Tässä syitä miksi Välimeren ruokavalio vähentää sydän- ja verisuonisairauksia

Välimeren ruokavalio on toistaiseksi tieteellisesti parhaiten dokumentoitu ruokavalio, jolla on voitu vähentää sydän- ja verisuonitauteihin sairastumista. Aiheesta löytyy väestötutkimusten meta-analyysejä ja 2-3 (laskentavasta riippuen) satunnaistettua tutkimusta Lyon Diet Heart ja Predimed sekä Oslo Diet Heart. Näistä uusin Predimed tarjoaa mielenkiintoista tietoa siitä, miksi Välimeren ruokavalio vähentää sydän- ja verisuonisairauksia.

Predimed oli 7000 espanjalaista sydänsairauksista vapaata korkean valtimotautiriskin potilasta käsittänyt primaaripreventiotutkimus. Lue tarkemmin tutkimuksen asetelmasta täältä ja tuloksista täältä.

Hieman kärjistäen sepelvaltimotautin ainoana kausaalisena riskitekijänä pidetään lääke- ja ravitsemustieteessä LDL-kolesterolia ja aivohalvauksen verenpainetta. Muille tekijöille annetaan jonkin verran arvoa, mutta nämä kaksi on ne ”kovimmat”.

Miten Predimed-tutkimuksessa kävi näille ja niille tekijöille, jotka ovat ehkä olleet arvioissamme vähemmän tärkeitä? Olen kerännyt alle tuloksia Predimed-tutkimuksen osajulkaisuista joissa erilaisia sydän- ja verisuonitautien markkereita on raportoitu. Kaikki kyseessä olevat tutkimukset ovat tosin lyhempiä ja pienemmän osallistujamäärän kattaneita kuin Predimed-tutkimuksen kokonaispopulaatio.

Predimed-tutkimuksessa Välimeren ruokavaliota noudattaneilla tapahtui seuraavat suotuisat muutokset suhteessa vertailuruokavalioon:

  • 24 tunnin aikana mitattu ambulatorinen systolinen verenpaine laski n. 5 mmHg ja diastolinen n. 2 mmHg   (Domenech et al. 2014)
  • Kokonaiskolesteroli aleni 0,23 mmol/l (Domenech et al. 2014)
  • Kokonaiskolesterolin ja HDL-kolesterolin suhde aleni 0,26  (Estruch et al. 2006)
  • HDL-kolesterolin suurikokoiset partikkelit lisääntyivät (Domenech et al. 2013)
  • Pienten LDL-partikkelien osuus aleni, isojen suureni sekä LDL-P laski (Domenech et al. 2013)
  • Matala-asteinen tulehdus väheni (mitattuna herkällä CRP:llä, IL-6:lla  ja ICAM-1:llä) (Estruch et al. 2006) tai (Serrano-Martinez et al. 2008)
  • Verensokeri väheni 0,30-0,36 mmol/l (Estruch et al. 2006)
  • Valtimon seinämän tulehdus väheni ja kolesteroliplakin vakaus lisääntyi (Casas et al. 2014)
  • Kaulavaltimon ahtauma väheni pähkinöitä saaneessa ryhmässä (Sala-Vila et al. 2014)
  • Sydän- ja verisuonisairauksiin liittyvät jotkin geenit vaimentuivat (Castaner et al. 2013)

Ei tapahtunut muutosta suhteessa vertailuruokavalioon

  • LDL-kolesteroli  (Domenech et al. 2014)
  • HDL-kolesteroli  (Domenech et al. 2014)
  • Triglyseridit (Domenech et al. 2014)

Muuttui epäsuotuisasti suhteessa vertailuruokavalioon

  • Ei mikään (?)

Havaitut suotuisat muutokset olivat sinänsä melko pieniä, mutta riittäviä, sillä  sairastuvuus sydän- ja verisuonitautitapahtumiin väheni. Eikä siinä kaikki vaan myös muistin heikkenemisen ja tyypin 2 diabetes ilmaantuvuus vähentyivät.

Predimed-tutkimus osoitti viimeistään sen, että useat ruokavaliossa tapahtuvat samanaikaiset pienehköt muutokset voivat johtaa monipuolisesti terveyden kohentumiseen. Aina ei myöskään tarvita megaluokan tiputusta LDL-kolesterolissa.

Hyvistä tuloksista ja vahvasta näytöstä huolimatta Välimeren ruokavalio ei sinänsä välttämättä ole ylivoimainen ruokavaliomalli. Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että Välimeren ruokavalio on ruuanlaitto ja -nauttimistapa, jonka hyvin suuri osa väestöstä pystyy omaksumaan helpommin kuin jonkun  toisen ”kilpailevan” ruokavaliomallin erityisesti pitkällä aikavälillä.

Päivitys 12.9.2014 [sepelvaltimotautitapahtuman→sepelvaltimotaudin]

Ros E, Martínez-González MA, Estruch R, Salas-Salvadó J, Fitó M, Martínez JA, Corella D. Mediterranean diet and cardiovascular health: Teachings of the PREDIMED study. Adv Nutr. 2014 May 14;5(3):330S-6S.

Chiva-Blanch G1, Badimon L, Estruch R. Latest evidence of the effects of the mediterranean diet in prevention of cardiovascular disease. Curr Atheroscler Rep. 2014 Oct;16(10):446. doi: 10.1007/s11883-014-0446-9.

13 thoughts on “Tässä syitä miksi Välimeren ruokavalio vähentää sydän- ja verisuonisairauksia”

  1. Jos uskoo aiemmin raportoimaasi Look Ahead tutkimuksen tulosta, niin voinee tämän uutuuden ansiosta hyvällä omalla tunnolla sanoa, että
    Välimeren ruokavalio on parempi kuin spontaanisti noudatettu ruokavalio. Ainakin jo aineenvaihduntaoireita potevilla.

    Tuossa Look Ahead tutkimuksessa (~10v, 5000 ihm.) AHA-tyyppinen ruokavalio tehostetulla hoidolla oli yhtä hyvä kuin testattavien spontaanisti noudattama ruokavalio.
    (Ja varoitus historioitsijoille: Jos olen ymmärtänyt oikein.)

  2. Oikein hyvä raportti tutkimustuloksista, kiitos! Ainoa asia, johon en löytänyt vastausta, oli maitotuotteiden käyttö Välimeren dieetissä. Ainakin Kreikassa (herkullinen) rasvapitoisuudeltaan 10-% jogurtti tuntuu olevan aika olennainen ruoka-aine.

    1. Maitotaloustuotteiden käyttöön ei otettu selkeästi kantaa tuossa Predimed-ohjeistuksessa Välimeren ruokavalion osalta. Verrokkiryhmää pyydettiin käyttämään vähärasvaisia maitotaloustuotteita. Yleisesti ottaen päätutkija Estruch on todennut mm. Medscapen 25.2.2013 haastattelussa, että runsasrasvaisten maitotaloustuotteiden käyttöä suositetaan rajoitettavaksi Välimeren ruokavaliossa. ”…and decrease the intake of red and processed meat, soda drinks, whole dairy products, commercial bakery goods, and sweets and pastries.””

  3. ??? Mikä ruokavaliomalli on ”spontaanisti noudatettu”? Vastaus: ei mikään. Olettaen, että puhumme nyt ruokavalioMALLEISTA a la karppaus, VM, Zone jne. jne. ”Spontaanisti” kun voi syödä vaikka pelkkää karkkia.

    Toisekseen, Look Aheadissa vertailu oli välillä ”intensiivinen elämäntapainterventio ruokavalion ja liikunnan suhteen” vs. ”standardihoito” joista jälkimmäiseen jo kuuluvat nämä samat seikat! Lisäksi, vaikka eroa päätetapahtumissa ei tullut hoito- ja kontrolliryhmän välillä, niin edelliset saivat vähennettyä lääkkeiden käyttöään.

    1. Välimeren ruokavalio siis kylvetti AHAn 6-0.
      Toisaalta hyvin tärkeä tieto olisi, onko Välimeren rv parempi kuin kentällä vallitseva todellisuus, ja kuinka paljon. Siis tutkittavien spontaanisti noudattamiin rv vaihtoehtoihin verrattuna.
      Spontaani rv = mutulla itselle valittu rv, jossa ei pakkoa, ei porkkanaa, eikä yleisesti saatavilla olevaa tietoa parempaa ohjausta.
      On huomattava, että kohderyhmänä näissä tutkimuksissa oli ensimmäisen vakavan terveysvaroituksen saaneet ihmiset, joten motivaatio lienee ollut tapissaan?

      Tämän ongelman ratkaisemiseksi keksin ottaa mukaan tuon Look Aheadin myöskin korkeatasoisen tutkimuksen, jonka avulla (omasta mielestäni) Välimerellinen ruokavalio pesee spontaanin vaihtoehdon myös 6-0. Ja asia on toteennäytetty.

      Mien palkitsen teoreemalla, johon itse uskon:
      Populaation spontaanisti noudattamien ruokavalioden terveysvaikutukset ovat paremmat kuin ruokavaliolla, joka on keskiarvo näistä spontaaneista ruokavaliosta.

      Lyhyesti:
      Spontaanit ruokavaliot on parempi kuin niiden keskiarvoruokavalio.

      Onko ravitsemustieteissä vakiintunutta termiä, joka korvaisi tämän spontaani-käsitteen?

      1. Sille, että ”spontaani ruokavalio” olisi edes ruokavaliomalli ei ole mitään perustetta. Mutta aina voi tietenkin pyöritellä sitä sun tätä mielessään. Ajanvietettä.

  4. Anteeksi maalaisuuteni, mutta kuinka noissa ruokavaliotutkimuksissa otetaan huomioon ruokajuomien (vesi, viini, olut, maito, piimä, mehut) vaikutus? Vai tehdäänkö eri juomien kanssa omat tutkimuksensa?

    1. Vaihtelee tutkimuksittain. Voit katsoa aiemmista Predimed-kirjoituksistani ja alkuperäisistä julkaisuista (linkit yllä) miten siellä ohjeistettiin. Tässä kuvassa lyhyt vastaus. Ja jos haluat tarkimman mahdollisen vastauksen lue tutkimussuunnitelma ja siihen liittyvä kauppalista ja yleiskuvaukset, ja tsekkaa sieltä.

  5. Menee ehkä vähän aiheen vierestä mutta tässä uudessa suomalaisessa väitöskirjatutkimuksessa kävi hiirille näin:

    ”Ruokavalion vaihto vähärasvaisempaan sai aikaan eniten suotuisia muutoksia insuliiniherkkyydessä.”

    http://www.hs.fi/a1305874722672

    Rasvan laadusta en tiedä.

  6. Jäin miettimään sitä, että eikö sydämen kannalta olekaan väliä syökö valkoista viljaa vai kokojyvää. Todellisuudessa ainakin italialaiset ja espanjalaiset näyttävät suosivan valkoista leipää. Ja makeita juttuja.

    1. Pirkko, epidemiologisissa tutkimuksissa on havaittu käänteinen yhteys täysjyväviljan ja sv-tautien välillä. Tässä joitakin artikkeleja viljojen terveysvaikutuksista yleisesti:

      http://bit.ly/1p26FDI
      http://1.usa.gov/1u2YWMP
      http://1.usa.gov/1r1hrP1
      http://bit.ly/YUwtvO
      http://bit.ly/1qN6VvS
      http://1.usa.gov/1yicmHs

      Tosin erityyppisten viljojen ja niiden prosessoinnin vaikutuksesta sv-tautiriskiin tarvitaan lisää näyttöä:

      http://1.usa.gov/1uc6n0f.
      http://bit.ly/1qN6TUP

      Täysjyväviljalle ei ole kuitenkaan vielä mitään yhtenäistä, harmonisoitua ja universaalia määritelmää, joten määritelmä on vaihdellut eri tutkimuksissa:

      http://bit.ly/1Dlqpfk
      http://bit.ly/1ASVRgY

Comments are closed.