerien ruokana, aiheuttaen ulosteen pehmentymistä.

Esim. sorbitolia käytetäänkin joissakin maissa ummetuslääkeeenä. Hyviä sorbitolin lähteitä ovat kaikki luumutuotteet ja yleensäkin kivelliset hedelmät. FODMAP-sukuun kuuluvien oligosakkaridien (inuliini, FOS, GOS ja raffinoosi) tiedetään nopeuttavan suoliston läpikulkuaikaa terveillä (Sabater-Molina et al. 2009), joskin ummetuksesta kärsivillä asiaa on tutkittu vielä kohtuullisen huonosti (kts. meta-analyysi edellä).

 

Kaalikasveista voi olla apua ummetuksessa. Kaalit kuuluvat FODMAP-lähteisiin.

 

Lopuksi

Käytännön työtä tekevä ravitsemusterapeutti tai gastrohoitaja tuskin luottaa siihen, että kuituvalmisteella tai probiootilla päästäisiin ”maaliin” saakka. Yleensä tarvitaan laajempaa elämäntapatteria ja yksilöllisesti lähtökohdat huomioiden. Riittävä liikunta ja runsas nesteen nautiminen on tärkeää, ja vielä erityisesti kuituvalmistetta käytettäessä.  Iäkkäiden osalta tämä voi olla ongelma, koska heidän janon tunne on usein heikentynyt.

Tässä esitettyjen konstien lista ei ole tyhjentävä, esim. pähkinät ja siemenet voisi ainakin lisätä joukkoon. Olisiko sinulla täydennettävää?

 

*) Ärtyvän suolen oireyhtymästä (IBS) ja ummetuksesta kärsivä luultavasti saa oireita sorbitolista ja muista FODMAP-hiilihydraateista. Niiden lisääminen on järkevää vain puhtaassa ummetuksessa. Alla olet testit erottelevat onko sinulla tai potilaallasi ummetus vain kenties ummetuspainotteinen IBS. Hoito näissä sairauksissa on erilainen.

Ärtyvän suolen oireyhtymän diagnostiset kriteerit kun hälytysoireita** ei ole (Rome III)

  1. Vatsakipu (tai tukala tunne vatsassa), min. 3 kk, min 3 pv viikossa
  2. Vähintään 2 seuraavista: a) Oireet helpottavat ulostamisen jälkeen, b) oireet pahenevat samalla kun ulostamistiheys muuttuu, c) oireet liittyvät ripulin tai ummetuksen alkamiseen
  3. Oireita on pitänyt olla ainakin 6 kk

Ummetuksen diagnostiset kriteerit (Rome III)

  1. Ei täytä edellä mainittuja IBS -kriteereitä (!)
  2. Löysiä ulosteita ei tule juuri koskaan ilman ulostuslääkkeitä tai kuitulisiä
  3. Ainakin kaksi seuraavista kohdista täyttyy: a) ulostusfrekvenssi korkeintaan kolme kertaa viikossa, b) kovia tai papanamaisia ulosteita, c) tunne suolen epätäydellisestä tyhjentymisestä, d) ulostus vaatii ponnistelua, e) tunne peräaukon tukkeutumisesta, f) ulostuksen auttaminen käsin, esim. lantiota ja vatsaa puristelemalla
  4. Oireita on ollut ainakin kolmen kuukauden ajan, ja ne ovat alkaneet vähintään puoli vuotta aiemmin

 **) Hälytysoireet: verta ulosteessa, suolisto- tai munasarjasyövän sukurasite, anemia, tahaton laihtuminen, pitkittynyt ripuli yli 60-vuotiaalla

Tags: , , , , , , ,

18 vastausta to “Vatsa kovana taas :-(”

  1. Emilii - HealthBerry

    23. Maa, 2012

    Hedelmistä erityisesti kiwit ovat hyviä ummetuksen ehkäisemiseksi.
    Ärtyvää suolta pitäisi mielestäni hoitaa täysin elämäntavoilla. Liikaa käytetään lääkkeitä ja kuituja purkista.

    • Reijo Laatikainen

      23. Maa, 2012

      Totta kiivi näyttäisi toimivan hyvin erään tutkimuksenkin mukaan. Sinne vaan päärynän ja omenan rinnalle :-)

  2. viljaton

    23. Maa, 2012

    Luumujahan on suositeltu jo iät ja ajat, sinänsä hyvä keino jos ei ihan joka päivä (melko makea pläjäys tuo 14 kpl kuivattua luumua), niin silloin tällöin ainakin. Tai jos joka päivä syö pari kolme luumua, vaikkapa päivällisen jälkkärinä, niin tuo sokerin määrä jää vähän vähemmälle.

    Veden riittävää, n. 2l / pvä, juomista eivät kaikki muista, varsinkin ikäihmisillä tuppaa unohtumaan. Ja monet eivät huomaa, että jos juo kahvia, pitäisi myös juoda vettä, kofeiini kun kuivattaa. Lisäksi monet karppaajat sanovat, että lisää rasvaa koneeseen – ja hiilarit vain hyvistä lähteistä (vihannekset, kasvikset, hedelmät, marjat).

    • Reijo Laatikainen

      23. Maa, 2012

      Kaikki ei luumun myönteistä vaikutusta tunne ja jotkut toiset ovat taas kovasti säikähtäneet, eivätkä ole uskaltaneet käyttää luumuja tällaisten kirjoitusten vuoksi.

      Niin, nuo kasvikset, marjat ja hedelmät ovat juuri noita FODMAP-lähteitä. Kofeiinijuttu lienee kyllä totta.

      Monet kahvin juojat juovat tosiaan niin paljon kahvia, ettei muuta nestettä tule enää juoneeksi (liikaa vessassa käyntiä jne.). Osan vatsa toimii aamuisin kertoman mukaan vasta kahvikupin jälkeen. Kahvin tiedetään kyllä stimuloivan suolistoa, vaikkei sitä ole ummetuksen hoito-ohjeisiin ole yleensä lisättykään (ei tutkittu ummetuksessa?). Kahvista saa muuten kuitua (!).

      • Minna M

        28. Maa, 2012

        Luumun sisältämä laksatiivisesti vaikuttava aine on ainakin terveydenhuollon opinnoissa esitelty samaksi tai vastaavaksi kuin esim. Laxoberon -tuotenimellä myytävässä lääkevalmisteessa. Laxoberonista tiedetään ja ohjeistetaan, ettei sitä tule käyttää päivittäin, koska toleranssi kasvaa nopeasti ja annosten jatkuva kasvattaminen aiheuttaa vain enemmän haittavaikutuksia kuin tehoa. Eli ”suoli tottuu” eikä vaikutus enää ole tehokas ja pian ollaan laksatiivikierteessä jossa annokset ovat jopa moninkertaiset suositeltuun nähden. Olen itsekin aikoinaan vielä tietämättömänä ja kokemattomana hoitajana annostellut jopa useita kymmeniä tippoja kerralla ja miettinyt mielessäni, onkohan tässä nyt mitään järkeä. Myöhemmin opimme, että ei ollut. Mutta että siitä se luumun käytön vaihteleva ohjeistus vissiin johtuu, että se rinnastetaan vaikuttavalta aineeltaan näihin lääkkeisiin, vaikka onhan luumussa muutakin.
        Tuo vedenjuonnin tärkeys unohtuu monesti myös. Erityisesti kuitu vain pahentaa tilannetta jos ei nautita riittävästi nestettä. Sen merkityksen ymmärtäminen ei aina ole kovin helppoa ammattilaisillekaan.
        Mitenkäs vanha ystävämme pellavansiemen? Rouheena vai kokonaisena? Liotettuna vai puuron päällä? Vai joko on todettu, että siitä saa liikaa raskasmetalleja?

  3. Reijo Laatikainen

    23. Maa, 2012

    Mitäs olette mieltä, onko ummettavia ruokia oikeasti olemassa?

    • Jari

      24. Maa, 2012

      Itselläni ummettaa maitoproteiini eli erityisesti juustot.

      • Reijo Laatikainen

        26. Maa, 2012

        Jep, juusto on kai kärkipäässä kun kysytään ihmisiltä ummettavia aineita. Joskus mainitaan maito, (kypsä) banaani ja mustikka sekä tee. Yksiölliset erot lienevät suuria.

        Olen työtäni varten yrittänyt selvitellä onko ummettavia ruokia oikeasti olemassa. Niitähän pitäisi vältellä jos on paha ummeuts. En ole löytänyt mitään kunnollista tukea kliinisistä tutkimuksista.

        Ehkä paras (?) on tämä Hannu Mykkäsen ja kumppanien suomalainen tutkimus, jossa vanhainkodin asukit laitettiin syömään paljon juustoa päivässä (vs tavallinen määrä tai alennettu määrä). Juuston käytön lisääminen 10-kertaiseksi ei saanut kunnollista vaikutusta suolen toimintaan (ummetus ei lisääntynyt). Tosin runsaasti juustoa käyttäneillä havaittiin hitusen suurempi ummetuslääkkeiden käyttö. Eli juuston maine pahana ummettajana on huonosti osoitettu tutkimuksin.

  4. Mirka

    23. Maa, 2012

    Luumuista ja muista kivellisistä, viitannet Prunus-suvun hedelmiin? Siihen kuuluvat mm. luumut, kirsikat ja aprikoosit. Itäaasialaiset ovat käyttäneet suorastaan yleislääkkeenä maitohappokäytettyä, sikäläistä talviluumua/japaninaprikoosia (Prunus mume). Sitä myydään Helsingin aasiakaupoissakin kalliina japanilaisversiona (umeboshi) tai edullisesti kiinalaisena, jota itse pidän jääkaapissa vakiovarusteena (meizi).

    Itse en ole ummetuksesta kärsinyt kuin odotusaikoina, ja silloin kolme tavallista kalifornialaista riitti hoidoksi.

    Kahvia tietääkseni armeijassa käytetään ihan tietoisesti aamiaisella vauhdittamaan joukkojen liikkeellelähtöä.

  5. Reijo Laatikainen

    23. Maa, 2012

    Tuo umeboshi on tullut eteeni asiakastyössä, mielenkiintoista. Tarkoitin myös persikkaa ja nektariinia mainitsemiesi kivellisten lisäksi. Aussien analyysien mukaan niissäkin on melko reilusti Fodmap:ja.

  6. Anette

    24. Maa, 2012

    Ehkä hiukan aiheen vierestä, työskentelen MS-tautia sairastavien kanssa ja tautiinhan liitetään erilaisia vatsaoireita joista yksi on ummetus. Valitettavasti jotkut lääkärit ja hoitajat ajattelevat että koska oire liittyy sairauteen, ei ravinnolla ole niin kovin suurta vaikutusta :(. Sitten kun päästään kunnolla kokeilemaan, saadaan oireita kuitenkin helpotettua merkittävästi.

    MonelleMS-henkilölle on auttanut ”aamukoktail” johon kuuluu maustamatonta jogurttia/viiliä, LGG-valmistetta, kauranleseitä, pellavansiemen rouhetta ja marjoja. Tässä yhdistyy nyt sitten monet asiat. Liikkumiseen olen usein sanonut, että vaikka istuisi pyörätuolissa voi suolistolle antaa liikettä. Jooga on muuten yllättävän hyvää ”jumppaa suolistolle”.

    Olen muuten huomannut vastaanotolla, että moni ummetusoireinen ajattelee syövänsä pajon kuituja, mutta totuus on sitten ihan toinen.

  7. Mirka

    25. Maa, 2012

    Juu persikka ja nektariini ovat samaa Prunus-sukua myös. Persikka on Kiinassa pitkäikäisyyden symboli. Varhain alkukeväästä, usein vielä lumisena aikana, kukkiva ume taas sisukkuuden. (Ja meille väitettiin lapsena, että muissa kielissä ei tunneta sisun käsitettä. Höpöhöpö.)

    Hidas hatha-jooga on käsittämättömän tehokasta ties mihin, vaikka ei ehkä päälle päin uskoisi.

  8. Reijo Laatikainen

    28. Maa, 2012

    Minna M, kiitos että toit kokemuksesi esiin. Tämä on just se sekaannus mikä tässä on luumun dihydroksifenyyli-isatiinin osalta (jossain lukee väärin että aine difenyylisatiini). Tämä aine on sukua Toilaxille ja jossain määrin myös Laxoberonille. Ne kuuluvat kontaktilaksatiiveihin (kts. s. 644 alk.). MUTTA missään muualla ei tunnuta luumuista varoittelevan kuin Suomessa. Luulisi, että jos luumu olisi vaarallainen suolelle se olisi tullut esille väestötutkimuksissakin. Eli luumu on leimattu väärin perustein. On todennäköistä, että luumu poikkeuksellisen sorbitolipitoisuuden vuoksi on tehokas ummetuksessa. Ehkä luumu on mennyt pesuveden mukana siksi, että luumusenna (”Sennapuuro” jota ennen käytettiin sairaaloissa paljon) on suolta lamaava. Mutta sennan vuoksi, ei luumun.

    Pellavansiemenien kadmiumpitoisuuksista ei myöskään varoitella esim. USA:ssa. Suomessa suositus on, ettei raskaana olevat niitä käyttäisi. Eikös rouhe kuulostaisi järkevämmelle, en tiedä on tieteellisiä perusteita. Näin toteaa myös arvostettu MAyo Clinic: http://www.mayoclinic.com/health/flaxseed/AN01258

    • Henri

      01. Huh, 2012

      Olisiko näistä bisokodyyleistä enemmän tietoa? Ummetuksessa käytetään siis esim. Toilax-valmistetta (vaikuttava aine bisakodyyli) ja Laxoberonia (vaikuttava aine natriumpikosulfaatti). En ole ennen törmännyt tälläiseen tietoon, että olisivat samaan perheeseen kuuluvia aineita, joiden isänä toimisi bisokodyyli. Vai onko vain mennyt omenat porkkanoiksi?

      • Reijo Laatikainen

        01. Huh, 2012

        Henri, luumun dihydroksifenyylisatiinia nimetetään joskus difenyyli-isatiiniksi (difenyylisatiiniksi), joskus oksifenisatiiniksi, kuten tässä wikipedian artikkelissa. Tämän mukaan dihydroksifenyyli-isatiini on sukua natriumpikosulfaatille ja bisakodyylille.

        Katsoin ATC-koodit myös ja ne löytyy tästä. Niiden mukaan bisakodyyli ja natriumbisakodyyli kuuluvat molemmat luokkaan A06AB (joka on tässä tapauksessa oikea ”isäluokka”). Siten bisakodyyli ei ole Laxoberonin isäaine. Muutan kommenttini tuolta osin. Molemmat sekä natriumpikosulfaatti että bisokadyyli ovat toki ”contact laxatives” A06AB, johon kuuluu myös mm. sennan glykosidit. Kontaktilaksatiivit (kts. s. 644 alk.). Se on siis oikea isäluokka.

        Kiitos huomiosta.

  9. Mirka

    28. Maa, 2012

    Pellavarouhetta voi käyttää 10 % jauhoista leipätaikinassa. Itse olen päätynyt tattarileivässäni suunnilleen tähän määrään. Etuna sekä kuitu että omegakolmoiset. Lisäksi pellavarouheesta puuttuu pellavaöljyssä oleva maalin haju.

    • eekoo

      29. Maa, 2012

      Kävin erään pellavarouheen nettisivuilla ja siellä maksimi käyttösuositus pellavarouheelle on 25 g (0,5dl) / vrk.

      http://www.sini-pellava.fi/FAQ.htm

  10. Sirpa

    30. Maa, 2012

    Huomasin vauvastani ja todennut saman itsekin, että ruusunmarja sose tai -jauhe auttaa parhaiten. Ei vaivaa enää ummetus kauaa.