Ruuan ultraprosessointi ja syöpä, ensimmäinen tutkimus julkaistiin

kirjoittanut | 22.02.2018 | Blogi | 2 Kommentit

Tiedelehti BMJ julkaisi viime viikolla etenevän väestötutkimuksen, jonka mukaan ultraprosessoitu ruoka on yhteydessä rintasyövän ja eri syöpien yhteenlaskettuun varaan, mutta ei suolistosyövän tai eturauhassyövän vaaraan. Ultraprosessoidut ruuat on aiemmin liitetty myös lihavuuteen.

Mutta mitä ultraprosessointi edes on?

Ennen kuin tutkimuksen tuloksia voi tulkita pitää ymmärtää mitä ultraprosessointi tarkoittaa. Kyseessä on suhteellisen uusi termi, perinteisesti on puhuttu yksinkertaisesti prosessoidusta ruuasta.

Tutkijat perustavat jaon ns. NOVA-luokitteluun, josta voit lukea tarkasti täältä. Periaatteessa ultraprosessoidut ruuat ovat sellaisia, jossa on käytetty jotain lisäaineita; lisäaineeksi luokitellaan sellaisetkin vaarattomilta tuntuvat aineet kuin heraproteiini, vanilliini tai punajuuriväri.

Ultraprosessoituun ryhmään kuuluu tuotteita, jotka voivat olla hyvinkin terveellisiä, kuten teollisesti tuotettu täysjyväleipä (esim. ruisleipä). Toki suuri osa ultraprosessoiduista ruuista on epäterveellisiä kuten makkarat ja makeiset sekä viina. Sen sijaan minimaalisesti prosessoituihin/prosessoimattomiin ruokiin kuuluu sellaisia epäterveellisempiä esimerkkejä kuin valkoinen riisi tai pasta. NOVA-luokitus on siten jossain määrin ristiriitainen jako terveysasioiden näkökulmasta.

Jaottelu on varsinaisten ruokien osalta kolmeportainen ja mausteet/rasvat/sokerit muodostavat neljännen portaan. Lue tarkemmin ruokien jaottelusta alla olevasta kuvasta (klikkaa suuremmaksi).

Tutkimus ja sen tulokset

Kyseessä oli etenevä NutriNet-Santé -väestötutkimus, johon osallistui 104 980 ranskalaista, keskiältään noin 42 vuotta. Tutkimuksen päätulos on alla olevassa kuvassa. Kun verrattiin vähiten ja eniten ultraprosessoituja (UP) ruokia syöviä väestöneljänneksiä niin kaikkien syöpätapausten määrä oli tilastollisesti merkitsevästi 23 % suurempi eniten ultraprosessoituja ruokia syövillä. Sen sijaan yksittäisissä pääsyöpätyypeissä ei ollut eroa neljännesten välillä (non-significant, NS).

Tutkijat analysoivat ultraprosessoituja ruokia myös ns. jatkuvan altisteen avulla. Tällöin he saivat tulokseksi, että jokainen 10 % lisäys ultraprosessoitujen ruokien käytössä lisäisi rintasyövän riskiä 11 % (p<0,001) ja yleensä syövän riskiä 12 % (p=0.03).

Eturauhasyövän ja suolistosyövän osalta ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa tässäkään analyysissä.

Tutkijat vakioivat eli korjasivat yllä esitellyt tulokset tunnetuilla sekoittavilla tekijöillä, kuten BMI:llä (lihavuudella), tupakoinnilla, liikunnalla, syöpäperimällä, hormonikorvaushoidolla, syntyneiden lasten määrällä (imetys suojaa rintasyövältä), suolan, hiilihydraattien, alkoholin ja rasvan saannilla sekä länsimaisella pikaruokavaliolla (Western dietary pattern).

Tutkijat eivät vakioineet tuloksia esimerkiksi kasvisten ja hedelmien käytöllä, kuidun tai eläinproteiinin saanilla, lisätyn sokerin saannila, vitamiinien tai hivenaineiden, bioaktiivisten aineiden kuten polyfenolien saannilla.

Ultraprosessoidun ruuan lähteet jakautuivat eri tuotteilla alla olevan kuvan mukaisesti joka on suoraan tutkimuksesta.

Pohdinta

Kyseessä on varsin hyvin tehty etenevä väestötutkimus. Aineisto on suuri, ja ruokakysely toistettiin useamman kerran seuranta-aikana, mikä lisää luetettavuutta. Lisäksi tulokset korjattiin melko laajasti tunnetuilla sekoittavilla tekijöillä, kuten alkoholilla ja tupakalla.

Korjauksissa ei kuitenkaan huomioitu joitakin tärkeitä ruokatekijöitä, kuten kuitua tai kasvisten määrää. Näiden molempien jättäminen pois vakioinneista saattaa selittää osaltaan tuloksia.

Tutkijat osoittelevat pohdinnassa teollisessa prosessoinnissa ja ruokien säilyttämisessä syntyviä teoriassa vaarallisia yhdisteitä, kuten nitriitit, titaanidioksidi, akryyliamidi ja bisfenoli A. Olen aiemmin kirjoittanut tällaisten yhdisteiden liioitellusta vaarasta Näin ruoka mustamaalataan -kirjoituksessa.

Spekulointi teoreettisten riskien osalta perustuu kuitenkin valikoituihin koe-eläin-, koeputki- tai heikompilaatuisiin yksittäisiin väestötutkimuksiin, eikä laajaan tutkimusnäyttöön johon esimerkiksi maailman syöpätutkimussäätiö nojaa analyyseissään ja suosituksissaan syövästä ja ruuasta.

On teoriassa mahdollista, että mainituilla lisä- /haitta-aineilla olisi jotain syöpävaikutusta. Mutta vaikkapa kahviesimerkki on valaiseva. Kahvin akryyliamidin on aiemmin spekuloitu olevan syöpäriski. Kahvista ja syövistä on tehty äskettäin uusi erittäin laaja tutkimuskooste eli meta-analyysi, ja sen mukaan kahvi on syövältä enemmänkin suojaava kuin riskiä lisäävä. Näin on päätelllyt myös maailman syöpätutkimussäätiö.

Ruokien terveysvaikutuksia ei voi päätellä sen perusteella, että esiintyykö siinä jotain teoriassa vaarallista ainetta vai ei. On puntaroitava kokonaishyötyjä ja -haittoja isossa kuvassa.

Tutkijat mainitsevat pohdinnassa tärkeän seikan. Ne henkilöt, jotka kuluttavat eniten ultraprosessoituja tuotteita todennäköisesti myös kuluttavat muita paljon vähemmän minimaalisesti prosessoituja tai prosessoimattomia terveellisiä ruokia, lue kasviksia, hedelmiä, marjoja kalaa ja pähkinöitä/siemeniä –näin ollen ruokavalion laatu on heikompi laajasti. Täten on todennäköistä, että tunnetut syöpäterveyttä edistävät ainesosat ovat vähissä tai kokonaan puuttuvat paljon ultraprosessoituja ruokia syövien ruokavaliosta. Tein alla olevan kuvan, joka perustuu NOVA-luokitteluun, ja joka mielestäni valaisee asiaa.

Selvää lienee myös se, että väestötutkimuksissa käytettävät vakioinnit eivät koskaan pese täydellisesti pois sekoittavia tekijöitä. Esimerkiksi tupakoinnin ja alkoholin käytön suurempi osuus paljon ultraprosessoituja ruokia syöneillä saattaa sekoittaa asiaa vakioinneista huolimatta.

Lopuksi

Tämä tutkimus on vain yksi väestötutkimus, ja vaikutusten suuruusluokka on melko pieni (HR 1,23). Yksittäisiin tutkimuksiin ei pidä nojata ravitsemustieteessä liikaa. Aihepiiristä kannattaa odottaa lisää ja eri tavoin tehtyjä tutkimuksia, jotta saadaan laaja ja luotettava kuva asiasta. Tämä tutkimus on kuitenkin avannut pelin ja keskustelun ultraprosessoidusta ruuasta ja syövästä.

Ruokien luokittelu ultraprosessoituihin, prosessoituihin ja ei-prosessoituihin/minimaalisesti prosessoituihin tuntuu ontuvalta. Terveellisiä ja epäterveellisiä on eksynyt mielestäni terveysnäkökulmasta väärään laariin, ja tämä vaikeuttaa tutkimuksen merkityksen tulkintaa.

Jatkossa olisi tarpeen analysoida enemmän sitä, mitä hyvää ja suojaaavaa paljon ultraprosessoitua ruokaa syövältä jää saamatta. Terveyttä edistävien aineiden puute voi olla ihan yhtä iso tekijä tai suurempikin kuin riskiaineiden läsnäolo. Esimerkiksi akryyliamidin ja asetaldehydin kohdalla olemme nähneet miten tuijoittaminen teoreettiseen vaaratekijään vie harhaan, jos ei nähdä kokonaisuutta puilta.

Puutteineen tämä tutkimus vahvistaa käsitystä, että epäterveellinen ruokavalio lisää syövän riskiä. Näin on havaittu aiemmissakin tutkimuksissa, esimerkiksi paljon raffinoituja hiilihydraatteja, prosessoitua ja punaista lihaa sekä vain vähän kasviksia, hedelmiä, marjoja ja kuituja sisältävä länsimainen ruokavalio on yhteydessä suurempaan  suolisto– ja eturauhassyövän riskiin ja kuoleman riskiin jo syöpään sairastuneilla meta-analyysien mukaan.

PS. Tutkimuksen yhteydessä on varovaiseen sävyyn kirjoitettu pääkirjoitus tutkimuksesta.

Lähde

Fiolet Thibault, Srour Bernard, Sellem Laury, Kesse-Guyot Emmanuelle, Allès Benjamin, Méjean Caroline et al. Consumption of ultra-processed foods and cancer risk: results from NutriNet-Santé prospective cohort