Harvardin proffan näkemys terveellisestä ravinnosta

Tässä kirjoituksessa tiivistän Harvardin pitkäaikaisen ravitsemusproffan Walter Willett’in tuoreen kannanoton siitä mikä on terveellinen ruokavalio.

Willettin kannanotto perustuu narratiiviseen (kertomukselliseen) kirjallisuuskatsaukseen, joissa ei pyritä systemaattiseen kattavuuteen. Narratiiviset katsaukset voi nähdä kannanottoina jonkin asian puolesta tai vastaan. Systemoidut kirjallisuuskatsaukset puolestaan pyrkivät kattamaan ennalta sovituin ehdoin kaiken kriteerit täyttävän tutkimusmateriaalin.  Willet’in ja Meir Stampfer’in katsaus kattaa paitsi sydän- ja verisuonisairaudet niin myös syövän ja diabeteksen ehkäisyn.

Willett ja Stampfer aloittavat kertomalla, että ravitsemustieteen luonne on muuttunut. Suurin syy siihen on, että tutkimustietoa on kertynyt valtavasti nimenomaan etenevistä kohorttitutkimuksista ja satunnaistetuista tutkimuksista. Pari-kolmekymmentä vuotta sitten luotetiin heikompitasoisiin ekologisiin tutkimuksiin ja tapaus-verrokkitutkimuksiin. Nyt on toisin.

Tämän uuden tiedon myötä tutkijat suosittelevat seuraavia terveellisen syömisen linjauksia:

  1. Pidä itsesi normaalipainoisena, syö kulutuksen mukaisesti
  2. Ravintorasvat. Käytä pääasiassa hydraamattomia kasviöljyjä (Jenkeissä on myös hydrattuja, transrasvaa sisältäviä). Vältä aina kun voit teollista transrasvaa. Käytä voita, laardia sekä punaisen lihan rasvaa säästeliäästi
  3. Minimoi sokerin, erityisesti sokerijuomien,  ja valkoisen viljan käyttö. Käytä täysjyväviljaa sijaan
  4. Käytä runsaasta kasviksia ja hedelmiä. Vähintään viisi annosta päivässä, panosta vihreisiin lehtikasviin ja oransseihin vihanneksiin. Tuoremehua vain yksi pieni lasillinen päivässä
  5. Käytä punaista lihaa  vain satunnaisesti, ja silloinkin vähäisiä määriä jos lainkaan. Rajoitus koskee myös prosessoitua lihaa, kuten makkaroita (tekstissä aiemmin). Pähkinät, kala, palkokasvit ja siipikarjan (vaalea) liha ovat parempia vaihtoehtoja. Niitäkin kohtuudella
  6. Maitotaloustuotteet eivät ole välttämättömiä. Runsas maidon käyttö (enemmän kuin kaksi lasillista) ei ehkä ole eduksi ja voi lisätä eturauhassyöpää. Lasten, nuorten ja imettävien kalsiumin tarve on suuri, jos maitotuotteiden käyttö vähäistä on kalsiumlisää harkittava.
  7. Useimmille D-vitamiinia annoksella 25 tai 50 mcg/pv. ”A sensible nutritional safety net
  8. Hedelmällisyysiässä olevien naisten kannattaisi ottaa foolihappoa ja rautaa ravintolisänä. Tutkijat eivät suosita punaisen lihan käyttöä anemian ehkäisemisessä , koska (aiemmin) ”… Allthought meat consumption can alleviate this deficiency, it brings other adverse health effects. Thus, use of a supplement, when needed, typically is referable to increasing meat intake”
  9. Pidä suolan saanti niin alhaisena kuin mahdollista
  10. Kohtuullinen ja hallittu alkoholin käyttö voi olla osa terveellistä ruokavaliota heillä, joilla ei ole alkoholin käytön vasta-aiheita

Katsaus sisältää myös muita mielenkiintoisia kannanottoja.

Suosittelen hankkimaan alkuperäisen version (maksua vastaan tai kirjastosta). Harvoin voi lukea näin selkeitä ja rohkeitakin kannanottoja terveellisestä ruuasta. Yksissä kansissa on paljon näkemystä ja tietoa diabeteksesta, sepelvaltimotaudista ja syövästä.

Tällainen ruoka on eduksi Harvardin mukaan suurten kansantautien osalta. Mitä olet mieltä Harvardin kannanotoista?

Lähde: Willett WC & Stampfer MJ. Current Evidence on Healthy Eating. Annu Rev Public Health. 2013 Jan 7. 

Jälkikirjoitus 30.1.2013

Seurattuani asiasta virinnyttä keskustelua ja huolestumista maidon ja eturauhassyövän osalta haluan selventää oman mielipiteeni. Mielestäni maitotaloustuotteista ainakin juusto ja muut hapanmaitotuotteet saattavat jopa edistää kokonaisterveyttä tai ainakin ovat neutraaleja paitsi eturauhassyövän suhteen. Siten liika varovaisuus maitotaloustuotteiden suhteen saattaa johtaa ojasta allikkoon, eli lihavalmisteiden runsaaseen käyttöön. Olen kerännyt oheiseen kuvasarjaan mielestäni tärkeimmän näytön eläinkunnan proteiinillähteisiin ja terveyteen liittyen. Toivottavasti siitä selviää ajatukseni.

44 thoughts on “Harvardin proffan näkemys terveellisestä ravinnosta”

  1. Lähestulkoon vegaaninen on Harvardin proffan suositus näemmä. Tämä on vain tiivistelmän perusteella tehty havainto, ei mikään statementti puolesta tai vastaan.

    1. Niin on. Kalaa ei tunnu myöskään nostavan niin paljon kuin olettaisi. Ei ole esim. suositusta vähintään kahdesta tai kolmesta kala-ateriasta.

      Eniten minua ihmetyttää tuo maitotaloustuotteiden kohdalla eturauhassyöpää tarttuminen kun on näyttöä, että runsas juuston ja muiden hapatettujen maitotuotteiden kulutus vähentää suolisto- ja rintasyöpää sekä tyypin 2 diabeteksen riskiä (etenevien kohorttien meta-analyysit)

      1. Willett ei taida olla perillä K2-vitamiinia koskevista tutkimuksista. Maitotuotteilla on mielestäni toisistaan poikkeavia vaikutuksia eturauhaselle ja juuri K2-vitamiinin vuoksi. K2-vitamiini, jota on kypsytetyissä juustoissa, on yhdistetty pienempään eturauhassyöpäriskiin. Ken ei usko, voi itse kaivaa näyttöä asiasta.

      2. ”Eniten minua ihmetyttää tuo maitotaloustuotteiden kohdalla eturauhassyöpää tarttuminen kun on näyttöä, että runsas juuston ja muiden hapatettujen maitotuotteiden kulutus vähentää suolisto- ja rintasyöpää sekä tyypin 2 diabeteksen riskiä (etenevien kohorttien meta-analyysit)”

        Josko tässä on enemmän kyse itse (koko)maidon ja eturauhassyovän korrelaatioista?

        ”Whole Milk Intake Is Associated with Prostate Cancer-Specific Mortality among U.S. Male Physicians”

        http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23256145

  2. Minuakin mietityttää tuo punaisen lihan kammo. Epidemiologisesti näyttöä toki on aika lailla mutta siinä mielestäni turhan paljon sekoittavia tekijöitä vegaanilobbyn vuosikymmenten kampanjoinnin ansiosta. Mekanismia terveyshaitoille on haettu vuosia mutta tietääkseni ei ole oikein tärpännyt. Evolutiivisesti tuo tuntuu epäloogiselta.

    Sinäkin olet näköjään ottanut asiaan hiukan varovaisemman kannan:
    http://www.pronutritionist.net/onko-liha-epaterveellista/

    Näkemyksemme ovat tässäkin asiassa varsin yhteneväiset 🙂

    1. Mun mielestäni ”vegaanilobby” on ollut heiveröistä. Enemmän on ollut julkisuudessa lihakarppaus lobbyä. Tai ehkä mun havainnointi on värittynyttä… Mahdollisia mekanismeja punaisen lihan haittojen taustalla on monia, joista yhtään ei ole kovin pitävästi voitu osoittaa.

      Ennen vuotta 2012 Suomenkaan ravitsemussusoituksissa ei ole korostettu punaisen lihan vähentämistä; tämä on uutta. Eikä sitä vieläkään kuulu THLn suunnalta.

      Suomalaiset kuluttaa reilun kilon viikossa punaista lihaa ja makkaroita sekä kinkkuleikkeleitä. Syöpäjärjestöjen 500 g/viikko voisi olla realistinen tavoite. Kyllä siihenkin jo saa lihapullat ja pihvin vetää kolme kertaa viikossa.

      1. Heh, vai heiveröistä? Yhtä raivopäistä ja vastenmielistä propagandaa kuin mitä vegaanit suoltavat saa hakea kissojen ja koirien kanssa.

        Jännä miten tätä ei koskaan huomioida missään mutta jonkin ortopedin houreita jaksetaan kauhistella. Tulee ihan mieleen kun eräs kotimainen ravitsemustieteilijä. Vertaili vegaaneja ja karppaajia ja totesi, että vegaanit vain tyytyvät rauhassa syömään valitsemaansa ruokaa.

        Hellanlettas. Ihan kuin PETAa, PCRM:ää, banaanisekopäitä, richardia jne. jne. ei olisi olemassakaan kuin vain karppaajien ohjaamissa propagandakauhuelokuvissa.

        Ps. en ole karppaaja joten turha viritellä mitään ad hominem hyökkäystä ainakaan siltä pohjalta.

      2. Joo olen saanut oman osani minäkin, joten tiedän tavallaan mistä puhut.

    2. Enemmänkin luulen, että syy johtuu siitä, että tutkimuksissa kategoroitiin ”punainen liha ja prosessoidut lihatuotteet”…jos olisi yhdistetty ”kasvikset ja prosessoidut lihatuotteet” niin olisi saatu kasviksetkin näyttämään surkeilta. Joissain tutkimuksissa punaiseksi lihaksi on laskettu hampurilaiset(joo, onhan niissä punaista lihaa, mutta paljon muutakin).

      1. Tämä on tämä urbaanilegenda joka kiertää kaikkia blogeja ja nostetaan aina kun joku uskaltautuu kirjoittamaan että punainen liha ei ole hyvästä. Hamburger voi tarkoittaa englanninkielessä joko pelkkää jauhelihapihviä tai oikeasti koko hampurilaista vehnäsämpylöineen. Tutkimuksissa lasketaan joka tapauksessa vain pihvin paino lihan kulutukseen. Siis aivan samalla tavalla jos syöt uuniperunan tai jauhelihaa, niin lasketaan vain jauheliha lihaksi eikä uuniperunaa. Joten voisiko tästä jo lopulta laskea irti?

    3. Reijon liha-artikkelissa lueteltiin koko joukko lihankayton mahdollisia haittoja. Siihen voisi lisata suuren metioniini-proteiinin saannin. Metioniinista muodostuu verisuonille haitallista homokysteiinia. Ellei mm. B6-, B9- ja B12-vitamiinien saanti ole riittavaa homokysteiinin poistamiseksi, voi haittoja ilmeta. Sanoisin siis, etta lihan vaarallisuus riippuu kontekstista eli tassa tapauksessa puutteellisesta suojaravintoaineiden saannista.

      http://drbenkim.com/articles-homocysteine.html

      1. Peter-NZ, kun olet ilmeisesti perehtynyt elintarvikepakkauksissa käytettäviin materiaaleihin niin voisitko valaista irtoaako miten paljon nykyisistä muovisista kinkku ja makkarapakkauksista ftalaatteja ja BPA:ta?

      2. Tässä on minun *teorialista* siitä, miksi punainen ja prosessoitu liha näyttää olevan runsaasti käytettynä haitallista elimistöllemme.

        Glykaation lopputuotteet, AGE:t ↑
        Polysykliset aromaattiset hiilivedyt grillatessa, PAH:it ↑
        Nitrosamiinit ↑
        Fermentoituessaan suolistossa liha synnyttää haaraketjuisia aminohappoja ↑
        IGF-1 -kasvutekijän pitoisuus ↑
        Bifidobakteerien määrä suolistossa ↓
        Suolaa
        Fosfori erilaisina lisäaineina
        Ftalaatit ja bisfenoli-A muovipakkauksista
        Tyydyttynyt rasva
        Hemirauta
        Neu5gc

      3. Reijo, en ole tuohon erityisesti perehtynyt mutta kasittaakseni yleisin/suurin BPA:n lahde on kassakuittien muste. Tolkkien sisapinnoite on toinen lahde mutta muovipakkauksista en osaa sanoa. Ftalaatteja taitaa olla nykyisessa muovimaailmassa vaikea valttaa.

  3. Kovin niukkaproteiiniselta kuulostaa, kun oikein mikään lähde ei ole vapaasti sallittu. Myös maitokantaa kritisoin. Miksi juuttua maitoon, kun juustot ja hapanmaitotuotteet on keksitty. Hassu ajatus, että kasvavien lasten pitäisi ottaa kalsium purkista ettei vain tule sitä maitoa juoduksi…

    1. Jep, enkä huomannut mainintaa kananmunista. Se olisi kyllä myös kiinnostanut.

  4. (Kohdassa seitsemän kannattaa korjata D:n milligrammat mikrogrammoiksi (Alt Gr + m). )

  5. Meneepä aktiiviliikkujan/urheilijan elämä vaikeaksi jos haluaa syödä terveellisesti. Proteiinin suhteen melko mahdotonta päästä riittäviin määriin. Ja kyllähän tuo menee muutenkin hieman tylsäksi. Alle 2000 kcal kuluttavan henkilön on ehkä mahdollista koostaa itselleen ihan asiallinen ruokavalio noilla suosituksilla.

    1. Aktiiviliikkujahan saa helpommin tarpeeksi proteiinia, kunhan syö riittävästi. Vähillä kaloreilla toimeen tuleva joutuu ehkä saamaan suhteessa hiukan enemmän proteiinia ravinnosta. Ainakin WHO on jossain suositellut vanhuksille suurempaa suhteellista proteiinien osuutta kuin normiväestölle, ilmeisesti juuri pienemmän kaloritarpeen takia.

  6. Mikä prosentti arviolta esim jenkeistä tai suomalaisista syo ko suosituksen mukaisesti alle 3% ?

    Onko ko suositukset käytännon tasolla utopiaa?

    Tuleeko tässä railo vaan kasvamaan ..Käytännossä kulutuksessa mennään yhä enemmän teollistuneeseen ”homppäpikaruokaan” ja suositukset karkaa yhä utopistisemmiksi?

    1. Hyvä kysymys.

      Ikävä kyllä lähes kaikki terveelliset ruokavaliomallit/niissä pysyminen ovat ainakin tällä hetkellä utopiaa niiden parissa jotka niistä eniten hyötyisivät. Ihmisten käyttäytymisen muuttaminen on pirun haasteellista.

      1. Niin, ”sanoo, pitää ehkä nuo henkiloiden omat sanomiset ruokavaliostaan ottaa varauksella, todennäkoisesti on optimistisia arvioita?

        Mutta jos yhden nostaa esille tuosta nykyajan isoimpana haasteena niin kyllä se on mielestäni yksiselitteisesti liika energia. Isossa kuvassa ei ole ollut tällaista aikaa jossa ihmisen energian saanti on ollut niin runsasta, helppoa ja tasaista kuin nykyään, varsinkin kun siihen lisätään liikunnan vähyys, ei ole meidän kehon prosessit suunniteltu tällaiseen tilaan, kyllä ne on enemmänkin kehittyneet päjäämän niukan ravinnon energian kanssa ja tai vaihtelevan ravinnon saannin kanssa, tästä kehittynyt tehokas ravinnon varastointikyky rasvaksi. Pitäisi tulla ”paastovaiheita” väliin jotta ylimäärä rasvaan talletettu poltettaisiin kropasta poiskin…

  7. ”Mitä olet mieltä Harvardin kannanotoista?”

    Minäpä kerron! Suositukset identtisiä siihen mitä Ancel Keys suositteli jo 1970-luvulla. Keys perusti suosituksensa ekologiseen näyttöön, eläinmalleihin, metabolic-ward syöttökokeisiin, jne, siis näytön kokonaismassaan. Ekologinen näyttö osoitti, että koko Japanissa tilastoitiin vuonna 1958 tasan 18 kuolemaa eturauhassyövän vuoksi (autopsy proven). Dean Ornish koosti vastaavan ruokavalion, joka Japanissa oli tuolloin laajalti käytössä (plant-based, 80% carbs, low in fat & protein) ja osoitti satunnaistetussa tutkimuksessaan, että eturauhassyöpä saadaan potilailla hyvin kuriin elämäntapa remontilla.
    http://www.ornishspectrum.com/proven-program/the-research/#prostate-study

    Länsimaiset lääketieteen ammattilaiset ovat havainneet quasi-vegaanisen, vähäproteiininen ruokavalion yhdistyvän johdonmukaisesti hyvin matalaan kroonisten sairauksien insidenssiin. Näitä havaintoja tehty jo about 100 vuotta. Ekologisen näytön hylkääminen näiden havaintojen osalta olisi missed opportunity pitkän ajan terveys mielessä pitäen. Vastaavanlaista tutkimusasetelmaa ei voida konstruoida länsimaissa, joissa lähes kaikki kuluttavat enemmän tai vähemmän matalan kuitutason, korkean kolesterolin ja eläinproteiinin, ja runsaan tyydyttyneen rasvan sisältämää ruokavaliota. Näihin kohortteihin tulee automaattisesti liian vähän variaatiota, ja assosiaatiot usein heikkenet regression laimentumisen ja tupakka-epidemiologiasta tutun ”sick-quitter” -efektin takia
    http://healthylongevity.blogspot.fi/2012/08/forks-over-knives-and-healthy-longevity_17.html

    Itse viittasin tässä vastineessani mekanismitutkimuksiin liha-syöpä linkkiin osalta.
    http://www.puhdasruoka.fi/topic/673-lihastohtori-pauli-ohukainen/

    Maidon ja eturauhassyövän osalta tuli viime viiikolla uusi update eteenpäin suuntautuvasta kohorttitutkimuksesta, jossa seurattu joukkoa yhdysvaltalaislääkäreitä seurattu jo 28-vuotta. Tulokset sopivat hyvin kokonaiskuvaan (ks. Whole Milk Intake Is Associated with Prostate Cancer-Specific Mortality among U.S. Male Physicians, 2013). Täysimaito assosioitui hyvin vahvasti aggressiivisen, tappavan eturauhassyövän kanssa, ja kevytmaito puolestaan assosioitui lievemmän eturauhassyövän kanssa. Satunnaistettu ja lumekontrolloitu tutkimus osoitti, että ne eturauhassyövän osalta korkeassa riskiryhmässä olevat miehet, jotka käyttivät supplementtina maitoproteiinia, kehittivät kuusi kertaa todennäköisemmin eturauhassyövän verrattuna niihin, jotka supplementoivat soijaproteiinilla.
    http://healthylongevity.blogspot.fi/2012/08/forks-over-knives-and-healthy-longevity.html

    1. Ei ole Peter, olet valitettavasti väärässä. Ancel Keys ei ole koskaan uskonut sokerin vaaroihin, ei suositellut D-vitamiinia, ei suosittanut raudan tai foolihapon käyttöä, ei suosittanut kanaa punaisen lihan sijaan. Voit nopeasti googlaamalla löytää miten Ancel Keys nöyryytti John Yudkininia julkisesti kun tämä uskalsi ehdottaa, että sokerin liika käyttö olisi keskeistä valtimotautiterveydelle. Keskitä Peter enemmän tarmoa kokonaisnäyttöön kuin yksittäisiin väestötutkimuksiin tai ekologisiin näyttöihin. Onko PlantPositivelta tulossa uusia videoita? Ollut viime aikoina hiljaista. Nettisivuprojekti edistyy hienosti! Käykäähän katsomassa Peterin aikaansaannosta: http://www.plantpositive.com

  8. Hei Reijo,

    kiitos muuten hyvästä bloggauksesta, unohdin kiittää. Olen otettu, että katsot että juuri minä olisin uusimman PrimitiveNutrition-sarjan takana. Näin ei ole. Plant on hyvä kaveri, ja autoin hieman projektissa, mutta that’s all. Toivottavasti videot saavat yhtä lämpimän vastaanoton Yhdysvalloissa, kuin ovat Suomessa saaneet.

    Olet oikeassa siinä, että noin detaljitasolle kuin itse esitit, ei Keys mennyt. Itselläni oli mielessä suuret linjat. Keys kehoitti vähentämään maidon juontia ja punaisen lihan syöntiä, jne. Karppareiden Keys-Yudkin tarinat edustavat kaikki revisionismia à la Kremli. PrimitiveNutrition sarjassa on kivaa se, että vihdoinkin maallikkoyleisö pääsee tuntemaan minkalainen denialisti esimerkiksi Yudkin oli, ja miksi väittely hänen kanssaan ei ollut kauhean hedelmällistä. Keys vastasi hänellä muun muassa kirjoituksessaan ”Sucrose in the diet and Coronary heart disease” (Atherosclerosis, 1971). Stewart Truswell esittää college-oppikirjassaan (Cholesterol and Beyond) hyvän yhteenvedon siitä, miksi kukaan tutkija ei ottanut Yudkinia tosissaan. Suosittelen teosta. Sukroosi avaa eläimalleissa apinoiden valtimot, yksin sokeria syöttämälle ei saada aiheutettua ateroomaplakkeja koe-eläimille toisin kuin vaikkapa ravinnon kolesterolilla, maissa kuten Costa Rica, Kuba, Venezuela perinteisesti hyvin suuri sokerin käyttö, mutta vähän valtimotauteja, Ruotsissa huomattavasti Suomea korkeampi sokerin kulutus 1960-luvulla, mutta sv-taudit about 1/2 Suomen tasosta, jne. Sokeri valtimotaudin KESKEISENÄ tekijänä ei saa tukea mekanismin tasolta, eikä myöskään väestötasolla. Sokerin kulutus oli mukana myös itse seitsemän maan tutkimuksessa.

    Uusia videoita ei ole vähään aikaan tulossa, mutta video numero 5 perkaa kivasti sen Yudkin tarinan: ”The Journalist Gary Taubes 5: John Yudkin Was Very Good”
    http://www.youtube.com/playlist?list=PLv3QDzdxan_JkGX47Rpboyh2oYyAFZDBA

    1. ”Ruotsissa huomattavasti Suomea korkeampi sokerin kulutus 1960-luvulla, mutta sv-taudit about 1/2 Suomen tasosta, jne. ”

      Ruotsalaisilla nayttaa kuitenkin olevan suomalaisia ja jenkkeja korkemmat ApoB- ja TC-tasot (miehilla 1.31 g/l ja 5.90 mmol/l, naisilla 1.21 ja 5.92).

      http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0140673601070982

      Itsellani on korkeasta LDL:sta (5.6, Friedewald) huolimatta Apo-B 1.34 eli ne ovat eri kvintiileissa, mika yhdistyy pienempaan riskiin. LDL taitaa olla sita kuuluisaa ”large, fluffy” -tyyppia vs ”small & dense”. Muut lipidit TC 7.3, HDL 1.38, TG 0.6.

      http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0002914903002625

  9. Eikö kasvissyöjiä ole tutkittu melkoisen paljon? Eikä silti mitään ehdotonta terveysnäyttöä ole? (Kasvissyöjät käyttävät usein myös kasvirasvoja ja niitäkin vähän.)

    Olisiko sittenkin japanilaisten runsaalla K2-vitamiinin saannilla yhteys sydänsairauksiin? Runsas kalan syönti taas on yhdistetty moneenkin terveyshyötyyn. Ja samalla tulee kaloreita vähänlaisesti. Sama kuin kasvissyöjillä yleensä.

    Kasvissyöjillä taas nimenomaan kasvisten hyödylliset ominaisuudet pääsevät esiin. Kasvisten runsaan käytön hyödyistä ei liene mitään epäselvyyttä, mutta lihan ja eläinrasvan hyödyllisestä määrästä ei ole kunnon näyttöä. Vai onko? Kumoavatko kasvisten hyödyt lihan haittoja? (Jos siis syödään runsaasti vihreitä ja värikkäitä kasviksia ja lihoja tai kalaa ja jätetään kaikki ”turha” hiilihydraatti syömättä.) Kokonaan ilman lihaa (siis myös kalaa) tulee B12 ja myös D-vitamiinin puutos, vaikka tokihan nykyään ne saadaan korjattua. Käsittääkseni siis kasvissyönnillä ei ole mitään taetta pitkästä elämästä tai terveydestä? Samanpainonen sekasyöjä pärjää yhtä hyvin?

    1. K2-vitamiinilla voi hyvin olla merkitystä. Uskoisin, että asiaan tullaan kiinnittämään jatkossa enemmän merkitystä, se on ollut aika tavalla piilossa. Lihan hyödyllisestä tai sopivasta määrästä ei ole näyttöä. Minusta väestötutkimuksien perusteella on selvä, että liha kannattaisi nauttia tuoreena (esi siis jalosteina) ja itse pidän jonkilaisena kohtuullisena tavoitteena 500 g/vko. D-vitamiinista karkeasti ottaen vain kolmannes tulee Suomessa kalasta, lähes yhtä paljon tavallinen tallaaja saa maidosta ja rasvalevitteistä (ei voista) joihin lisätään Suomessa D-vitamiinia.

      Lopullisesta vastausta kysymykseesi ei ole. Välimeren ruokavalio (joka on kasvis-kalapainotteinen sekaruokavalio) näyttää ehkäisevän sairauksia meta-analyyseissä samana verran tai enemmän kuin samantyyppisissä meta-analyyseissä kasvisruokavalio. Kyse lienee osittain myös siitä mitä kasvikunnan lähteitä painottaa. Esimerkiksi tomaatti, pähkinä, kaalit, marjat, sitrushedelmät ja sipulit ovat terveysvaikutuksiltaan parempia kuin esim. kurkku, päärynä, jäävuorisalaatti jne.

      1. ”Esimerkiksi tomaatti, pähkinä, kaalit, marjat, sitrushedelmät ja sipulit ovat terveysvaikutuksiltaan parempia kuin esim. kurkku, päärynä, jäävuorisalaatti jne”

        Kaalien ja sipulien vaikutuksista koe-eläinten syopäkasvaimiin on liikkunut myos mielenkiintoisia väitteitä, varsinkin valkosipulin suhteen.

      2. ”D-vitamiinista karkeasti ottaen vain kolmannes tulee Suomessa kalasta, lähes yhtä paljon tavallinen tallaaja saa maidosta ja rasvalevitteistä (ei voista) joihin lisätään Suomessa D-vitamiinia.”

        Tässä pitää muistaa että maitoon D tä lisätään eli maidonjuojat ”käy D.vitamiinipurkilla maitopurkin kautta”. Ne taasen jotka ei juo maitoa eivät ole D.n suhteen tasa-arvoisessa asemassa. ”Lampaan villasta se on lehmänmaidonkin lisätty D”…

    2. Muitan lukeneeni, etta parhaan K2-lahteen eli natton kulutus vaihtelee Japanissa alueittain ja etta sen kulutus korreloi SV-tautien kanssa. Sita en tieda, mita muita eroja ravitsemukseesa ko. alueiden valilla on. Hollantilaistutkimus (Rotterdam-study, juustonkulutus) on myos yhdistanyt K2:n saannin alhaisempaan riskiin.

      Toinen mielenkiintoinen alue on Ranskan Perigord, joka tunnetaan (K2-rikkaan) hanhenmaksan tuotannosta/kulutuksesta. SV-tautien esiintyminen alueella on maailman alhaisimpia.

      Nayttaisi siis silta, etta kalsiummetabolian kunnossa pitamisella valtyttaisiin verisuonten kalkkeutumiselta. Tama taitaa olla vahan eri rintama taistelussa plakkien muodostumista vastaan kuin lipidipartikkelit.

      Lukemani kirja aiheesta asiasta enemman kiinnostuneille:

      http://www.amazon.ca/Vitamin-K2-Calcium-Paradox-Little-Known/dp/1118065727

  10. Hei Reijo,

    Rockefeller Foundation teki ison epidemiologisen tutkimuksen Kreetalle vuonna 1948. Eläintuotteiden osuus oli tuolloin 7% kaloreista. Mikään kala-painotteinen ruokavalio siis ainakaan tuolloin ollut kyseessä. Marion Nestle on koonnut tuosta alkuperäisestä paperista tärkeimmär chartit;

    Mediterranian diets; historical and research overview
    http://ajcn.nutrition.org/content/61/6/1313S.full.pdf

    Itselleni on aina jäänyt hieman auki se, ottiko länsimaalaiset tarkkailijat huomioon sen, että kreikkalais-ortodokseilla vuodessa n. 180-200 paastopäivää, jolloin myös esim. oliiviöljy pannassa. Tiedätkä mitään tästä? Niiden parissa ketkä noudattavat paastopäiviä tavataan huomattavasti parempi lipidiprofiili, LDL -C n. 15% alhaisempi, jne.
    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC156653/

    @Peter-NZ

    Lipidiprofiilisi vaikuttaa hieman huolestuttavalta. Kuten todella kovan luokan ateroskleroosi-ekspertti Evan Stein (Metabolic and Atherosclerosis Research Center, Cincinnati) taannoin totesi, partikkelikokojutut voidaan rinnastaa siihen kumpi on tappavampi Uzi vai M-16. Nämä pikkudetaljit kertovat lähinnä sen, millä aggressiivsuudella diabeetikoiden LDL-C tasot tulee alkaa statiineilla alentamaan. Karpparit ovat vetäneet pienen yksityiskohdan irti kokonaiskuvasta hämmentääkseen tarinaa. Toivottavasti tämä pätkä hieman valaisee asiaa;

    25 Cholesterol Confusion 8 A Large and Fluffy Distraction
    http://www.youtube.com/watch?v=_wmidN8rYkU&list=PLv3QDzdxan_JkGX47Rpboyh2oYyAFZDBA&index=25

    Ja ps. aiemmin siteeraamani Dean Ornishin ruokavaliolla/ohjelma ei vastaa pelkästään high-dose statiiniterapiaa LDL-C laskun osalta. LDL partikkelikoko suurenee, partikkelien määrä pienenee ja ”small dense” LDL vähenee merkittävästi (ainakin miehillä) 🙂
    http://www.lipidworld.com/content/8/1/26

    1. Tuo Nestlen juttu näyttää kiinnostavalta. Kyllä, Välimeren ruokavalio oli hyvin kasvispainotteinen johtuen osittain juuri kasvispaastoista, kuten tässä jutussa itsekin kirjoittelin reilu vuosi sitten.

    2. ”Kuten todella kovan luokan ateroskleroosi-ekspertti Evan Stein (Metabolic and Atherosclerosis Research Center, Cincinnati) taannoin totesi, partikkelikokojutut voidaan rinnastaa siihen kumpi on tappavampi Uzi vai M-16.”

      ”Ja ps. aiemmin siteeraamani Dean Ornishin ruokavaliolla/ohjelma ei vastaa pelkästään high-dose statiiniterapiaa LDL-C laskun osalta. LDL partikkelikoko suurenee, partikkelien määrä pienenee ja ”small dense” LDL vähenee merkittävästi (ainakin miehillä) ”

      Hieman meninaa ”nyrjähdellä linjaukset” kun lukee. Ristiriitainen viestintä ei hidasta tahtia yhtään?

      1. ”Ristiriitainen viestintä ei hidasta tahtia yhtään?”

        Ei. Pääasia että saa saarnata.

    3. Richard,

      ”Lipidiprofiilisi vaikuttaa hieman huolestuttavalta”

      Kiitos mutta en ole huolestunut. Korkea TC on meilla suvussa, sydantaudit/diabetes eivat.

      Pointtini oli se, minulla on vain saman verran aterogeenisia partikkeleita (ApoB:n indikoima) kuin ruotsalaismiehilla keskimaarin, vaikka TC ja LDL ovat paljon korkeammat. Siksi paahuomio SVT-riskiarvioinnissa kannattaisi siirtaa ApoB/Apo-AI -suhteen maaritykseen, jolloin loppupeleissa ratkaiseva suhde aterogeenisten ja antiaterogeenisten partikkelien valilla selviaa. Onko tama sitten labrassa tyolaampaa, kuin normaalit lipidimittaukset, sita en tieda. LDL-C:in luottaminen on joka tapauksessa arpapelia – milloin se sattuu korreloimaan partikkelien maaran kanssa, milloin ei. Alhainen TG/HDL -suhde antaa jo viitetta siihen suuntaan, ettei nain ole.

      http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15576296

      Oma kantasi ApoB/Apo-AI -mittauksiin?

  11. Laitetaan myos tämä tarkastelukulma muistutukseksi ettei jumiuduttaisi pelkästään yhtä kulmaa veistoksesta hiomaan ja tarkastelemaan…

    ”Uni, aineenvaihdunta ja mieliala kietoutuvat yhteen perimässä.

    Univaje käynnistää elimistön immuunipuolustuksen ja häiritsee rasva-aineenvaihduntaa, mikä voi altistaa sydän- ja verisuonisairauksille, osoittaa Helsingin yliopistossa perjantaina tarkastettava väitöstutkimus.”

    Unella ja sydänsairauksilla yhteys

    ”Esimerkiksi TRIB1-geenin rasva-aineenvaihduntaan vaikuttava muoto vaikutti myös normaalin unen pituuteen. Sama geeni aktivoitui myös univajeen seurauksena. Tutkimus osoitti myös, että väestössä lyhytunisilla oli korkeammat kolesteroliarvot.”

    http://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/tiede/article874859.ece

  12. Mikään ei kärsi olla ”koholla” …?

    ”Slightly elevated blood glucose levels increase risk of heart disease”

    New research from the University of Copenhagen shows that even slightly higher levels of glucose in the blood noticeably increase the risk of ischemic heart disease. The study involves more than 80,000 people and has just been published in the well-reputed Journal of the American College of Cardiology.

    Healthy people without diabetes have a normal, fasting blood glucose value of less than 6 mmol (=108 mg) glucose per litre blood. However, the study published in the Journal of the American College of Cardiology shows that over many years, a blood glucose value of only 1 mmol (=18 mg) per liter above normal increases the risk of heart attack by a surprising 69 per cent.”

    ”The World Health Organization estimates that 6 per cent of all deaths are due to elevated blood glucose.

    http://tinyurl.com/a26d5kj

    Miten se oli ”Kuningas Richard”; Sokerin piti sinun mielestä puhdistaa suonet ateroomaplakeista?

    1. Tämä voi käydä kenelle vain, vaikka lihaa suosivalle peleomiehelle. Yksittäisiin tapauksiin vetoaminen on turhaa.

Comments are closed.