Sydänliiton ravitsemussuositukset päivitetty (vieraskirjoitus)

Sydänliiton ravitsemuksen asiantuntijaryhmä on laatinut Ruoka sydänterveyden edistämisessä -ravitsemussuositukset sydänterveyden edistämiseen, sydäntautien riskitekijöiden pienentämiseen ja potilaiden kuntoutumisen edistämiseen vuodesta 2004 lähtien. Edellisen kerran päivitys tehtiin vuonna 2010. Suositukset ovat perustuneet kansainvälisiin ravitsemussuosituksiin ja asiantuntijaryhmien kannanottoihin sekä Pohjoismaisiin ja Suomalaisiin ravitsemussuosituksiin. Näiden taustalla on ollut tieteelliset systemaattiset katsaukset aiheeseen liittyen. Lisäksi työryhmä otti huomioon viimeisimmät tutkimukset ja meta-analyysit. Viimeisin päivitys Sydänliiton ravitsemussuosituksista julkaistiin lokakuun alussa verkossa.

Sydänliiton ravitsemussuositukset keskittyvät sydänterveyden edistämiseen ja niissä kiinnitetään erityistä huomiota sydäntautien riskitekijöiden vähentämiseen ruokavalion keinoin ja eri sydänpotilasryhmien erityistarpeisiin. Lisäksi suositukset on haluttu laatia niin, että ne palvelevat terveydenhuollon ammattilaisia asiakkaiden ravitsemusohjauksessa mahdollisimman hyvin ja vastaavat vastaanotolla usein esitettyihin kysymyksiin. Suositukseen on liitetty taulukoita, kaavioita ja kuvia, jotka havainnollistavat ruokavalion koostamista käytännössä.

Päivitykset

Uusissa suosituksissa tehtiin seuraavia muutoksia:

  • lisättiin
    • pähkinät ja siemenet pehmeän rasvan lähteisiin,
    • transrasvasuositus tyydyttyneen rasvan saantisuosituksen oheen,
    • maininta punaisen lihan rajoittamisesta, ja
    • proteiinin saantisuositus
  • muokattiin
    • alkoholisuositusta,
    • kokonaisrasvan saantisuositusta, ja
    • kovan rasvan (tyydyttynyt+trans) saantisuositusta
  • poistettiin
    • kolesterolin saantisuositus koko väestöä koskevasta suosituksesta, ja
    • suora käyttösuositus omega-3-valmisteista

Miten näihin päädyttiin?

Suomalaiset ravitsemussuositukset ottivat kantaa punaiseen lihaan, joten sen käyttösuositus päädyttiin lisäämään yleisenä kaikille sopivana ohjeena myös sydänterveyttä edistävään ravitsemussuositukseen. Näin tehtiin, vaikka punaisella ja prosessoidulla lihalla ei ole toistaiseksi todettu selkeää yhteyttä sydän- ja verisuonitauteihin. Niiden käyttö on kuitenkin yhteydessä tyypin 2 diabeteksen ilmaantumiseen sekä lihavuuteen, jotka ovat sydäntautien riskitekijöitä.

Pähkinät alkavat olla jo osalla suomalaisista arkiruokaa, joten ne nähtiin hyvänä lisänä pehmeän rasvan saannissa. Keskimäärin suomalaisessa ruokavaliossa olisi varaa lisätä pehmeän rasvan saantia edelleen kovan rasvan sijaan (Finravinto 2012, THL).

Proteiini on ollut tapetilla erilaisten trendidieettien myötä, joten se lisättiin suositukseen mukaan. Toisaalta eläinperäisen proteiinin runsaasta saannista voi olla haittaa ja on viitteitä siitä, että tällainen ruokavalio on yhteydessä sydän- ja verisuonisairauksien suurentuneeseen riskiin. Toisaalta kasviperäinen proteiini voi tuoda hyötyäkin sydäntautien riskitekijöiden hallinnassa. Erityisesti ikääntyneiden sydänpotilaiden riittävästä energian ja proteiinin saannista on hyvä pitää huolta.

Punainen kalakeitto | Sydänmerkki

Alkoholisuositus muutettiin naisilla liberaalimpaan suuntaan. Työryhmässä todettiin, että aikaisempi suositus 2 ravintola-annosta alkoholia miehille ja 1 annos naisille oli liian ”ankara” naisten alkoholin käyttösuositukseksi. Siksi päädyttiin muokkaamaan suositusta Kohonneen verenpaineen –käypä hoito suosituksen (2014) mukaiseksi eli miehille enintään 14 ja naisille 9 enintään ravintola-annosta viikossa. Tämä suositus pätee vain sydänterveyden osalta. On siis muistettava, että syövän suhteen ei ole olemassa alkoholin turvallista annosmäärää. Kokonaisrasvan, kovan rasvan ja transrasvan suositukset muokattiin yhteneväksi Suomalaisten ravitsemussuositusten kanssa.

Ruoan kolesterolin saantisuositus oli ollut keskusteluissa jo pidemmän aikaa työryhmässämme. Koska perimä vaikuttaa vahvasti ruoan kolesterolin lipidivaikutuksiin, päätimme poistaa kolesterolin saantisuosituksen koko väestöä koskevista suosituksista. Arviolta kolmasosalla suomalaisista kolesterolin imeytyminen ruoasta on tehokkaampaa ja vaikuttaa siten myös veren kolesterolipitoisuuteen. Tyydyttyneen rasvan saantisuositus ohjaa rasvattomien ja vähärasvaisten maitovalmisteiden käyttöön, jolloin myös kolesterolin saanti vähenee. Maitorasvaa sisältävien tuotteiden kolesterolipitoisuushan on suoraan yhteydessä rasvan määrään. Sydänpotilaille ja lipidipotilaille kuitenkin suositellaan edelleen kolesterolin saannin vähentämistä 200 mg:aan päivässä. Tällöin myös esimerkiksi kananmunan keltuaisten käyttöä on hyvä kohtuullistaa noin kahteen kappaleeseen viikossa.

EPA ja DHA eli pitkäketjuiset monityydyttymättömät omega-3-rasvahapot ovat kiistatta hyödyllisiä, mutta viimeaikaiset meta-analyysien tulokset eivät ole olleet yhtä vakuuttavia kalaöljyn rasvahappojen runsaan saannin hyödyllisyydestä kuin pari vuosikymmentä sitten tehtyjen tutkimuksien tulokset. Osasyynä voi olla sepelvaltimotaudin hoidon kehittyminen ja entistä varhaisempi puuttuminen sen oireisiin. Nykysuosituksessa siis toteamme, että ne voivat olla vaihtoehto, jos kalan käyttö on jostain syystä vähäistä.

 

Ohrahelmi-taboulleh salaatinlehdillä | Sydänmerkki

Vinkkejä ruokavalintoihin ja ruoanvalmistukseen

Suositukset jäisivät vaillinaisiksi ilman käytännön vinkkejä. Lautasmalli, Itämeren eli Pohjolan ruokakolmio, välipalan kokoamisvinkit ja Sydänmerkki ovat ravitsemusohjauksen kivijalka. Näiden avulla sydänterveyttä edistävä ruokavalio voidaan koostaa kullekin mieluisalla tavalla. Ruokakaupassa tehtyjä parempia valintoja jalostetaan terveellisiksi aterioiksi hyvillä ruokaohjeilla. Sydänmerkki-aterioita alkaa olla jo useissa julkisissa ruokapalveluissa ja työpaikkaruokaloissa tarjolla.

Suositusten vieminen käytäntöön onnistuu esimerkiksi Sydänliiton ruokareseptien avulla. Resepteissä on pyritty ottamaan huomioon nykyiset ruokatrendit, ja kaikkiaan reseptejä sivustolta löytyy yli 300. Ohjeissa on kiinnitetty huomiota muun muassa rasvan laatuun ja suolan määrään mausta tinkimättä.

Tuija Pusa
ravitsemusasiantuntija
laillistettu ravitsemusterapeutti, THM
Suomen Sydänliitto ry

Kuvien lähde: http://sydanmerkki.fi/reseptit ja http://www.sydan.fi/ruoka-ja-liikunta/maku-ja-terveellisyys-lyovat-katta-uutuuskirjassa 

PS. Tämä kirja, Sydänruokaa, olisi oiva lahjavinkki. [Reijon lisäys]

3 thoughts on “Sydänliiton ravitsemussuositukset päivitetty (vieraskirjoitus)”

  1. Sydänliitto ikävä kyllä tuhoaa omaa uskottavuuttaan myöntämällä Sydänmerkin monille tuotteille jotka eivät ole terveellistä nähneetkään.

    Aloita lapsesi aamu terveellisesti sydänmerkkituotteella: Muumi Täysjyväkaura & Neljä Marjaa annospikapuuro: lisättyä sokeria n. 10%

    Päivällä syödään Finduksen sydänmerkittyä vehnäjauhopaneroitua kalaa (kalasisältö 56%)

    Välipalaksi voitaisiin ottaa joku allaolevista:
    * Milkfreedom Mustaherukka Vanilja Soygurt: lisättyä sokeria 6,3% painosta.
    * Elovena Muumi Täysjyväkaura&Vadelma välipalakeksi (myös Täysjyväruis&Hedelmä): molemissa yli 10% lisättyä sokeria, ainesosaluettelossa ei ilmoiteta tarkkaa määrää. Kaurakeksissä kauraa 33% ja täysjyväruiskeksissä ruista 25%.
    * Arla Ingman Rasvaton mustikka-mustaherukkajogurtti: sokeri ainesosalistalla toisena, hiilihydraatti yht. 11g/100g.
    * Sokerina pohjalla Rainbow Kerrosviili 1 % Ruusunmarja: sokeri ainesosalistalla toisena, hiilihydraatti yht 12g/100g.

    Kysymys: Myöntäisikö Sydänliitto näille tuotteille edelleen sydänmerkin myös uusien ravitsemussuosituksensa mukaan? Useimmille listaamilleni tuotteille on sydänmerkki annettu v.2014.

    Vaikuttaa siltä että Sydänliitossa vasen käsi ei tiedä mitä oikea tekee. Toisaalta tehdään suosituksia terveellisestä ruokavaliosta, toisaalta tehdään tuottoisaa ”yhteistyötä” kaupallisten toimijoiden kanssa. Sydänliitto väittää antavansa Sydänmerkin vain tuoteryhmänsä terveellisimmille tuotteille. On ilmiselvää että tämä ei listaamieni tuotteiden kohdalla pidä paikkaansa. Sydänmerkin kriteereissä on erikseen mainittu runsas sokerin saanti ongelmana.

    Minäkin ajattelin että Sydänmerkki olisi merkki tuotteen jonkinasteisesta terveellisyydestä vielä muutama vuosi sitten, kunnes näin Sydänmerkin sokerikanelivehnäkorppupaketissa.

  2. Sydänliitto voisi päivittää Sydänmerkin myöntämisperusteet vastaamaan omia ruokasuosituksiaan. Esimerkiksi tuoteryhmässä ”Jogurtti, rahka ja niiden kaltaiset lusikoitavat valmisteet”:
    * Rasvaa saa olla enintään 0,5g/100g
    * Sokeria saa olla 12g/100g (lisätyn sokerin määrää ei ole erikseen rajattu)

    Haluaisin kuulla miten Sydänliitto perustelee näitä kriteereitä?

    * Jos rasvattomassa jogurtissa on lisättyä sokeria esim. 6g/100g, niin silloin siitä tulee helposti yli kolmannes tuotteen kaloreista! Sydänliiton väite että Sydänmerkki myönnetään vain tuoteryhmänsä terveellisimmille tuotteille joutuu outoon valoon, kun tuoteryhmässä on kuitenkin tarjolla myös tuotteita joissa ei ole lisättyä sokeria lainkaan.

    * Todisteet maitorasvan haitallisuudesta ovat varsin vähäiset, päinvastoin Reijo on aiemmin tässä blogissa raportoinut mm. tutkimuksesta, jossa ”Täysrasvaisia maitotaloustuotteita käyttäneillä oli selvästi alhaisempi sydän- verisuoniperäisen kuolleisuuden riski (-69 %)” http://www.pronutritionist.net/maitorasva-ei-aiheuttanut-ongelmia/

    Sydänmerkin käytöstä maksetaan Sydänliitolle 500eur/vuosi/tuote, suurasiakkaille alennuksia. Tuotteita on yli tuhat, joten arvaisin että tulot vuodessa ovat n. 400000eur. Käytetäänkö tämä kaikki tosiaan pelkkään Sydänmerkki-järjestelmän ylläpitoon kuten Sydänliitto sivuillaan sanoo? Jos kriteerejä päivitettäisiin vastaamaan Sydänliiton omia ravitsemussuosituksia, kuinka monta tuotetta jouduttaisiin tiputtamaan pois ja paljonko tuotot putoaisivat?

  3. Hei,
    Ensinnäkin pahoittelen viivettä vastauksessa.

    Sydänmerkki-tuotteiden kriteerit pohjautuvat ravitsemussuosituksiin eli olemme kyllä varsin hyvin perillä molempien käsien puuhista. Esimerkkinä siitä, Sydänmerkin asiantuntijaryhmä tarkastelee parhaillaan jogurttien, viilien ja rahkojen sokerikriteeriä, sitä onko kriteeriä syytä tiukentaa. Myös kokonaisvaltainen, kaikkien kriteerien arviointi on agendalla, nyt kun suositukset ovat päivittyneet.

    Suosituksen lisäksi kriteerejä kehittäessä tarkastellaan monipuolisesti terveys- ja ravitsemusnäkökulmia, jotka liittyvät kyseessä olevaan tuoteryhmään. Tämän jälkeen perehdytään teknologisiin, mikrobiologisiin ym. muihin, tuotteen valmistukseen vaikuttaviin tekijöihin ja lopuksi tarkastellaan sitä, millaisia tuotteita on markkinoilla. Kriteereissä pyritään huomioimaan siis kokonaisuus ja löytämään kultainen keskitie. Sydänmerkin kriteereitä kehittää Sydänmerkin asiantuntijaryhmä. Asiantuntijaryhmä koostuu puolueettomista ravitsemuksen ja terveyden ammattilaisista (linkki ryhmän jäseniin alla). Kun kriteerit tietylle tuoteryhmälle on luotu, on täysin yrityksen käsissä, haluavatko he hakea Sydänmerkkiä tuotteelleen. Me emme voi myöntää Sydänmerkkiä millekään tuotteelle omasta aloitteesta.
    http://ammattilaiset.sydanmerkki.fi/sydanmerkki/kehitet%C3%A4%C3%A4n-yhdess%C3%A4

    Kun tuotteelle haetaan Sydänmerkkiä ja kun kaikki kriteerit täyttyvät, käyttöoikeus myönnetään ja siitä peritään maksu. Kasviksista, hedelmistä ja marjoista ei peritä maksua, eikä tuotekopioista, eli jos samaa maitoa on monen kokoisessa purkissa, siitä menee vain yksi maksu.Mikroyrityksille maksu on puolet tavallisesta käyttöoikeusmaksusta.Kaikki käyttöoikeuksista tuleva raha käytetään Sydänmerkkiin, eikä sillä rahoiteta Sydänliiton muuta toimintaa.

    Haluan korostaa, että Sydänmerkin tarkoitus ei ole osoittaa ainoastaan markkinoiden ravitsemuksellisesti parhaita tuotteita, vaan myös ravitsemuksellisesti hyvät tuotteet. Jos Sydänmerkin tuoteryhmäkohtaiset kriteerit tehtäisiin todella tiukaksi, oltaisiin tilanteessa, jossa meillä olisi paperilla hyvät kriteerit, mutta ei tuotteita, jotka täyttäisivät kriteerit. Tuossa tilanteessa Sydänmerkin käytännönapu kuluttajalle olisi mitätön.

    Kaupoista löytyvistä, reilusta 900 Sydänmerkki-tuotteesta löytyy vaihtoehtoja monenlaisiin ruokavalioihin ja ruokailutottumuksiin. Lapselle voi tarjota aamupalaksi kaurapuuroa, maitoa ja tuoreita marjoja, lounaaksi maustamatonta kanaa/punaista lihaa/kalaa, kasvisten, yrttien ja esimerkiksi ohrasuurimoiden tai vehnänalkioiden kanssa, välipalaksi maustamatonta jogurttia, hedelmiä ja pähkinöitä jne. ja nämä kaikki ovat Sydänmerkki-tuotteita. Välillä voi olla kuitenkin tarpeen saada pöytään jotain puolivalmista ja Sydänmerkki haluaa olla apuna myös tässä tilanteessa. Emme haluan puhua optimisyömisen tai tiukkapipoisuuden puolesta, vaan olla apuna arjessa, jossa toisinaan on enemmän aikaa ja energiaa panostaa ruokaan, toisinaan vähemmän.

    Toinen asia, jota haluan korostaa on, että ruokavalio on kokonaisuus, jossa usein/paljon syödyillä ruoilla on suurin vaikutus. Jos viitataan edelleen esimerkkiisi lapsen päivän syömisistä, uskallan väittää, että mainitsemasi aamupala, lounas ja joku välipaloista, höystettynä muuten monipuolisilla ja kasvispitoisilla aterioilla, takaavat lapselle varmasti hyvän ruokavalion. TAI aamu- ja välipalana sekä lounaana voi olla jokin muu lukuisista Sydänmerkki-tuotteista. Sydänmerkki siis auttaa laadullisissa valinnoissa, vanhemman vastuulla on tehdä lapsen ruokavaliosta monipuolinen kokonaisuus.

    Anna Kara, Sydänmerkin ravitsemusasiantuntija

Kommentointi on suljettu.